Suomessa haetaan läpimurtoa ruokaketjussa käytettyjen ravinteiden kierrätykseen. Se mullistaisi ruuan tuotantoketjun ja toisi Suomelle lisää osaamista vientiin.
Tällä hetkellä osa maataloudessa käytettävistä ravinteista valuu hukkaan. Itämeren rannikkovaltioissa tämä tarkoittaa, että typpi ja fosfori joutuvat Itämereen. Samaan aikaan ravinteita louhitaan lisää muualta, mikä taas tarkoittaa, että ulkoa tuodaan lisää ravinnekuormaa mereen. Myös kaikkialta missä käsitellään yhteiskunnan eloperäisiä ja ravinnepitoisia tuotteita tai jätteitä, karkaa typpeä ja fosforia vesistöihin ja ilmakehään.
"Suomeen ei tarvitsisi tuoda enää ollenkaan lisää typpeä tai fosforia, jos ravinteita kierrätettäisiin tehokkaammin. Suomalaisella ravinteiden kierrätyksen mallilla voi pelastaa Itämeren", uskoo Baltic Sea Action Group -säätiön asiamies Mathias Bergman.
"Rehevöityminen koskee myös kaikkia suuria valtameriä, joten Itämeren alueen ratkaisut ovat käypiä globaalisti".
Baltic Sea Action Group on aloittanut toimintansa jo 2008 ja sen tavoitteena on pelastaa Itämeri. Nyt säätiö vetää Tekesin rahoitusta saavaa ravinteiden kierrätyksen ekosysteemiä.
"Onneksi tilanne on nyt parantumassa ja ravinteita käytetään jo järkevämmin. Ravinteiden kierrätys on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Siitä on vaikea löytää huonoja puolia, mutta se vaatii asennemuutosta, hieman rohkeutta ja työtä. Suomessa on noin 1000 vuotta vanhat perinteet viljelyksessä ja nyt niitä olisi aika muokata. Toisaalta vanhan ajan yhteiskunnassa kaikkia elintärkeitä raaka-aineita kierrätettiin", Bergman arvioi.
Pilotoinnin tähtäimessä on ravinteiden kierrätyksen toimintamallin, prosessin sekä teknisten ratkaisujen ja viljelyosaamisen vienti ulkomaille. Tekninen ratkaisu voi esimerkiksi olla ravinteiden talteenottoa lannasta. Lisäksi ekosysteemin tarkoitus on saada aikaan uudentyyppisiä lannoitetuotteita ja viedä tuoteosaamista Suomesta maailmalle.
"Ravinteiden kierrätyksen tavoitteena on koko ruokaketjun uudistaminen. Tulevaisuudessa kuluttaja voi varmistaa, miten ruoka on tuotettu ja miten ravinteita on käytetty sen tuotannossa", Bergman linjaa. Nykyinen kehitys mahdollistaa ravinteiden käytön ja tuotantoprosessien seurannan, joten kohta kuluttaja pystyy tekemään oikeita valintoja.
"Nykyinen taloudellinen järjestelmä, jossa tuotteita tuotetaan, ostetaan, käytetään ja heitetään pois, on tiensä päässä. Tulevaisuuden mallissa tuotteet tuotetaan kierrätysraaka-aineista, ostetaan tai vuokrataan, käytetään, otetaan talteen ja käytetään uudestaan. Muutos on jo käynnissä ja esimerkiksi EU:n kiertotaloustoimintasuunnitelmassa ravinteet ovat näkyvästi mukana. Myös EU:n lannoitelainsäädäntöä uudistetaan", Bergman toteaa.
"EU-tasolla tarvitaan alussa ohjausjärjestelmää, jotta asiat saadaan oikeaan suuntaan. Meidän ja yhteiskunnan tavoitteena on kuitenkin oikea liiketoiminta, joka ei enää käynnistymisen jälkeen tarvitse tukea."
Ensimmäisessä vaiheessa ekosysteemissä on koottu yhteen tahoja, joilla on osaamista ravinteiden kierrätyksen alueella. Toisessa, nyt alkaneessa vaiheessa siirrytään toteutukseen. Mukana on projekteja pellon käytöstä traktoreiden suunnitteluun.
Ekosysteemin piirissä on tällä hetkellä mukana 50–60 toimijaa tutkimusorganisaatioista maatiloihin ja yrityksiin. Projekteja on noin 10–15. Ekosysteemiin kaivataan vielä mukaan erityisesti yksityisiä sijoittajia ja rahoittajia sekä tuotteistuksen osaajia.
"Kaikilta kuitenkin vaaditaan asian oivaltamista, mutta tämä pätee tietenkin kaikkeen hyvään liiketoimintaan. Suomen vahvuuksia ovat hyvät ratkaisut, mutta meidän on osattava puhua niistä avoimesti ja on opittava kaupallistamaan niitä. Tähän tarvitsemme kumppanuuksia."
"Kauneinta ja järkevintä koko prosessissa on, että se luo yhtä aikaa uutta teknologiaa, osaamista ja liiketoimintaa sekä uusia työpaikkoja ja palauttaa myös Itämeren ekologista tasapainoa. Typen talteenotto ja kierrätys myös vähentävät tehokkaasti ilmastonmuutosta, mikä on elintärkeää", Bergman summaa Tekesin projektin merkityksen.
Mathias Bergman
puh. 050 380 7155
[email protected]
Baltic Sea Action Group
Heikki Aro
puh. 029 50 55208
[email protected]
Innovaatiorahoituskeskus Tekes
******************************************
Viestintäpäällikkö Sanna Nuutila, Tekes
puh. 050 5577 717, [email protected]
Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. Tekes palvelee suomalaisen elinkeinoelämän ja tutkimuksen uudistumista. www.tekes.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1