Carunan kansalaiskysely: hinta, sähköpulan uhka ja vihreät arvot vaikuttivat suomalaisten haluun säästää sähköä

Carunan kansalaiskyselyssä selvitettiin suomalaisten kokemuksia ja asenteita energiansäästöstä energiakriisin jälkeen. Vain 12 prosenttia Carunan kansalaiskyselyn vastaajista kertoo, ettei ole tehnyt mitään toimenpiteitä energiankulutuksen säästämiseksi tänä talvena. Nuorista 80 prosenttia kokee, että heidän tietoisuutensa energia-asioista on lisääntynyt.

Carunan kansalaiskyselyn mukaan suomalaiset ovat tehneet runsaasti toimenpiteitä energian säästämiseksi tänä talvena. Omakoti- tai paritalossa asuvat vastaajat ovat tehneet eniten erilaisia toimenpiteitä energian säästämiseksi.

Suosituin energiansäästökeino on ollut täysien pyykki- ja astianpesukonekuormien peseminen. Omakoti- ja paritaloasujista 60 prosenttia ja rivitaloasujista 61 prosenttia kertoo pesseensä vain täysiä pyykki- ja astianpesukuormia. Maantieteellisesti innokkaimmin pesemisen energiatehokkuudesta ovat huolehtineet länsisuomalaiset (69 %). Seuraavaksi suosituimmat keinot sähkön säästämiseen olivat lyhyemmät suihkut (41 prosenttia vastaajista) ja huonelämpötilan laskeminen (40 prosenttia).

Yli puolet suomalaisista aikoo jatkaa täysien pyykki- ja astianpesukoneellisten pesua (56 %), vaikka sähkön hinta palautuisi normaaliksi. Kolmasosa (29 %) vastaajista aikoo seurata omaa sähkönkäyttöään jatkossakin jakeluyhtiön tarjoaman palvelun kautta.

Suomalaisten valmius tasata sähkönkulutusta ruuhkahuippujen ulkopuolelle on kuitenkin vähentynyt syyskuusta 2022. Vastaajista 66 prosenttia sanoo olevansa valmis tasaamaan sähkönkulutustaan ruuhkahuippujen ulkopuolelle. Viime syyskuussa vastaava luku oli 74.

”On hienoa nähdä, että suomalaiset ovat aiempaa kiinnostuneempia energia-asioistaan. Se on sekä yksittäisten suomalaisten että koko Suomen etu. Uskon, että tämän talven opeista on meille hyötyä myös tulevina talvina. Toivon, että ihmisten joustohalukkuus ja valmius energiansäästöön ei laimene jatkossa”, kertoo Carunan innovaatiopäällikkö Matti Uusipaasto.

Kyselyn mukaan suomalaisten tietoisuus energia-asioista on lisääntynyt. Valtaosa vastaajista (73 prosenttia) kertoo, että heidän tietoisuutensa energia-asioista on lisääntynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Etenkin nuoret kokevat energiatietoisuutensa lisääntyneen (80 prosenttia 18–24-vuotiaista vastaajista).

Vastaajista vain 4 prosenttia kertoo ottaneensa käyttöön kuormanohjauksen ja 7 prosenttia olevansa valmis jatkamaan kuormanohjausta myös jatkossa.

“Me tarjoamme kuormanohjauspalvelua, jolla asiakkaiden on helpompaa siirtää esimerkiksi lämminvesivaraajan käyttöä yöajan halvemmille tunneille”, Uusipaasto sanoo.

Myös talkoohenki, sähköpulan uhka ja vihreät arvot vaikuttivat suomalaisten haluun säästää sähköä

Kysyttäessä, mitkä tekijät vaikuttavat suomalaisten halukkuuteen säästää sähköä, hinta nousee suurimmaksi tekijäksi (74 %:lle vastaajista joko tärkeä tai erittäin tärkeä tekijä). Muut sähkönsäästöön vaikuttavat tekijät ovat sähköpulan uhka (49 %) ja vihreät arvot (34 %). Sähkön hinta vaikuttaa erityisesti omakoti- ja paritalossa asuvien vastaajien halukkuuteen säästää sähköä.

Sähköpulan uhka vaikuttaa naisten sähkönsäästöhalukkuuteen enemmän kuin miesten: 25 % naisista ja 15 % miehistä koki, että sähköpulan uhka on vaikuttanut sähkönsäästöhalukkuuteen. Vihreät arvot vaikuttivat eniten 35–44-vuotiaiden sähkönkäyttöön (34 % vastaajista). Talkoohenki vaikuttaa erityisesti 65–75-vuotiaiden halukkuuteen säästää sähköä (41 % vastaajista).

”Kyselyn tulos antaa viitteitä siitä, että Astetta Alemmas -talkoohenki on lisännyt kiinnostusta sähkönsäästämiseen. Uskon, että oman energiankulutuksen seuraaminen esimerkiksi erilaisten sovellusten kautta on monelle arkipäivää jatkossakin. Itsekin seuraan nykyään kulutustani aktiivisesti”, Uusipaasto kertoo.

Kysely toteutettiin Bilendin M3 Research –verkkopaneelissa helmikuussa 2023. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten kokemuksia, tietoja ja asenteita energiansäästöön liittyen. Kyselyyn vastasi tuhat yli 18-vuotiasta suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan kansallisesti edustava. Aineiston virhemarginaali on noin +/- 3 prosenttiyksikköä suhteessa lähtöotokseen.