Investoinnit sähköverkkoihin vahvistavat suomalaisten varmaa sähkönsaantia kaikissa olosuhteissa
Viime aikoina julkisuudessa on kyseenlaistettu voimakkaasti verkkoyhtiöiden tekemät investoinnit suomalaisten tarvitseman sähkönsiirron turvaamiseksi. Julkisessa ja poliittisessa keskustelussa esitetään toistuvasti virheellistä tietoa ja tehdään ehdotuksia, jotka johtaisivat sähköverkon toimitusvarmuusinvestoinnit ongelmiin ja veisivät kannusteet toteuttaa ne kustannustehokkaasti.
-Verkkoyhtiöiden kannalta keskustelu on vähintäänkin hämmentävää. Esimerkiksi me Savon Voimassa olemme investoineet 320 miljoonaa viime vuosien aikana ja työtä on vielä paljon edessä. Olemme joutuneet nostamaan hintoja ja ottamaan lainaa. Meille annettu velvoite parantaa toimitusvarmuutta on äärimmäisen haastava. Se on haastava niin yhtiölle kuin sen omistajille, pohjoissavolaisille kunnille, sanoo Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja, Savon Voiman toimitusjohtaja Arto Sutinen. - Poliittiset avaukset huolestuttavat. Halutaanko, että lopetamme nyt investoinnit verkkoon vai mikä on tarkoitus, Sutinen kysyy.
Sähköverkkoyhtiöt investoivat todelliseen tarpeeseen. Energiaviraston tilastojen mukaan tehty työ näkyy sähkönjakelun varmuuden parantumisena, eli sähkökatkojen määrän ja keston vähentymisenä sekä ikääntyvän verkon uudistamisena vastaamaan ilmaston muuttuvia olosuhteita. Sähköverkkoyhtiöt investoivat vuosittain lähes miljardi euroa ja tuovat vaikeassa taloustilanteessa työtä eri puolille maata.
-Sähkökatkot ovat aiheuttaneet viime vuosina asiakkaille yhteensä sadan miljoonan euron laskennalliset haitat. Häiriöiden huippuvuonna 2011 haittojen arvoksi laskettiin 450 miljoonaa euroa. Siihen Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa, ja lisäksi ilmastotavoitteiden saavuttaminen tulevaisuudessa edellyttää sähköverkkoihin investoimista koko maassa Sutinen jatkaa.
Vuonna 2016 Energiavirasto nosti verkkoyhtiöiden sallittua tuottoa tukeakseen lainsäädännön edellyttämiä investointeja, mikä vauhdittikin jo käynnistyneitä investointeja. Tällä hetkellä sallittu tuotto on laskussa, ja tuoton lasku jatkuu niin, että vuonna 2023 se on enää 4,75 %. Sallittu tuotto palaa siis vuoden 2015 tasolle ilman erillistä ohjausta.
-Vakavin uhka välttämättömille verkkoinvestoinneille olisi taannehtiva lainsäädäntö, eli sovittujen sääntöjen muuttaminen yllättäen, Sutinen sanoo.
Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten verkkopalvelumaksu on eurooppalaista keskitasoa. Viranomaisen sallima tuotto on vertailujoukon alhaisimpia. Vain Ruotsissa sallittu tuotto on Suomea alhaisempi.
-Keskustelu sähkönsiirrosta on vahvasti tunteiden ja poliittisten intohimojen värittämää. Mielipiteiden ristitulessa pitäisi kuitenkin muistaa faktat. Pohjoisen olosuhteissa ja harvaan asutussa maassa tarvitaan vahva ja älykäs sähköverkko. Palvelu on aina asiakkaan käytettävissä ja se on kustannustehokas digitaalinen alusta hiilineutraalin yhteiskunnan perustaksi, Sutinen toteaa.
Lisätietoja:
Kenneth Hänninen, johtajaja, Energiateollisuus ry
050 320 2439
Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Edustamme yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1