EU-jäsenmaiden energiaministereistä koostuva Energianeuvosto on hyväksynyt yleisnäkemykset eli EU-jäsenmaiden yhteiset kannat komission esityksiin energiatehokkuusdirektiivin (EED) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED) muuttamiseksi.
Energiatehokkuusdirektiivi tulee asettamaan EU-tasoisen tavoitteen energiansäästämiselle vuodelle 2030. Tavoite on EU:n yhteinen. Lisäksi neuvosto haluaa, että jokaisella maalla on oma indikatiivinen eli ei-sitova tavoite vuodelle 2030.
Vaikka energiansäästötavoitetta ei kutsuta sitovaksi, on sen pelätty johtavan tosiasiallisesti hyvinkin sitovaan tai velvoittavaan sääntelyyn, toteaa Energiateollisuus ry:n EU:n edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää. - Suomi laikoo vähentää päästöjään reilusti hyödyntämällä vetytaloutta, ja tekemällä kokoaan suurempaa päästövähennyskädenjälkeä. Puhtaan energian kulutukselle asetettava sitova katto olisikin hankala näiden tavoitteiden näkökulmasta. Paljon jää tehtävää jatkoprosessiin ja varmasti myös toimeenpanovaiheeseen, Kohopää jatkaa
Komissio esitti myös bioenergian kestävyyskriteerien päivittämistä osana uusiutuvan energian direktiivin päivittämistä. Neuvoston kannan mukaan on tärkeää tarkastella bioenergian kestävyyttä kokonaisuutena. Mikäli jäsenmaan metsien käyttöä koskeva lainsäädäntö on riittävän tiukkaa varmistamaan metsien käytön kestävyyden, tulee kyseisestä maasta hankittu energia katsoa edelleen lähtökohtaisesti kestäväksi.
Ei ole mieltä luoda kestävyyskriteereitä, joiden mukaan jokin metsälö voidaan hakata puunjalostusteollisuuden tarpeisiin, mutta samasta metsästä sivutuotteena otettua bioenergiaa ei pidettäisikään kestävänä, Tähän neuvosto on aivan oikein ottanut komission esitystä pragmaattisemman lähestymistavan.
Kaukolämpöjärjestelmät ovat ison muutoksen mahdollistajia Suomessa ja hukkalämpöjen hyödyntäminen kasvaa tällä vuosikymmenellä kovaa vauhtia. Sekä uusiutuvan energian että energiatehokkuuden direktiivit ovat tärkeitä kaukolämmön mahdollistajia myös Suomen rajojen ulkopuolella.
Jäsenmaat katsovatkin kannassaan varsin yksimielisesti, että kaukolämmöllä on keskeinen rooli, kun yhteiskunnan eri toimintojen tuottamat hukkalämmöt kierrätetään takaisin hyötykäyttöön, Kohopää sanoo. Neuvoston mukaan onkin aina yhtä arvokasta käyttää hukkalämpöä kuin ottaa uutta uusiutuvaa primäärienergiaa käyttöön.
Lainsäädäntöprosessi jatkuu ja näitä kantoja tarvitaan, kun neuvosto, parlamentti ja komissio neuvottelevat seuraavaksi lopullisesta lainsäädännöstä. Kyseessä ei siis ole vielä lopullinen lainsäädäntö, vaan yksi tärkeä vaihe prosessissa, jonka on syytä odottaa valmistuvan aikaisintaan loppuvuodesta.
Lisätietoja: Antti Kohopää, EU-edunvalvontapäällikkö, Energiateollisuus ry, 050 344 9265
Energiateollisuuden biodiversiteettitiekartta: https://energia.fi/energiapolitiikka/biodiversiteettitiekartta
Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Edustamme yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1