Suomen satavuotisjuhlien alkuvuoden puhutuimpia Suomi 100 -tapahtumia kuvittavat vahvat, kansakunnan tuntoja kuvittaneet miehet, sekä suomalaiskansallisen mytologian kilpakosijat ja kostoretkeläiset.
Vuosi koostuu suurtapahtumista ja juhlavuoden erityispanostuksista, joita Turun kaupunki on mukana tuottamassa sekä kaupungin oman perustoiminnan projekteista, jotka toteutetaan toimialojen arjessa - kouluissa, vanhainkodeissa ja terveydenhuollossa.
Suuri osa vuoden ohjelmasta syntyy yksittäisten seurojen, yhdistysten ja jopa yksityishenkilöiden hankkeista. Monet Turun seudunkin tapahtumista painottuvat musiikkiin ja taiteeseen; tarjolla on konsertteja, näyttelyitä, elokuvaa ja tanssiaisia. Juhlavuoden ohjelmassa on mukana myös historiaa, akateemista ja yhteiskunnallista pohdintaa, ympäristöön, ruokaan ja urheiluun liittyviä hankkeita. Lisää juhlatekoja odotetaan vielä erityisesti demokratian, yrityskentän ja Suomen tulevaisuuden tiimoilta.
-Kulttuurin ja taiteen saralla Turun alkuvuodessa ovat väkevästi esillä niin todelliset kuin myyttisetkin suomalaiset mieshahmot, Kalevalan vahvoja naishahmoja unohtamatta, summaa Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malila.
Juhlavuoden kunniaksi museossa on esillä kaksi näyttelyä. ”Wäinö Aaltonen ja itsenäisyyden vuosisata” peilaa suomalaisen kulttuurin ja kansanluonteen kautta muodostunutta Suomi-kuvaa.
”Touko Laaksonen – Tom of Finland / Miehistä ja musiikista” taas kuvastaa Laaksosen elämää ja olemusta hänen kirjeidensä, valokuviensa ja lempimusiikkinsa kautta.
-Wäinö Aaltosesta rakennettiin itsenäisen Suomen sankarmies, juuri itsenäistyneen nuoren kansakunnan kuvittajana. Hänen ikoniset teoksensa – kuten Paavo Nurmen juoksijapatsas (1924) sekä Eduskuntatalon suuren istuntosalin veistossarja Työ ja tulevaisuus (1932) – nostettiin kansakunnan ideaaleiksi. Sotien jälkeen Aaltonen toimi sodan tuntojen tulkkina sankaripatsaillaan ja kuvitti jälleenrakentamista. Samoin aikoihin Touko Laaksonen toimi kotimaassa konserttipianistina ja mainoskuvittajana. Monilahjakas taiteilija loi kuitenkin takahuoneissa ja postimyyntien välityksellä uraa homoeroottisten kuvien piirtäjänä. Hänestä tuli kansainvälinen tähti ja homoikoni Tom of Finland, valottaa Turun Museokeskuksen intendentti Satu Pajarre.
-Näitä itsenäisuuden juhlavuoden avajaisnäyttelyiden taiteilijoita yhdistävät sekä juuret Turun alueella että intohimo taiteeseen. Kummankin tuotantoa määriteltiin ajan korkeakulttuurin tai alakulttuurien ehdoilla. He loivat tahoillaan kuvaa ideaali-ihmisestä tai ideaalivartalosta. He heijastelivat teostensa kautta ihmisten tunteita ja kokemuksia – oli sitten kyse hengen jalostamisesta, toivoista tai kielletyn seksuaalisuuden ilmaisemisesta. Taiteilijat olivat oman aikansa idoleita, jotka persoonalisella otteellaan jättivät pysyvät jäljet Suomen taiteen tarinaan.
Touko Laaksonen ja hänen taiteensa ovat olleet maailmanlaajuisesti eräs suurimmista vaikuttajista homojen vapautumisessa ja tasa-arvoisemman aseman saavuttamisessa. Tom of Finland on kansainvälisesti tunnetuimpia brändejämme ja Laaksosen taide kulttimaineessaan vertaansa vailla.
Korskean yliampuvat homomiesten arkkityypit edustivat aikanaan harmaille massoille sitä, mistä ei voitu edes ääneen puhua, mutta josta haaveileminen sai vahvistusta Toukon piirrosten kautta. Muut kuin suomenkieliset yleisöt on otettu huomioon tekstittämällä esitys englanniksi.
Teoksen ohjauksesta ja koreografiasta vastaa kansainvälisestikin kokenut musikaalikoreografi Reija Wäre, jonka aiempia töitä ovat mm. Kakola, Seili ja Rock of Ages.
-Maalarin, mainosmiehen, säveltäjän ja sotaveteraanin tarina on samalla tarina itsensä löytämisestä, rohkeudesta ja riemusta – asioista, jotka antoivat aivan huikeat puitteet tälle musiikin ja estetiikan ilotulitukselle, jonka saamme tänä keväänä teatteriyleisölle tarjota.
Dome Karukosken ohjaaman elämäkertaelokuvan tekemisestä kertova näyttely päästää katsojat katsomaan elokuvan tekoa kulissien takaa. Logomossa on nähtävillä elokuvan rekvisiittaa, puvustusta, lavastusta, making of -valokuvia ja tekijöiden videohaastatteluja.
-Elokuvakaupunki Turku haluaa jatkaa Tyttökuningas-näyttelyn aloittamaa elokuvanäyttelyiden sarjaa ja kurkistaa tällä kertaa Tom of Finland -elokuvan kuvauksiin. Esineistön lisäksi ääneen pääsee myös elokuvan tekijöitä ja sisältö soveltuu kokonaisuudessaan vaikka koko perheelle. Näyttely saa huhtikuussa viereensä myös KAVIn arkistoista kootun ’Tähtien tekijät’ -näyttelyn, toteaa WFFC:n projektipäällikkö Lotta Mujo.
Oopperan sävelsi Turun Soitannollisen Seuran kapellimestari, saksalainen Karl Müller-Berghaus 1890-luvulla, mutta se jäi suureellisuutensa takia aikanaan esittämättä. Juhlavuoden ohjelmistoon teos on tuotu jättimäisen yhteistyöverkoston voimin, johon Turun Filharmonisen Orkesterin ja Turun Musiikkijuhlien lisäksi ovat osallistuneet monet media- ja taidealan organisaatiot ja ammattilaiset.
Oopperan kapellimestarina hurmaa Leif Segerstam, myyttiset vahvojen miesten roolit tulkitsevat tenori Christian Juslin (Achti Lemminkäinen) ja baritoni Tommi Hakala (Ilmarinen). Dramaattisessa naispääroolissa Louchina loistaa sopraano Johanna Rusanen-Kartano.
-Kyseessä on riisutuimmillaan klassinen kilpakosintojen ja kostoretkien tarina, mutta sen aistikas, erittäin visuaalinen ja modernikin tulkinta, luonnehtii Liisa Ketomäki, musiikkijuhlien toiminnanjohtaja.
Kuuden saksankielisen, suomeksi ja ruotsiksi tekstitetyn esityksen lisäksi oopperasta on tulossa streaming-tallenne niiden iloksi, jotka eivät paikan päälle pääse.
Keväällä ja erityisesti kesällä ohjelmaan liittyvät urheilun, kulttuurin ja viihteen suuret ulkoilma- ja yleisötapahtumat. Tapahtumatalo ja luovan talouden tyyssija Logomo toimii monen juhlateon näyttämönä ja pukeutuu juhlavuoden kunniaksi Suomi 100 -kuosiin.
Pienyrittäjien oma tuote- ja palveluohjelma ”100 hyvää Suomesta” lanseerattiin tammikuun alussa. Yleisöäänestys sadasta Suomi 100 -tunnuksen saavasta tuotteesta tai palvelusta on auki 15.–28.2.
Vauhdittaakseen juhlavuoden ohjelman monimuotoisuutta Turku ja Varsinais-Suomen liitto ovat jakaneet yhteisö- ja ohjelma-avustuksia. Viimeiset avustushaut ovat nyt erittäin ajankohtaisia, liiton haku päättyy 10.2., Turun haku on avoinna 30.1.–28.2.2017.
Kaikki juhlavuoden Turun tapahtumat löytyvät osoitteesta www.turku.fi/suomi100
Suomi 100 -vuoden ohjelma on kokonaisuudessaan osoitteessa www.suomifinland100.fi
Kuvamateriaalia ePressin mediapankissa > Turun kaupunki > Suomi 100
Lisätietoja:
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1