LianaTech.fi
Tekoäly: EU:lta toivotaan maailmanlaajuisia standardeja
Tiistaina EU-parlamentti hyväksyi tekoälyvaliokunnan loppuraportin.
-
Parlamentti ehdottaa tekoälyn tiekarttaa vuoteen 2030 asti
-
Tekoäly voi auttaa ilmastonmuutoksen ja pandemioiden torjunnassa, työmarkkinoilla
-
Mepit varoittavat perusoikeusriskeistä mm. yksityisyyden suojan osalta
Tekoälyä käsitellyt erityisvaliokunta haluaa loppuraportissaan korostaa tekoälyn valtavaa potentiaalia. Raportti hyväksyttiin äänin 495-34 (102 tyhjää), ja sen mukaan EU on jäänyt jälkeen globaalin teknologian kilpajuoksussa, ja vaarana on, että muut (mahdollisesti autoritaariset) valtiot kehittävät tulevaisuuden standardit. Sen sijaan EU:n tulee asettaa tekoälyn maailmanlaajuiset standardit, sanovat mepit.
Tekoälyä käsitellyt erityisvaliokunta ehdotti politiikan toimia, joilla tekoälyn potentiaali terveydenhuollossa, ympäristönsuojelussa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa saadaan käyttöön. Se voisi myös osallistua pandemioiden ja nälänhädän vastaiseen taisteluun, parantaa ihmisten elämänlaatua henkilökohtaisilla hoitokeinoilla sekä luoda kestävää kasvua ja työpaikkoja.
Meppien mukaan EU:n ei tarvitse säädellä tekoälyteknologiaa kaikissa tilanteissa, vaan säätelyn tason tulee riippua kunkin käyttökohteen riskitasosta.
Vaarana joukkovalvonta
EU haluaa edistää maailmanlaajuista sopimusta tekoälyn vastuullisesta käytöstä, ja mepit toivovat, että samat arvot jakavat demokratiat voivat yhdessä ohjata keskustelua teknologiasta. Toisaalta mepit huomauttavat, että aseteknologian kehitys ja erityisesti itsenäiset asejärjestelmät ovat osin huolestuttavia.
Mepit toteavat, että tietyt tekoälyjärjestelmät mahdollistavat automaattisen tietojenkäsittelyn ennennäkemättömässä laajuudessa, mikä voi johtaa joukkovalvontaan ja muihin ihmisoikeusrikkomuksiin. Erityisesti autoritaariset valtiot voivat käyttää tekoälyä kansalaisten hallintaan, joukkovalvontaan, pisteyttämiseen ja liikkumisen rajoittamiseen. Teknologiajätit taas saavat tekoälyn avulla käsiinsä yhä lisää henkilötietoja, mitä mepit pitävät riskialttiina demokraattisten järjestelmien kannalta.
Siksi EU-parlamentti haluaa, että EU panostaa kansainväliseen yhteistyöhön samanmielisten kumppaneiden kanssa perusoikeuksien turvaamiseksi ja uusien teknologioiden riskien minimoimiseksi.
Kommentit
Esittelijä Axel Voss (EPP, Saksa) sanoi: ”Haluamme tällä raportilla osoittaa, että tekoäly tulee tehostamaan digitalisaatiota ja viemään globaalin digitaalisen kilpailun uudelle tasolle. Tekoälyn tiekartta antaa EU:lle hyvän aseman, kun se pyrkii johtavaan rooliin kehityksessä.”
”EU:lla on nyt ainutlaatuinen tilaisuus edistää ihmiskeskeistä ja luotettavaa lähestymistapaa tekoälyyn. Sen tulee olla perusoikeuksien mukainen, hallita riskejä ja hyödyntää täysin tekoälyn potentiaali koko yhteiskunnan kannalta. Tarvitsemme lakikehyksen, joka jättää tilaa innovaatioille, sekä johdonmukaiset digitaaliset sisämarkkinat, joiden standardit ovat selkeät. Lisäksi tarvitsemme mahdollisimman paljon investointeja digitalisaatioon ja kestävää infrastruktuuria, joka on kaikkien kansalaisten saatavilla”, sanoi Voss.
Tekoälyvaliokunnan puheenjohtaja Dragoş Tudorache (Renew, Romania) sanoi: ”Tuleva kilpailukykymme digisektorilla riippuu säännöistä, jotka luodaan tänään. Näiden sääntöjen on vastattava arvojamme: demokratiaa, oikeusvaltiota, perusoikeuksia ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. Tässä kaikessa onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää, kun kilpailu demokratian ja autoritaaristen järjestelmien välillä kiihtyy – sekä muuttuu yhä vaarallisemmaksi, kuten Venäjän sota Ukrainassa on osoittanut.”
Seuraavaksi
Raportin sisältö vaikuttaa parlamentin lainsäädäntötyöhön tekoälyn parissa. Esimerkiksi tekoälysäädös (”AI Act”) on käsittelyssä sisämarkkinoiden valiokunnassa (IMCO) sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE). Valiokunnat äänestävät kannastaan lakiesitykseen syyskuun lopulla.
Taustaa
Tekoälyä digitaalisella aikakaudella käsittelevä erityisvaliokunta aloitti toimintansa syyskuussa 2020. Sille annettiin tehtäväksi tutkia tekoälyn vaikutusta Euroopan talouteen ja muihin sektoreihin, analysoida EU:n ulkopuolisten maiden tekoälyn käyttöä, ja antaa suosituksia tulevaisuutta varten. Valiokunta järjesti lukuisia kuulemisia ja kokosi niiden pohjalta loppuraportin, joka on samalla tekoälyn tiekartta vuoteen 2030 asti.
Suomalaismepeistä valiokuntaan kuuluivat Miapetra Kumpula-Natri (sd., S&D), joka toimi sen varapuheenjohtajana, ja Henna Virkkunen (kok., EPP), joka oli varajäsen.
Tietoa julkaisijasta
Yhteystiedot:
Niina Saloranta
Lehdistötiedottaja, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
p. 040 720 5025
[email protected]
Reeta Niemonen
Lehdistötiedottaja, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto
p. 040 351 0264
[email protected]
