Metsäntutkimuslaitoksen, VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toteuttaman tutkimuksen mukaan maailmalta löytyy modernin energiapuun saatavuuden kannalta lupaavia alueita. Biopolttoaineiden markkinoiden kansainvälistyessä tulee entistä tärkeämmäksi varmistaa, että biomassan tuotanto ja hyödyntäminen energiana tapahtuu kestävästi. Tapaustutkimuksista saatiin tärkeää kohdetietoa.
Maailmanlaajuiseksi modernin energiapuun, käsittäen hakkuutähteitä nykyisiltä hakkuilta ja neljännestä hakkuusäästöstä, saatavuus on arvioitu noin 1,2 miljardiksi kiintokuutiometriksi (noin 2400 TWh), mikä vastaa noin kahta prosenttia maailman tämänhetkisestä primäärienergian käytöstä.
Vaikka saatavuus on maailmanlaajuisesti rajallinen, lupaavia alueita ovat Pohjois-Amerikka, Keski- ja Pohjois-Eurooppa, Luoteis-Venäjä, Itä-Aasia ja Etelä-Amerikka. Esimerkiksi Luoteis-Venäjän energiapuuvarat, käsittäen teollisuudelle kelpaamattoman puun, hakkuutähteet ja mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteet, arvioitiin vuoden 2006 toteutuneiden hakkuiden ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotannon perusteella noin 31 miljoonaksi kiintokuutiometriksi (62 TWh). Vain osa siitä hyödynnetään energiaksi.
Vertailun vuoksi Suomessa kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli lähes 20 miljoonaa kiintokuutiometriä vuonna 2006. Alan ja markkinoiden kehittyminen Venäjällä tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille metsäenergia-alan osaajille. Vaikka energiapuumarkkinat kehittyisivät siellä hitaasti, on energiapuulle kysyntää EU:n alueella.
Biomassapolttoaineiden kansainvälinen kauppa vastaa noin kahta prosenttia globaalista biomassan kokonaiskäytöstä. Suurin osa biomassapolttoaineiden kansainvälisestä kaupasta tapahtuu epäsuorana kauppana metsäteollisuuden raaka-puun hankinnan yhteydessä, kun osa ulkomaisesta raakapuusta päätyy energiaksi metsäteollisuuden prosesseissa. Varsinaisten biopolttoaineiden, puupellettien, bioetanolin sekä biodieselin ja sen raaka-aineiden, kuten palmuöljyn, osuus on kasvamassa voimakkaasti ja ennakoidaan ohittavan epäsuoran kaupan tulevaisuudessa.
Biomassan tuotannon katsotaan Suomessa tapahtuvan kestävyyden periaatteiden mukaiseksi. Kansainvälisesti kattavia kestävyyskriteereitä pidetään tarpeellisena ohjaamaan biomassan tuotantoa ja hyödyntämistä. Toisaalta kriteeristöaloitteissa on ollut kohtia, jotka voivat käytäntöön sovellettaessa vaatia uudelleen arviointia ja muutoksia sekä suomalaiseen biomassan tuotantoon, käyttöön ja kauppaan kuin energiapolitiikkaankin. Pahimmassa tapauksessa uudet EU-direktiivit voisivat rajoittaa suomalaisen turvemaalla tuotetun biomassan hyödyntämismahdollisuuksia energiana sekä nostaa bioenergian kustannuksia.
Case-tarkasteluissa selvitettiin metsähakkeen ja energian tuotantoa
Kostamuksessa Venäjällä sekä Uruguaissa. Pellettien tuotantoa
tarkasteltiin Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa. Alueella
mäntypistiäinen on tuhonnut 13 miljoonaa hehtaaria metsää, ja
raaka-ainetta on arvioitu riittävän 10–20 pellettitehtaan tarpeisiin.
Metsähakkeen tuotantopotentiaalia arvioitiin Varkauteen suunnitellun
biopolttoainetehtaan tarpeisiin. Noin 150 kilometrin
kaukokuljetusmatkan piirissä arvioitiin olevan yli 2,5 miljoonaa
kuutiometriä hyödyntämätöntä metsähaketta. Kaakkois-Aasian
case-tarkastelussa arvioitiin palmuöljyn tuotannon tehdasprosessin
kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden pienentämistä.
Case-tarkastelut tehtiin yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa.
Tavoitteena on ollut tukea yritysten energia- ja ympäristöteknologian
vientiä, konekehitystä paikallisiin olosuhteisiin ja
businessmahdollisuuksien käynnistämistä kohdealueilla. Lisäksi
pyrkimyksenä on ollut kehittää suomaista metsähakkeen tuotantoa ja
käyttöä paikallisia käytäntöjä hyödyntäen.
Biomassa on merkittävin uusiutuvan energian lähde. Sen asemaa ovat vahvistaneet kansainväliset sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen hillintään ja pyrkimykset öljyriippuvuuden pienentämiseksi. Biomassan hyödyntämiseen liittyvä osaaminen tarjoaa uusia markkinoita suomalaisille kone-, laite- ja järjestelmätoimittajille. Kasvavien markkinoiden hyödyntäminen edellyttää aluekohtaista olosuhde- ja markkinaosaamista.
Metsäntutkimuslaitoksen, VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa arvioitiin energiantuotantoon käytettävissä olevan metsäbiomassan määrää, tuotannon kestävyyttä ja sertifiointitilannetta. Lisäksi tavoitteena on ollut avata uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle bioenergiateknologialle nopeasti kehittyvillä markkinoilla Etelä- ja Pohjois-Amerikassa, Luoteis-Venäjällä ja Kaakkois-Aasiassa. Suomalaisten teknologiantoimittajien käyttöön on koottu ja analysoitu tietoa kohdealueiden energiasektoreista, polttoraaka-ainevaroista, ja infrastruktuurista.
Hankkeen tuloksia ja johtopäätöksiä esitellään Tekesin ClimBus- ja BioRefine –teknologiaohjelmien kolmen hankkeen yhteisessä loppuseminaarissa 6.3.2009.
Rahoitus: Tekes (CLIMBUS Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet –teknologiaohjelma), John Deere Forestry Oy, Metso Power Oy, Neste Oil Oyj, Pentin Paja Oy, Stora Enso Oyj ja Vapo Oy
Lisätietoja:
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1