Kaukolämmön myynti laski viime vuonna Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan 2,1 prosenttia edellisvuodesta ja jäi 10 prosenttia normaalivuotta pienemmäksi. Syynä myynnin laskuun oli lämmin sää. Lämpötilakorjattuna kaukolämmön myynti kasvoi 3,1 prosenttia. Kaukolämpöä myytiin viime vuonna 29,4 miljardia kilowattituntia (TWh), jonka rahallinen arvo oli 1,48 miljardia euroa.
Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 56 prosenttia. Kaukolämpöä myytiin näille 828 miljoonalla eurolla. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa 1,2 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu noin 2,6 miljoonaa ihmistä.
Valtaosa maamme julkisista rakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet maamme rakennuskannasta on liitetty kaukolämmitykseen. Suurimmissa kaupungeissa osuus on yli 90 prosenttia. Viime vuonna kaukolämmitykseen liittyi useilla paikkakunnilla ennätysmäärä uusia asiakkaita.
Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 31,9 TWh. Määrä oli 2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. 74 prosenttia kaukolämmöstä saatiin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Pelkästään kaukolämpöä tuotettiin 26 prosenttia. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa saatiin 14,66 TWh sähköä. Määrä kasvoi edellisvuodesta noin 1,5 prosenttia. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.
Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 7,1 miljoonaa tonnia, joka oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen päästö oli 224 g tuotettua kilowattituntia kohden.
Maakaasulla tuotettiin 36,5 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus nousi 2,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Kivihiilen osuus oli 23,5 prosenttia. Sen käyttö laski yli kaksi prosenttiyksikköä. Turpeen osuus säilyi ennallaan, noin 21 prosentissa. Myös puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien polttoaineiden, kuten biokaasun ja teollisuuden sekundaarilämmön osuus pysyi edellisvuoden tasolla, 13 prosentissa. Öljyllä tuotettiin 4,6 prosenttia kaukolämmöstä.
Kaukolämmön verollinen keskihinta, sisältäen energia- ja tehomaksun, oli 5,05 senttiä kilowattitunnilta. Keskihinta nousi 10,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Korotus lisäsi lämmityskustannuksia kerrostalokolmiossa 45 euroa/vuosi ja omakotitalossa 85 euroa/vuosi. Lämpimät säät kompensoivat kuitenkin hinnankorotuksen.
Noin 24 prosenttia kaukolämmön hinnasta on veroja. Kaukolämmitysjärjestelmän koko vaikuttaa hintatasoon yleisesti eniten. Suurilla paikkakunnilla kaukolämpö tuotetaan edullisesti yhteistuotannossa sähkön kanssa. Muita kaukolämmön hintatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat käytettyjen polttoaineiden lisäksi tuotantolaitoksen ikä, taajaman rakenne, investointien tehokkuus ja omistajan tuottovaatimukset.
Kaukolämmön asiakkaalta on Suomessa lämmöntoimitus poikki keskimäärin kaksi tuntia vuodessa. Kaukolämmön toimitusvarmuus on 99,98 prosenttia. Keskeytykset aiheutuvat järjestelmän häiriöistä ja niiden korjauksesta, mutta myös esimerkiksi uusien asiakkaiden liittämistöistä tai kadunrakennuksen aiheuttamista johtosiirroista. Selvästi valtaosa keskeytyksistä on suunniteltuja eli ilmoitetaan asiakkaille etukäteen.
Toimitusvarmuus on Suomessa kovillakin pakkasilla erinomainen. Teknisten laitteiden vikaantumisen aiheuttamat lämpökatkot koskevat yleensä hyvin rajattua määrää asiakkaita sekä ovat lyhytaikaisia, keskimäärin noin 5 tuntia, ja niitä ei huonelämpötiloissa juuri huomaa. Noin 15 prosenttia katkoksista kestää yli 10 tuntia, ja niiden vaikutus huonelämpötiloihin on enimmillään vain muutaman asteen. Maamme kaukolämmön tuotantokapasiteetti on noin 20 400 megawattia (MW). Kaukolämmitykseen liittyneiden asiakkaiden tehontarve taas on enimmillään noin 16 400 MW.
Pelkästään kaukolämpöjärjestelmän häiriötilanteista, kuten verkon vaurioista tai tuotantolaitosten vioista aiheutuneet lämpökatkot ovat keskimäärin noin yksi tunti asiakasta kohden vuodessa energia- ja kaukolämpöyrityksiltä kerättyjen tietojen mukaan. Yksittäisiä häiriöitä sattuu valitettavasti vääjäämättä laitteiden teknisten vikaantumisten takia. Kaukolämmön hyvä toimitusvarmuus on pääosin koko järjestelmän ja siihen liittyvien laitteiden systemaattisen laadunvarmistuksen, kunnossapidon ja ennakkohuollon ansiota.
Lisätietoja:
Asiantuntija Mirja
Tiitinen, puh. 09 5305 2305
Johtaja Jari Kostama,
puh. 050 301 1870
Lataa tästä Kaukolämpö 2008 -kuvat (Power Point -tiedosto)
Avaa tästä muut ENERGIAVUOSI 2008 -lehdistötiedotteet
- Sähkövuosi
2008
Pressmeddelanden
- Elåret
2008
- Fjärrvärme
2008
Press Releases
- ENERGY
YEAR 2008 Electricity
- District
Heating Year 2008
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1