Konflikti on pakottanut lähes miljoona ihmistä pakenemaan epäinhimillisiin oloihin ääriään myöten täysille leireille. Heistä yli puolet on lapsia.
Syyrian konfliktin 10. vuoden käynnistyessä 15.3., Harvard Humanitarian Initiative sekä Pelastakaa Lapset ja World Vision julkaisevat tuoreen analyysin, jossa tarkastellaan, miten taisteluiden kiihtyminen huhtikuun 2019 jälkeen on pahentanut humanitaarista kriisiä ja siviilien kärsimystä.
Harvard Humanitarian Initiativen Signal Program on analysoinut sarjan satelliittikuvia, jotka osoittavat tuhojen laajuutta Idlibin maakunnan etelä- ja itäosissa. Tutkijat arvioivat, että tarkastelluilla alueilla lähes kolmasosa rakennuksista on vakavasti vaurioitunut tai tuhoutunut kokonaan. Avustusjärjestöjen mukaan perheiden on lähes mahdotonta palata, koska kodit ja elintärkeä siviili-infrastruktuuri on tuhottu.
Toinen satelliittikuvien sarja osoittaa, kuinka kahden Pohjois-Idlibissä sijaitsevan sisäisten pakolaisten leirin pinta-ala on yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 jälkeen. Viralliset ja epäviralliset leirit ovat levittäytyneet aiemmin maatalouskäytössä olleille alueille. Leirien asukastiheys on kasvanut erityisen voimakkaasti viime vuoden aikana.
– Lähdimme kodistamme iskujen takia, lähdimme autolla ja tulimme tänne. Emme löytäneet mitään paikkaa, mihin asettua. Ensin olimme moskeijassa, mutta sitten he toivat meidät tänne. Kaikki kaverini ovat kadonneet, kotikaupungissani ei ole enää ketään. He ovat tappaneet kaikki siellä, kertoo perheensä kanssa paenneiden leirillä asuva Othman*, 9.
– Iskut olivat rajuja. Me emme voineet ottaa muuta mukaan kuin mattoja, peittoja ja joitain vaatteitamme. Kun menetin käteni, tuntui, että olisin kuollut. Nyt kannan veljeni kanssa tiiliä yhdellä kädellä, jotta saan hankittua elantoa perheelleni, kertoo ilmaiskussa kätensä menettänyt Fadi*, 15.
Idlibin alueen asukasluku on runsaat kolme miljoonaa ja siitä kolmasosa on joutunut pakenemaan sotaa viimeisten kolmen kuukauden aikana.
– Kävimme läpi satelliittikuvia vuodesta 2017 alkaen aina 26. helmikuuta 2020 asti. Arvioimme muutoksia alueilla, jotka ovat olleet kohteita, sekä alueilla, jotka ovat ottaneet vastaan paenneita. Vaikuttaa siltä, että tuona aikana osa seuduista on muuttunut laajalti asuinkelvottomiksi, koska infrastruktuuri ja asuinalueet ovat kärsineet ilmapommitusten ja taisteluiden takia, sanoo Caitlin Howarth Harvard Humanitarian Initiativen Signal Program -ohjelmasta.
– Suuria osia Idlibiä on tyhjentynyt muutaman viikon sisällä jatkuvien pommitusten takia. Seuraukset ovat olleet katastrofaaliset sadoille tuhansille lapsille ja naisille. Puoli miljoonaa lasta on ahtautunut leireihin ja suojiin Turkin vastaisella rajalla. He ovat vailla kaikkia perusasioita, kuten lämmintä yösijaa, puhdasta vettä, ravinteikasta ruokaa ja mahdollisuutta koulutukseen, sanoo Sonia Khush, Pelastakaa Lasten Syyrian maajohtaja.
– Konfliktin kymmenennestä vuodesta voi tulla yksi verisimmistä, mikäli tilannetta ei saada rahoitettua merkittävästi. Maailma ei voi seurata tilannetta toimettomana vierestä, kun lapsia tapetaan, vammautetaan ja ajetaan pakomatkalle näin massiivisessa mittakaavassa.
– Joka päivä lapsia tulee luoksemme nälkäisinä, kylmissään ja hyvin ahdistuneina siitä, mitä he ovat nähneet ja kokeneet. Idlibissä nyt olevista lapsista moni on kotoisin muilta Syyrian alueilta, eivätkä he ole lyhyen elämänsä aikana kokeneet muuta kuin sotaa ja pakenemista, sanoo Johan Mooij, joka johtaa World Visionin avustustoimia Syyriassa.
– Viisi–kuusivuotiaat tytöt ja pojat osaavat erotella eri pommit niiden tuottaman äänen perusteella, mutta osaavat samalla tuskin kirjoittaa nimeään, koska heillä ei ole ollut mahdollisuutta käydä koulua. Kenenkään lapsen ei pitäisi joutua kärsimään ja kokemaan sellaista sekasortoa kuin nämä lapset ovat kokeneet. Autamme heitä, mutta emme voi tehdä tarpeeksi. Vain kestävä tulitauko voi lopettaa tämän kärsimyksen.
Käynnissä oleva humanitaarinen katastrofi on yhdeksän vuotta kestäneen konfliktin pahin Luoteis-Syyriassa. Lapset kärsivät kiihtyvästä väkivallasta eniten. Luoteis-Syyriassa tapettiin tai vammautui YK:n mukaan vähintään 77 lasta pelkästään tammikuun aikana. Helmikuun 25. päivänä kymmeneen kouluun ja päiväkotiin kohdistuneissa iskuissa raportoidaan yhdeksän lapsen kuolleen ja kymmenien haavoittuneen. Arviolta 280 000 lapsen koulunkäynti on vakavasti vaarantunut taistelujen suorien ja epäsuorien seurausten vuoksi.
Pelastakaa Lapset ja World Vision vaativat konfliktin kaikkia osapuolia kunnioittamaan ihmisoikeuksia sekä humanitaarisen oikeuden säännöksiä. Siviiliväestöä sekä siviilikohteita, kuten sairaaloita ja kouluja vastaan ei saa hyökätä. Asutuilla alueilla pitää välttää räjähtävien taisteluvälineiden käyttöä. Erityisesti on varmistettava, että lapset saavat suojelua sodan tuhoilta. Humanitaarisen avun välitön ja esteetön pääsy on myös turvattava.
Tässä kriittisessä tilanteessa kansainvälisen yhteisön on lisättävä ponnistelujaan rauhanomaisen ratkaisun aikaansaamiseksi Syyrian kriisiin. Maan lapsista ei saa tulla menetetty sukupolvi. YK:n turvallisuusneuvoston sekä vaikutusvaltaisten maiden on osoitettava poliittista tahtoa toimia lasten suojelemiseksi.
* Nimet muutettu henkilöllisyyden suojaamiseksi
--------
Toimituksille tiedoksi
Pelastakaa Lasten hätäapukeräys: www.pelastakaalapset.fi/syyria
Lisätietoja:
Anna Pollari, viestintäpäällikkö, Suomen World Vision, 040 515 4592, [email protected]
Max Holm, tiedottaja, Pelastakaa Lapset, 050 433 1438, [email protected]
”Jokainen sota on sota lapsia vastaan” – Eglantyne Jebb, Pelastakaa Lapset -liikkeen perustaja
Maailmanlaajuinen Pelastakaa Lapset perustettiin 100 vuotta sitten auttamaan sodan seurauksista kärsiviä lapsia. Järjestön Loppu sodalle lapsia vastaan -kampanjan tavoitteena on varmistaa, että kauhujen keskelle joutuneet lapset saisivat tarvitsemaansa suojelua, oikeutta ja apua. www.pelastakaalapset.fi/loppusodallelapsiavastaan
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1