Vesivoimavuosi oli erinomainen, tuulivoiman tuotannossa uusi ennätys ja hukkalämpöjen osuus kasvaa kaukolämmössä
Energiatuotannon kokonaispäästöt laskivat vuoden 2020 aikana kaksikymmentä prosenttia. Sähkön osalta päästöt vähenivät 24 %, ja kaukolämmön 13 %. Päästöjen huippuvuoteen 2003 verrattuna sähkön ja kaukolämmön päästöt ovat laskeneet peräti 72 %.
Kymmenen viime vuoden aikana sähköntuotannon päästöt ovat laskeneet alle neljäsosaan lähtötasosta. Laskun taustalla vaikuttaa fossiilisen tuotannon korvaaminen tuulivoimalla ja siirtyminen turpeesta hakkeeseen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
-Energian käyttö väheni poikkeuksellisen lämpimän vuoden vuoksi, mutta päästöt ovat ilahduttavasti laskeneet myös alan yritysten tekemien pitkäjänteisten investointien ansiosta, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä - Toisaalta vuosi on ollut energiantuottajille raskas. Kysyntä on laskenut ja hinnat ovat olleet alhaalla. Onneksi alkanut vuosi näyttää normaalimmalta, Leskelä jatkaa.
Suurin osa päästöttömästä sähköstä tuotetaan edelleen ydinvoimalla (34 %) ja vesivoimalla (24 %). Ydinvoiman osuus pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2019, kun taas vesivoiman osuus nousi johtuen hyvistä tuotanto-olosuhteista peräti 27% edelliseen vuoteen verrattuna. Tuulivoiman tuotannossa nousua oli lähes 30 % ja sen osuus sähköntuotannosta kohosi ensimmäistä kertaa yli kymmenen prosentin. Tuulivoimalla tuotettiin noin 12 % sähköstä vuonna 2020.
Sähkön erillistuotanto fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimalaitoksissa laski edelleen. Aurinkovoiman osuus kaksinkertaistui, mutta osuus on edelleen vaatimaton (0,4 %). Noin 85 % sähköntuotannosta oli päästötöntä vuonna 2020. Päästöttömän tuotannon osuus kasvoi neljä prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.
Päästöjä on vähennetty myös korvaamalla hiiltä vähäpäästöisemällä maakaasulla, jonka jakeluinfra sopii myös synteettisille- ja biokaasuille. Sen osuus nousi yhdestätoista prosentista neljääntoista vuoden 2020 aikana. Vuoden 2020 alussa kaasumarkkinat avautuivat, kun Suomen ja Viron välinen Baltic Connector -kaasuputki otettiin käyttöön. Markkinoiden avaaminen alensi maakaasun hintaa Suomessa ja toi uusia toimijoita markkinoille.
- On hienoa, että kaasumarkkinat saatiin heti aktiivisesti toimimaan, Leskelä toteaa. - Jatkossa kaasuilla on tärkeä rooli siirryttäessä ilmastoneutraaliin energiajärjestelmään.
Markkinat tasaavat sähkön tuotannon vaihtelun ja mahdollistavat uusiutuvan tuotannon
Sähkön nettotuonti laski reiluun kahdeksaantoista prosenttiin kulutuksesta. Edellisen vuoden lukema oli 23 %. Tuonti Venäjältä suorastaan romahti. Laskua oli 63 % ja tuonnin taso Venäjältä oli alempana kuin kertaakaan vuoden 1990 jälkeen. Samalla tuonti muista pohjoismaista nousi 17 %. Tämä merkitsee sitä, että myös tuontisähkö oli entistä vähäpäästöisempää. Pohjoismaista tuodaan erityisesti vesivoimalla tuotettua sähköä. Vuonna 2020 riitti sähköä myös vientiin, Viroon ja muualle Baltiaan suuntautunut vienti nousi 74 %, johtuen pohjoismaisen sähkön edullisesta hinnasta.
- Markkinat toimivat hyvin, toteaa Jukka Leskelä. - Hinnat ohjaavat kysyntää ja sähköä saadaan sinne missä sitä tarvitaan. Sähköjärjestelmä pystyy hyvin integroimaan uusiutuvat tuotantomuodot ja tasaamaan kysynnän muutokset. Näin sähköä on myös riittänyt vietäväksi Viroon ja muihin Baltian maihin.
Sähkön kokonaiskäyttö laski 6 %. Vähennyksen taustalla on erityisesti teollisuuden sähkönkulutuksen lasku, joka oli 8 %. Koronan tuottamat häiriöt maailmantalouteen vaikuttivat teollisuuden tuotantovolyymiin jonkun verran, mutta vaikutus jäi aika vähäiseksi.
Kotitalouksien maksama sähkön verollinen kokonaishinta oli Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta ostovoimaan suhteutettuna sähkö oli Euroopan neljänneksi halvinta Islannin, Norjan ja Alankomaiden jälkeen. Esimerkiksi Saksassa kuluttaja maksaa sähköstään ostovoimaan suhteutettuna lähes kaksinkertaista hintaa Suomeen verrattuna.
Sähkön tukkuhinta laski sään ja markkinatilanteen vaikutuksesta 36 %. Vuosi 2020 oli historian lämpimin (ilmatieteenlaitos 31.12.2020) ja Oulun eteläpuolella lähes lumeton. Vesivoiman hyvä saatavuus jakautui pidemmälle ajanjaksolle sateisen talvikauden myötävaikutuksella. Maan eteläisessä puolikkaassa ei nähty lumikuorman purkautumisen aiheuttamaa tulvahuippua lainkaan, kun sateet tulivat vetenä. Pohjoisessa lumikuorma oli poikkeuksellisen suuri, joten vesivoiman tuotantohuippu jatkui siellä kesäkuulle saakka.
Kaukolämpö puhdistuu
Ilmastoneutraalin tuotannon osuus kaukolämmöstä nousi nyt ensimmäistä kertaa yli puoleen, ollen nyt 54 %. Samalla kaukolämmön päästöt laskivat 13 %. Kuluneen kymmenen vuoden aikana kaukolämmön päästöt ovat laskeneet 46 %. Päästöjen vähenemisen taustalla on siirtyminen kivihiilestä ja turpeesta biomassaan ja hukkalämpöihin energian lähteenä. Myös maakaasun osuus nousi vuonna 2020. Biomassan osuus taas on kasvanut tasaisesti jo toista vuosikymmentä. Hukkalämpöjen hyödyntäminen on yli kolminkertaistunut 2010-luvulla, ja on edelleen kasvussa, kun uusia lämmönlähteitä tunnistetaan ja otetaan käyttöön.
-Kaukolämpöyhtiöt ovat vähentäneet päästöjään kovaa vauhtia kuluneen kymmenen vuoden aikana, mutta odotan, että päästöt vähenevät vielä paljon nopeammin alkaneen vuosikymmenen kuluessa, Leskelä toteaa. - Isoja muutoksia on yhtiöiltä kuulemamme perusteella odottavissa jo aivan lähivuosina, Leskelä jatkaa.
Poikkeuksellinen talvi vaikutti sekä kaukolämmön kysyntään että tuotanto-olosuhteisiin. Ennätyksellisen lämmin vuosi vähensi lämmön kysyntää. Toisaalta sen seurauksena myös metsäenergian saatavuus oli poikkeuksellisen huono. Roudattoman talven johdosta metsäkoneiden oli vaikea operoida, ja paikoin jopa kolmannes hakkutähteistä käytettiin ajourien vahvistamiseen. Myös metsäteollisuuden työnseisaukset vaikuttivat teollisuuden sivuvirtoina syntyvän puupolttoaineen saatavuuteen.
Suurin yksittäinen fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemiseen vaikuttava tekijä on tehokkaaksi ohjauskeinoksi osoittautunut päästökauppa. Päästöoikeuksien hinnat ovat viisinkertaistuneet vuodesta 2017, ja nousu on tehnyt turpeesta selvästi kalliimman lämmönlähteen kuin biomassa.
Hieman alle puolet kiinteistöistä on kaukolämmön piirissä. Uudisrakennuksista 56 % valitsee lämmitystavakseen kaukolämmön, joten suosio on säilynyt hyvin. Ylivoimainen enemmistö uusista kerrostaloista kytketään kaukolämpöön, pientalojen osalta myös maalämpö ja lämpöpumput ovat suosittuja.
Linkki kaukolämpötilastoihin
Linkki sähkötilastoihin
Lisätietoja: Jukka Leskelä toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry, p. 050 593 7233
Taina Wilhelms, asiantuntija, sähkötilastot, Energiateollisuus ry, p. 040 5487 145
Mirja Tiitinen, asiantuntija, kaukolämpötilastot, Energiateollisuus ry, p. 050 434 6994
SÄHKÖN HANKINTA |
|
|
|
|
|
|
|
TWh |
Muutos (%) |
Osuudet (%) |
|||
|
2020 |
2019 |
2020/2019 |
2020 |
2019 |
|
|
|
|
|
|
||
Vesivoima |
15,6 |
12,2 |
27,4 |
19,3 |
14,2 |
|
Tuulivoima |
7,8 |
6,0 |
29,3 |
9,6 |
7,0 |
|
Aurinkovoima |
0,3 |
0,1 |
73,9 |
0,3 |
0,2 |
|
Ydinvoima |
22,4 |
22,9 |
-2,4 |
27,6 |
26,6 |
|
Yhteistuotanto |
17,7 |
21,6 |
-17,8 |
21,9 |
25,0 |
|
|
kaukolämpö |
9,7 |
12,0 |
-19,4 |
11,9 |
13,9 |
|
teollisuus |
8,1 |
9,6 |
-15,9 |
10,0 |
11,1 |
Erillistuotanto |
2,2 |
3,1 |
-29,9 |
2,7 |
3,7 |
|
|
|
|
|
|
||
TUOTANTO |
65,9 |
66,0 |
-0,2 |
81,5 |
76,7 |
|
+ Nettotuonti |
14,9 |
20,0 |
-25,4 |
18,5 |
23,3 |
|
|
|
|
|
|
||
SÄHKÖN KULUTUS |
80,9 |
86,1 |
-6,0 |
100,0 |
100,0 |
SÄHKÖN KÄYTTÖ |
|
|
|
|
|
|
|
TWh |
Muutos (%) |
Osuudet (%) |
|||
|
2020 |
2019 |
2020/2019 |
2020 |
2019 |
|
|
|
|
|
|
||
Teollisuus |
36,8 |
40,1 |
-8,2 |
45,6 |
46,6 |
|
|
Metsä |
17,1 |
19,5 |
-12,5 |
21,2 |
22,7 |
|
Kemia |
6,6 |
7,0 |
-5,5 |
8,2 |
8,2 |
|
Metalli |
8,5 |
8,7 |
-2,3 |
10,5 |
10,1 |
|
Muu |
4,6 |
4,8 |
-5,2 |
5,7 |
5,6 |
|
|
|
|
|
||
Muu kulutus |
41,6 |
43,2 |
-3,8 |
51,5 |
50,2 |
|
Häviöt |
2,4 |
2,7 |
-10,7 |
3,0 |
3,2 |
|
|
|
|
|
|
||
SÄHKÖN KULUTUS |
80,9 |
86,1 |
-6,0 |
100,0 |
100,0 |
SÄHKÖN TUOTANTO ENERGIALÄHTEITTÄIN |
|
|
|
|||
|
TWh |
Muutos (%) |
Osuudet (%) |
|||
|
2020 |
2019 |
2020/2019 |
2020 |
2019 |
|
|
|
|
|
|
||
Vesivoima |
15,6 |
12,2 |
27,4 |
23,7 |
18,5 |
|
Tuulivoima |
7,8 |
6,0 |
29,3 |
11,8 |
9,1 |
|
Aurinkovoima |
0,3 |
0,1 |
73,9 |
0,4 |
0,2 |
|
Ydinvoima |
22,4 |
22,9 |
-2,4 |
33,9 |
34,7 |
|
Biomassa |
10,1 |
12,4 |
-19,2 |
15,3 |
18,9 |
|
Turve |
2,2 |
2,9 |
-24,4 |
3,3 |
4,3 |
|
Jäte |
0,7 |
0,8 |
-13,8 |
1,1 |
1,3 |
|
Maakaasu |
3,9 |
3,6 |
6,2 |
5,8 |
5,5 |
|
Hiili |
2,9 |
4,7 |
-37,7 |
4,4 |
7,1 |
|
Öljy |
0,2 |
0,3 |
-19,2 |
0,3 |
0,4 |
|
|
|
|
|
|
||
TUOTANTO |
65,9 |
66,0 |
-0,2 |
100,0 |
100,0 |
Kaukolämpö 2020 – faktat
Kaukolämmön tuotanto
|
2020 |
2019 |
Muutos |
Kaukolämmön tuotanto |
34,3 TWh |
33,2 TWh |
-6,1 % |
|
20,5 TWh |
24,4 TWh |
-16,0 % |
|
10,0 TWh |
8,4 TWh |
+19,5 % |
|
3,9 TWh |
3,8 TWh |
+1,2 % |
Kaukolämmön käyttö
|
2020 |
2019 |
Muutos |
Kaukolämmön käyttö |
30,7 TWh |
36,6 TWh |
-7 % |
Kaukolämmön käyttö, lämpötilakorjattu |
36,9 TWh |
36,0 TWh |
+ 1 % |
Keskilämpötila (lämmityskuukaudet) |
4,0 oC |
2,4 oC |
|
Keskilämpötila (normaalivuosi) 0,8 oC
Kaukolämmön energialähteet
|
TWh |
Muutos (%) |
Osuudet (%) |
||
|
2020 |
2019 |
2020/2019 |
2020 |
2019 |
Metsäpolttoaine |
7,4 |
7,0 |
+ 5 |
22 |
19,1 |
Teollisuuden puutähteet |
4,4 |
4,2 |
+4 |
13 |
11,4 |
Muu biomassa |
2,6 |
3,1 |
-15 |
8 |
8,5 |
Hukkalämmöt |
3,9 |
3,8 |
+ 1 |
11 |
10,4 |
Turve |
4,7 |
5,6 |
-16 |
14 |
15,1 |
Maakaasu |
4,8 |
3,9 |
+23 |
14 |
10,6 |
Kivihiili |
3,8 |
6,4 |
-40 |
11 |
17,4 |
Öljy |
0,3 |
0,7 |
-55 |
1 |
1,9 |
Muut |
2,2 |
2,1 |
+5 |
6 |
5,6 |
Yhteensä |
34,1 |
36,8 |
-7 |
100 |
100,0 |
Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Edustamme yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1