Elinkeinoelämä: Energiapolitiikan päämäärä hukassa

Elinkeinoelämä on huolissaan siitä, että suomalaisessa energiapolitiikassa tehdään päätöksiä toisensa perään ilman tietoa ratkaisujen kokonaisvaikutuksista. Yritysten kustannuksia nostetaan harva se viikko, vaikka juuri nyt pitäisi rakentaa määrätietoisesti pitkän ajan kilpailukykyä. Toivottavasti energiapolitiikassa tehdään nopeasti linjauksia, jotka luovat uskoa tulevaan ja vahvistavat taantuman jälkeisen kasvun mahdollisuuksia.

Elinkeinoelämä on huolissaan siitä, että suomalaisessa energiapolitiikassa tehdään päätöksiä toisensa perään ilman tietoa ratkaisujen kokonaisvaikutuksista. Yritysten kustannuksia nostetaan harva se viikko, vaikka juuri nyt pitäisi rakentaa määrätietoisesti pitkän ajan kilpailukykyä. Toivottavasti energiapolitiikassa tehdään nopeasti linjauksia, jotka luovat uskoa tulevaan ja vahvistavat taantuman jälkeisen kasvun mahdollisuuksia.

– Tänään kerrotaan syöttötariffista, viime viikolla päätettiin windfall-verosta ja sitä ennen yritysten energiaverojen nostamisesta peräti 550 miljoonalla eurolla, muistuttaa johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta. 

 – Kaikki nämä päätökset lisäävät yritysten kustannuksia, eikä kansainvälisessä kilpailussa toimiva teollisuus pysty siirtämään niitä hintoihin. Ratkaisut vaikuttavat ilman muuta yritysten kilpailukykyyn, investointipäätöksiin ja sitä kautta työllisyyteen. Nyt jos koskaan pitäisi keventää yritysten takkaa ja edistää tulevaisuuden toimintaedellytyksiä.

Tuulivoiman syöttötariffi on ajankohtaisin esimerkki sähkölaskua nostavista tekijöistä. 
 
– Suomi tarvitsee ilman muuta lisää uusiutuvaa energiaa. Bioenergia, vesivoima ja tuulivoima ovat meille varteenotettavia energialähteitä. Energiantuotantoa ei saa kuitenkaan rakentaa pysyvien, vuodesta toiseen jatkuvien tukien varaan. On lisättävä tutkimus- ja kehitystyötä ja rakennettava erilaisia kokeiluhankkeita, jotta tuotantotavoista saataisiin kaupallisesti kannattavia.

– Jos tukea tarvitaan, sitä on annettava vain parhaille hankkeille. Esimerkiksi tuulivoimahankkeiden kilpailutus auttaisi löytämään oikeat tukitasot sekä karsimaan liian kalliit ja tehottomat projektit.  

Edullisesta energiasta vauhtia kasvuun

Suomessa teollisuuden sekä monien palvelu- ja pk-yritysten toimintaedellytykset ovat vahvasti riippuvaisia sähköstä ja sen hinnasta. Sen vuoksi eduskunnan tulee arvioida kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa perusteellisesti, kustannustietoisesti ja pitkällä sihdillä.

– Energiapolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, sillä monet energiainvestoinnit vievät useita vuosia, lupaprosesseineen jopa lähes vuosikymmenen. Tarvitaan myös suotuisat olosuhteet energiainvestoinneille. Näin turvataan sähkön riittävyys kaikissa oloissa, vähennetään sähkön tuontiriippuvuutta, kevennetään kustannuksia ja leikataan päästöjä. Ydinvoima täyttää nämä vaatimukset, joten sen lisärakentamiselle ei saa asettaa esteitä, Kylä-Harakka-Ruonala korostaa.

Samalla kun rakennetaan pitkäjänteistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa, on osattava hyödyntää ilmastopolitiikan tuomat kaupalliset mahdollisuudet. Suomessa on paljon osaamista korkeatasoisessa energia- ja ympäristöteknologiassa, jonka kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti.

– Tarvitaan siis poliittisia päätöksiä, jotka mahdollistavat vanhojen toimintojen menestymisen ja uusien toimintojen kehittymisen. Tuotanto kasvaa ja kehittyy vastakin, kun energiaa ja muita tuotannontekijöitä on saatavilla kilpailukykyiseen hintaan.

Lisätietoja:

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, puh. 040 505 6574
Asiantuntija Mikael Ohlström, puh. 050 468 1022