Ympäristöministeri Ville Niinistö ehdottaa energiaturpeen verotuksen kiristämistä ja arvioi, että turpeen käyttö tulee kannattamattomaksi jo kymmenessä vuodessa. Niinistön kaavailema kehityskulku vaarantaisi Suomen tavoitteen nostaa uusiutuvan energian osuus Suomessa 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja tekisi tavoitteen saavuttamisen käytännössä jopa mahdottomaksi, arvioi ET:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.
– Turve voisi hyvin olla osana Suomen energiajärjestelmää vielä useita vuosikymmeniä. Puolessa Suomen maakunnista turve on tärkein kaukolämmityksen polttoaine. Yli miljoona suomalaista asuu taloissa, joiden kaukolämmön tuotantoon on käytetty turvetta.
Lämmityksen yhteydessä tuotetaan sähköä tehokkaassa yhteistuotannossa, jossa energiasta voidaan hyödyntää 85–90 prosenttia. Samoissa laitoksissa käytetään turpeen kanssa enenevässä määrin metsäenergiaa, jonka lisääminen on välttämätöntä uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseksi.
- Tämän mittaluokan lämmön- ja sähköntuotannon uudelleen rakentaminen kymmenessä vuodessa olisi paitsi mahdoton, myös järjettömän kallis urakka. Kaiken lisäksi se tekisi uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamisen käytännössä mahdottomaksi. Seuraukset olisivat siis monella tapaa erittäin valitettavat.
Turve on tärkeä osa omavaraisuutta
Suomalaisten yhdyskuntien ja teollisuuden energiantuotanto perustuu pitkälti nimenomaan kotimaisiin polttoaineisiin, turpeeseen ja puuhun. Kaukolämmityksen ja sähkön yhteistuotannon polttoaineista näiden molempien osuus on nyt suunnilleen yhtä suuri, yhteensä lähes 40 prosenttia. Loppu on pääasiassa kivihiiltä ja maakaasua.
Suomessa käytetystä energiasta merkittävä osa on ulkomailta tuotua. Kaikesta energiastaan Suomi tuo yli kaksi kolmasosaa. Tämän vuoksi on kansallisesti tärkeää pitää kiinni omista polttoaineista eikä korvata niitä tuontipolttoaineilla.
- Kotimaiset polttoaineet tukevat Suomen kansantaloutta, kauppatasetta ja huoltovarmuutta sekä auttavat vähentämään päästöjä ja parantamaan omavaraisuutta.
Kotimaisten energialähteiden suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ja niihin liittyvät verotulot ja muut yhteiskunnalliset hyödyt jäävät Suomeen. Kotimaiset polttoaineet ovat myös huomattavasti hintavakaampia kuin fossiiliset tuontipolttoaineet. Turpeen merkittävät veronkorotukset johtaisivat fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön kasvuun.
- Niinistön esitys luopua turpeen energiakäytöstä pikavauhdilla on kestämätön myös tästä näkökulmasta arvioituna.
Soiden suojelu ja hyötykäyttö voidaan sovittaa yhteen
Suomi on suomaa ja meillä on valtavat turvevarat, joihin suhteutettuna energiakäyttö on pientä. Suomaiden pinta-alasta alle prosentti on energiakäytössä, kun maa- ja metsätalouskäytössä on noin 74 prosenttia ja suojeltuna 14 prosenttia. Turvetuotannon vesistökuormitus on alle yksi prosentti vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormituksesta.
Viime vuonna valmistuneessa, usean ministeriön yhteistyönä tehdyssä suo- ja turvemaiden strategiassa pohdittiin perusteellisesti soiden käytön tulevaisuutta. Strategia päätyi siihen, että soiden ja vesistöjen suojelu sekä hyötykäyttö maa- ja metsätaloudessa sekä turvetuotannossa voidaan sovittaa yhteen. Arvokkaat suot päätettiin suojella ja ohjata turvetuotantoa luonnontilaltaan jo muutetuille soille.
Turve on tärkeä osa omavaraisuutta - Energiateollisuus tavoittelee hiilineutraalia tulevaisuutta. Sähkön ja kaukolämmön päästöjä voidaan pitkällä aikavälillä vähentää Suomessa jo nykyisestä alhaisesta tasosta lähes kymmenenteen osaan ja huolehtia samalla energian kilpailukykyisestä hinnasta ja toimitusvarmuudesta. Turpeella on tässäkin tulevaisuudessa oma roolinsa yhtenä polttoaineena.
- Emme pidä perusteltuna ajaa kotimaisen turpeen käyttöä alas, Naukkarinen korostaa.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen; puh. 050 60772
Johtaja Jari Kostama; puh. 050 301 1870
Energiateollisuus ry (ET) on sähkö- ja kaukolämpöalaa edustava elinkeinopoliittinen ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1