National Geographic -TV-kanavalla alkava uutuustuotanto paljastaa viikinkien salatut puolet – tiesitkö nämä 4 faktaa?

Viikinkien nousu ja tuho -dokumenttisarja saa ensi-iltansa lauantaina klo 21.00. Sarjassa asiantuntijat selvittävät, mitkä tekijät johtivat viikinkiajan syntyyn ja mikä puolestaan ajoi pohjoisten merien hallitsijat tuhoon.

Viikinkiajan alku sijoitetaan usein Lindisfarnen luostarin ryöstöretkeen vuonna 793. Tuolloin ryhmä viikinkejä ylitti Pohjanmeren ja tunkeutui rikkauksia pullollaan olevaan saareen. On kuitenkin pitkään yritetty saada selvyyttä siihen, miksi viikingit lähtivät merten ylitse riskialttiille ryöstöretkilleen ja miksi juuri tuolloin. Tätä ja muita viikinkien yllä sitkeästi leijuvia kysymysmerkkejä tutkii National Geographic TV-kanavan uusi dokumenttisarja Viikinkien nousu ja tuho. Kuusiosainen sarja tarkastelee kriittisesti viikinkiajan eri puolia ja nostaa esiin uusia, tutkimustietoihin perustuvia näkemyksiä. Alla dokumenttisarjan neljä esille tuomaa faktaa, jotka tähän asti ovat jääneet vähälle huomiolle.

1. Ilmaston lämpeneminen johti valloituksiin

900-luvulla ilmasto lämpeni, mikä toi vaurautta Eurooppaan ja alkoi houkutella niukkojen luonnonvarojen kanssa kamppailevia pohjoismaalaisia liikekannalle. Löytäessään hedelmällisempiä maita viikingit alkoivat asettua uusille asuinalueille ja toivat omat tapansa osaksi alkuperäistä kulttuuria. 

2. Purjeen lisääminen veneeseen mullisti merenkäynnin

Laivojen varustaminen kaadettavalla purjeella mullisti merenkäynnin ja mahdollisti ketterän kulkemisen niin avomerellä kuin pienilläkin vesiväylillä.

– Purjehtiminen sinänsä ei ollut uusi asia, sillä Intian valtamerellä ja Välimerellä sitä on tehty jo vuosituhansia. Skandinaviassa purjeita ei kuitenkaan oltu hyödynnetty ennen tuota hetkeä. Suurten veneiden varustaminen purjeella oli käänteentekevä keksintö, Aarhusin yliopiston professori Søren Sindbæk kertoo dokumenttisarjan ensimmäisessä jaksossa.

3. Viikingit olivat taikauskoisia

Viikingit eivät olleet kristittyjä, ja heillä oli omanlaisensa näkemys esimerkiksi kuolemasta – esimerkiksi taistelussa kuolemista ei nähty pelottavana vaan jopa toivottavana tapana kuolla. 

– Valhalla on nähty eräänlaisena palkintona. Hyvä keino saada ihmiset valmistautumaan kuolemaan taistelussa on palkita siitä, kertoo dokumentissa professori Terry Gunnell Islannin yliopistosta. 

Viikinkien taikausko sai heidät myös sytyttämään tulipaloja ryöstökohteissaan. Hyökkäyksen jälkeen sytytettyjen palojen taustalla oli paitsi tarve tuhota todisteita, myös pelko kostonhimoisia henkiä kohtaan. Viikingit nimittäin uskoivat, että tuli esti henkiä seuraamasta heitä kotimatkallaan. 

4. Kirkko hyödynsi viikinkien hurjaa mainetta

Viikinkien ensimmäiset hyökkäykset kohdistuivat luostareihin, sillä ne olivat eristyksissä muusta maasta, helposti saavutettavissa vesiteitse – ja täynnä rikkauksia. Ennen viikinkien tuloa luostarit olivat kokeneet olevansa turvassa, sillä kristityssä maailmassa myös rosvot kunnioittivat luostareita. Pakanallisille viikingeille luostarit kuitenkin olivat helppo ja houkutteleva kohde.

Jälkikäteen kirkko kuitenkin käytti viikinkien mainetta hyväkseen: outoihin vaatteisiin pukeutuneet ja eksoottisia aseita kantavat ryöstäjät olivat merkki Jumalan vihasta. Muukalaisten synnyttämällä pelolla siis patistettiin kristittyjä elämään moitteettomasti.

Viikinkien nousu ja tuho -dokumenttisarja esitetään ainoastaan National Geographic -TV-kanavalla, lauantaisin klo 21.00, alkaen 27. elokuuta 2022. 

Lisätiedot ja ennakkokatselujaksopyynnöt:

[email protected]

Kuvia: https://foxgroup.box.com/s/mw7axtrqlf2xbpm63cuzdviwj1m8h6j6

Jaksokuvaukset

JAKSO 1: Tie kohti Lindisfarnea

Hyökkäys pientä uskonnollista yhteisöä vastaan pyhällä Lindisfarnen saarella vuonna 793 jKr. ennakoi viikinkien valloitusten alkamista. Sitä ennen kuitenkin tarkastellaan viikinkien alkuaikoja Skandinaviassa.

JAKSO 2: Suuri pakana-armeija

Yorkin piiritys alkoi vuonna 866, kun suuri pakana-armeija vaati itselleen Northumbrian pääkaupunkia Yorkia. Tarkastelemme 800-luvun Englannin tärkeimpiä taisteluita, toimijoita ja linnoituksia.

JAKSO 3: Bagdadissa asti

Silkkitie avasi skandinaaveille reitin kaupankäyntiin idässä. Viikingit, jotka tunnettiin idässä "ruseina", etsivät lisää vaurautta ja hyökkäsivät Konstantinopoliin vuonna 860. Ruseista tuli pysyvä ja pelätty osa Bysantin valtakuntaa.

JAKSO 4: Francian loppu

Pariisin piiritys vuonna 885 oli huipentuma viikinkien invaasiossa Frankkien valtakuntaan. Tarkastelemme jatkuvia viikinkien hyökkäyksiä Frankkien valtakuntaan ja skandinaavien läsnäoloa Frankkien valtakunnassa ja sen ulkopuolella.

JAKSO 5: Villi länsi

Norjan poliittista myllerrystä seuraa löytöretki länteen. Viikingit löytävät Islannin, jonne he perustavat pysyvää asutusta. Islannin jälkeen löytyvät Grönlannin ja Newfoundlandin rannat, minkä myötä viikingeistä tulee ensimmäisiä eurooppalaisia Amerikassa.

JAKSO 6: Toinen viikinkien aika

Harald Bluetoothin valtakausi 900-luvun puolivälissä vastikään yhdistyneen, voimakkaan ja kristillistyneen Tanskan kuninkaana merkitsi toisen viikinkiajan alkua. Mutta valta ei kestänyt, kun normannit lopulta voittivat Englannin kuningaskunnan vuonna 1066. Tutustumme viikinkien valtakauden viimeisiin päiviin.

Dokumentin työryhmässä ovat mukana:

Anders Winroth (Professor of Medieval History, University of Oslo, Norway)
Jan Bill (Professor and Curator of the Viking Ship Collection, University of Oslo, Norway)
Dr Søren Sindbæk (Archaeologist, Aarhus University, Denmark)
Kim Hjardar (Author, “Vikings at War”, University of Oslo, Norway)
Dr Torfi H. Tulinius (Professor of Medieval Studies, University of Iceland)
Dr Caitlin Ellis (Early Medieval History, Durham University)
Terry Gunnell (Professor of Folkloristics, University of Iceland)
Professor Stefan Brink (Department of Anglo-Saxon, Norse, and Celtic; University of Cambridge)
Dr David Petts (Associate Professor, Department of Archaeology, Durham University)
Dr Christian Cooijimans (Vikings in Europe, University of Liverpool)
Dr Simon Coupland (Frankish Realm, University of Cambridge)
Judith Jesch (Professor of Viking Studies, University of Nottingham)
Jane Smiley (Pulitzer Winning Author, “The Greenlanders”)
Cat Jarman (Bioarchaeologist & Author, “River Kings”)
Þórir Jónsson Hraundal (Professor of Nordic Studies, University of Iceland)
Sverrir Jakobsson (Professor of Medieval History, University of Iceland)
Cecily Spall (Archaeologist, York)