Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen mielestä eilen julkaistu NATO-selvitys tukee Suomen perinteistä ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa, joka nojaa sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja itsenäiseen puolustukseen sekä nyttemmin myös syvenevään yhteistyöhön Ruotsin kanssa. Itsenäisen puolustuskyvyn tulee silti olla puolustuksemme lähtökohtana.
- Yhteistyö ei kuitenkaan korvaa omaa, itsenäisestä puolustusjärjestelmäämme. Suomen tulee jatkossakin huolehtia kaikissa olosuhteissa puolustuksensa uskottavuudesta, joka rakentuu tulevaisuudessakin yleisen asevelvollisuuden ja hyvin koulutettuun reservin varaan.
Porvoossa vapunaattona puhuneen Pakkasen mukaan Suomi tunnistaa muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen mutta jatkaa silti aktiivisen vakautuspolitiikan tiellä ja samalla korostaa hyvää yhteistyötä jokaiseen ilmansuuntaan. Tätä tukee käytännönläheinen NATO-yhteistyö, jossa reserviläiset ovat mukana.
Täydennyspalvelusvelvollisuus tuplattava
Kansanedustaja Pakkanen nosti puheessaan esiin myös nopeammat kertausharjoitukset mahdollistavan asevelvollisuuslain muutoksen ja arveli sen lisäävän täydennyspalvelukseen hakeutuvien reserviläisten määrää. Myös siviilipalvelus ja siihen liittyvä täydennyspalvelus tulisikin Pakkasen mukaan ottaa nyt uuteen tarkasteluun.
- Vaikka näihin hakeutumista ei sinänsä rajoitettaisi, olisi loogista ainakin siirtyä käytäntöön, jossa täydennyspalvelukseen hakeva reserviläinen ei voisi siirtyä sinne heti, vaan esim. yhden vuoden päästä. Tällöin kertausharjoituskutsun postilaatikosta tipahtamisen jälkeen hetken mielijohteesta tehdyt päätökset hakeutua täydennyspalvelukseen jäisivät varmasti vähemmälle.
Tuhatkunta reserviläistä hakeutui viime vuonna täydennyspalvelukseen, jonka maksimikesto on nyt 40 vuorokautta. Pakkasen mukaan velvoitteen määrä tulisi tuplata, koska nyt eduskuntakäsittelyssä olevassa asevelvollisuuslaissa tuplataan kertausharjoitusvuorokaudet.
- Loogista olisi myös kaksinkertaistaa täydennyspalveluksen kesto samalla tavalla kun nyt kaksinkertaistetaan reserviläisten kertausharjoitusvuorokausien maksimimäärät. Käytännössä tämä tarkoittaisi 40 vuorokauden palvelusvelvollisuuden nostoa 80 vuorokauteen eli samalle tasolle, jolle miehistöön kuuluvien reserviläisten kertausharjoitusvelvollisuus lakimuutoksella asetetaan.
Käytännössä siviilipalvelukseen liittyviä harjoituksia ei kuitenkaan järjestetä vaan täydennyspalvelukseen siirtyvä reserviläinen joutuu vain viiden päivän kurssille. Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa puhuneelta ylivääpeli Markku Pakkaselta ei tälle heru ymmärrystä.
- Se on aika vähän, jos sitä vertaa nyt säädettävään kertausharjoitusvelvoitteen määrään, joka on miehistöllä 80, aliupseereilla 150 ja upseereilla peräti 200 vuorokautta. Voi perustellusti kysyä, miksi suosimme sitä miesryhmää, joka ei halua osallistua Suomen puolustamiseen?
Reserviläisliiton kunniajäsen, kansanedustaja Markku Pakkanen toimi liiton puheenjohtajan vuodet 2009-2012.
Lisätietoja kansanedustaja Markku Pakkanen, [email protected] / 050 512 2575 tai toiminnanjohtaja Olli Nyberg, [email protected] / 0400 640 755.
Reserviläisliitto
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö on vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto ry, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja yli 342 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on noin 37 000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista koulutusta sekä erilaista onnettomuustilannekoulutusta. Yli 40 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista on Reserviläisliiton jäseniä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1