Aurinkoenergian osuus kasvaa tulevaisuudessa huimasti – ainakin jos on uskominen alan asiantuntijoita ja alalla toimivia yrityksiä. Pääteemana Mikkelissä järjestetyssä kaksipäiväisessä Millennium-seminaarissa oli aurinkosähkö, ja aiheesta kuultiin lukuisia puheenvuoroja.
Seminaarin pääpuhuja, tämänvuotinen Millennium-palkittu, professori Michael Grätzel Lausannen teknillisestä yliopistosta Sveitsistä, on tehnyt uraauurtavaa työtä väriherkistettyjen aurinkokennojen kehittämisessä. Seminaarissa hän valotti kuulijoille keksintönsä teknologiaa ja sovellusmahdollisuuksia.
Inspiraation aurinkokennojen kehittämiseen Grätzel sai tutkiessaan kasvien yhteyttämisprosessia. Tutkimuksissaan Grätzel onnistui luomaan yhteyttämistä muistuttavan prosessin, jossa valo ”siepataan” talteen keinotekoisella väriaineella.
-Väriherkistetyt aurinkokennot (dye-sensitised solar cells) edustavat ns. kolmannen sukupolven aurinkokennoteknologiaa. Kennojen valmistukseen käytetään edullisia materiaaleja ja yksinkertaisia laitteita, mikä tekee niistä erittäin lupaavan ja edullisen vaihtoehdon nykyisin laajalti käytössä olevalle piipohjaiselle aurinkokennoteknologialle, Grätzel selvitti.
Ensimmäisten Grätzelin työryhmänsä kanssa kehittämien kennojen valmistus on aloitettu muutamassa pilottiyrityksessä, ja kaupallinen tuotanto käynnistyy lähiaikoina. Väriherkistettyjä aurinkokennoja voidaan käyttää muun muassa sähköä tuottavien ikkunoiden valmistuksessa sekä taipuvissa aurinkopaneeleissa, joita voidaan yhdistää muun muassa huonekaluihin ja kännyköihin.
-Aurinko säteilee maahan puolessatoista tunnissa sen energiamäärän, jota koko ihmiskunta kuluttaa vuodessa, havainnollisti tohtori Winfried Hoffman, joka on johtanut kymmenen vuoden ajan Euroopan aurinkosähköteollisuuden keskusjärjestöä EPIA:a.
Hoffman uskoo uusien teknologioiden pystyvän täyttämään jatkuvasti kasvavan energian tarpeen. Aurinkoenergia on yksi iso tulevaisuuden mahdollisuus.
Järjestön tavoitteena on kasvattaa lähivuosina aurinkoenergian tuotantoa siten, että se vuonna 2020 kattaisi 12 prosenttia Euroopan sähköstä. Myös muissa maanosissa aurinkoenergian käyttö kasvaa Hoffmanin mukaan huomattavasti.
-Teknologian kehittymisen ansiosta tuotantokustannukset ovat laskeneet, ja aurinkoenergian tuottaminen on kilpailukykyistä muiden uusiutuvien energialähteiden kanssa, Winfried Hoffman totesi.
Auringosta saadulla energialla voidaan Hoffmanin mukaan kattaa myös kehitysmaiden kasvava energiantarve.
-Useimmissa kehitysmaissa sähkönkulutus kasvaa tulevina vuosina huomattavasti, ja toisaalta auringonsäteily on siellä runsasta.
-Aurinkoenergian tuottaminen on edullisempaa ja turvallisempaa kuin nykyisin kehitysmaissa valon- ja energianlähteenä käytetyt kynttilät ja paloöljy, totesi aurinkoenergiaan erikoistuneen NAPS Systems Oy:n toimitusjohtaja Timo Rosenlöf.
Euroopassa NAPS:in merkittävin markkina on Saksassa, jossa aurinkoenergiaa käytetään laajalti ja jossa sen tunnettuus on korkealla. Aurinkoenergiaan kohdistetaan sekä suuria toiveita että vaatimuksia, mikä tekee markkinan Rosenlöfin mukaan haasteelliseksi.
Teknologiapuheenvuoroja seminaarissa käyttivät professori Helge Lemmetyinen Tampereen teknillisestä yliopistosta, professori Jouko Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistosta, tohtori Hele Savin Aalto yliopistosta ja ohjelmajohtaja Kari Luoma valtakunnallisesta Energiateknologian klusteriohjelmasta.
Johtaja Jyrki Leppänen ABB Oy:stä kertoi aurinkoenergian uusimpien teknologioiden kaupallisista näkymistä.
Leppänen on työskennellyt yli 20 vuotta aurinkoenergiaan liittyvissä tehtävissä. Viime vuosina aurinkoenergiaan liittyvä teknologia on lähtenyt huikeaan kasvuun, ja ABB on markkinoilla mukana tarjoamassa useita aurinkoenergiateollisuudessa käytettäviä tuotteita, mm. aurinkovoimaloiden sähkö- ja automaatiojärjestelmiä.
-Viimeisten 15 vuoden aikana aurinkoenergiaan liittyvä liiketoiminta on kasvanut noin 25 prosenttia, Leppänen totesi. Valtaosa liiketoiminnasta suuntautuu viiteen eniten aurinkoenergiaa tuottavaan maahan, jotka ovat Saksa, Italia, Tšekki, USA ja Japani.
-Kilpailutekijöiksi ovat jatkossa nousemassa toimitusten luotettavuus ja huoltovarmuus, Leppänen mainitsi.
Jatkossa kasvu jakaantunee tasaisemmin, kun aurinkoenergian käyttö alkaa globaalisti kasvaa.
Beneq Oy:n liiketoimintaa esitteli johtaja Jarmo Skarp. Yrityksen päätuotteita ovat teknologiat ja laitteet, jotka perustuvat HALO (Hot Aerosol Layering Operation) -liekkiruiskutusmenetelmään ja ALD (Atomic Layer Deposition) –atomikerroskasvatukseen. Ensin mainittua käytetään pääasiassa toiminnallisten pintojen valmistukseen lasille ja keraamisille laatoille. ALD on puolestaan ohutkalvopinnoitusmenetelmä, jota on paljon käytetty muun muassa puolijohdeteollisuudessa ja elektroluminenssinäytöissä. Skarp kertoi seminaarissa teknologioiden sovellutuksista aurinkoenergiateollisuuteen.
Yksi tuoreimpia tulokkaita aurinkoenergiamarkkinoilla on mikkeliläinen Savo-Solar Oy. Toimitusjohtaja Vesa Sorasahi esitteli seminaariväelle yrityksen toimintaa ja tulevaisuuden näkymiä.
Savo-Solarin liikeidea on valmistaa auringon säteilystä lämpöä tuottavia aurinkokeräimiä pääasiassa vientiin. Tärkein kohdemaa on Kiina, Euroopassa suurin markkina on Saksa.
-Markkina kasvaa vuosittain parisenkymmentä prosenttia, joten potentiaalia on, ja kiinnostus teknologiaa kohtaan on selkeästi kasvussa. Haasteena on tarjota riittävän tehokkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä tuotteita, Sorasahi totesi.
Savo-Solar Oy tähtää korkealle. Vuonna 2015 yrityksen liikevaihtotavoite on Sorasahin mukaan jo 250 miljoonan euroa.
Millennium-seminaarin järjestivät Tekniikan Akatemia -säätiö, Savcor Group ja Miktech Oy. Seminaarin puheenjohtajana toimi Savcor Groupin toimitusjohtaja Hannu Savisalo.
Lisätietoja: Kehitysjohtaja Juha Kauppinen, Miktech Oy
p. 0440 361 616, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1