Kemijoen virtaama lähes Niagaran tasolla touko-kesäkuun taitteessa
Talvi on ollut poikkeuksellinen koko maassa. Etelässä ja länsirannikolla lunta ei ole ollut lainkaan, sateita senkin edestä. Talven vesivoimatuotanto on ollut ennätystasolla, kevättulvia ei monin paikoin nähdä lainkaan. Idässä ja pohjoisessa lumikuorma taas on ollut ennätyksellinen, ja touko-kesäkuun virtaamat saattavat osoittautua historiallisen suuriksi.
Vesistöjen säännöstelyn vuotuinen kierto on häiriintynyt varsinkin etelässä ja lännessä, lumettoman talven takia.
Tulvatilanne alueittain:
Etelärannikko
Eteläisissä vesistöissä on oltu talvella tulvakorkeuksissa ja virtaamat ovat tavanomaista suuremmat. Kevään kuoppaa ei ole tehty, koska perinteistä kevättulvaa ei lumen puutteen vuoksi ole tulossa. Esimerkiksi Lohjanjärven vedenkorkeus on ollut joulukuussa 30 cm ja maaliskuussa 80 cm ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Järveen ei tehty lainkaan kevätkuoppaa, koska sulamisvesiä ei ole tulossa.
Kanta-Häme, Pirkanmaa, Satakunta
Talven ennätykselliset vesisateet veivät Hämeenlinnan ja Tampereen kautta Poriin virtaavan Kokemäenjoen talvella tulvarajoille, virtaamat alajuoksulla olivat lähes kolminkertaiset ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Lumen puutteen vuoksi kevättulvaa ei ole. Kesästä odotetaan tavanomaista, mutta riippuu sateista.
Mökkiläisiä ilahduttanee tieto siitä, että Näsijärvelle ja Vanajavedelle odotetaan alkukesästä tavanomaista vedenkorkeutta.
Kymijoen vesistö
Päijänteen pinta ollut talvella tavanomaista korkeammalla, ja maalis-huhtikuussa jopa ennätyksellisellä tasolla varhaisen kevättulvan takia. Kesäkuun loppuun mennessä Päijänteen pinnan odotetaan laskevan tavanomaiselle tasolle. Vesistön yläosissa esimerkiksi Konneveden lähtövirtaama on ollut kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna talven aikana. Ennusteen mukaan toukokuun lopussa päästään tavanomaiselle tasolle. Kesällä vedenpinnat ovat hieman tavanomaisen alapuolella.
Saimaa
Saimaalla vedenkorkeus noussut lauhan ja sateisen talven takia keskitason yläpuolelle, jota on rajoitettu helmikuun lopusta toukokuun alkuun jatkuneilla lisäjuoksutuksia. Vedenpinta pysyy ennusteen mukaan korkealla pitkälle kesään. Loppukesästä vedenkorkeuden ennustetaan palautuvan luonnonmukaiselle tasolle.
Pohjois-Karjala
Pielisen vedenkorkeus ollut koko talven yli 60-75cm keskitason yläpuolella, ja huhtikuussa Pielisen pinta oli korkeimmalla tasolla yli sataan vuoteen. Valuma-alueella on monin paikoin lisäksi poikkeuksellisen paljon lunta. Kaltimon voimalaitoksella on aloitettu lisäjuoksutukset kevättulvan helpottamiseksi huhtikuun alussa, mutta kevättulvasta on tulossa suuri. Pielisen vedenkorkeus pysyy tavanomaisen yläpuolella koko kesän.
Pohjanmaa
Kevättulva jää Oulun eteläpuolella keskimääristä pienemmäksi, eteläisellä Pohjanmaalla talven virtaamat olivat sateiden takia ennätyksellisiä, nyt vedenkorkeudet on palautumassa normaaleiksi. Etelä-Pohjanmaalla kevättulvia ei tänä vuonna ole, ja pohjoisempana ne ovat Oulun korkeudelle saakka tavanomaista pienempiä.
Pohjois-Pohjanmaa
Iijoen tulvista on tulossa selvästi normaalia suuremmat. Pudasjärvellä varaudutaan poikkeuksellisiin vedenkorkeuksiin, ja Iijoen säännösteltyjä järviä lasketaan parhaimmillaan kohti säännöstelyjen alarajaa. Tulvahuippua ennustetaan toukokuun jälkipuoliskolle. Tämänhetkisen ennusteen mukaan joen virtaamat saattavat nousta jopa ennätyksellisiksi touko-kesäkuun taitteessa.
Lappi
Lapissa odotellaan monin paikoin suurtulvaa. Viileän huhtikuun lopun vuoksi lumikuorma ei vielä ole lähtenyt purkautumaan, ja lunta on monin paikoin ennätyksellisen paljon. Myös lumen vesiarvo on poikkeuksellisen suuri. Suurin tulvavaara on Rovaniemellä ja Kittilässä. Lapin pelastuslaitos on antanut kehotuksen omatoimiseen varautumiseen. Ounasjoen virtaamat ovat nousemassa ennätyksellisiksi. Vuoden 1966 jälkeen suurin havaittu virtaama Kittilän alapuolella on ollut 930 kuutiota sekunnissa, nykyisten tulvaennusteiden mediaani on tällä hetkellä 1000-1200 kuutiota sekunnissa. Rovaniemen vedenkorkeus on nousemassa vahinkorajan yläpuolelle ja Kemijoen virtaama Rovaniemen kohdalla on nousemassa ennätykselliselle tasolle. Kemin Isohaarassa pidetään mahdollisina jopa 5000 kuution virtaamia sekunnissa. Lukema lähestyy Niagarajoen keskivirtaamaa, joka on 5796 kuutiota sekunnissa. Niagaran pääputouksen virtaama on 2400 kuutiota sekunnissa.
Rovaniemellä virtaamien odotetaan kääntyvän nousuun toukokuun jälkipuoliskolla, ja tulvahuippua odotetaan kesäkuun ensimmäiselle viikolle. Kemijoen vesistöalueella säännösteltyjen järvien tyhjennykset alkavat olla lopuillaan ja järvet ovat valmiita tulvaan.
Lisätietoja: Marja Rankila, vesivoima-asiantuntija, Energiateollisuus ry 040 8454 373
Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Edustamme yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1