Kauppakeskus Kampissa Helsingissä otettiin tänään askel jokaiselle vuoden päivälle. Kahden keuhkoahtaumatautia sairastavan miehen ideasta lähtöisin olevalla 365 askeleen maratonilla haluttiin lisätä tietoisuutta keuhkoahtaumataudista ja korostaa liikunnan merkitystä sen hoidossa.
Tänään maailman keuhkoahtaumapäivänä järjestettiin Kampissa luultavasti maailman lyhin maraton, joka oli vain 365 askeleen pituinen. Tapahtuman ideoivat keuhkoahtaumatautia sairastavat Oiva Lindqvist ja Kaj Pirhonen.
- Keuhkoahtaumatauti on yleisyydestään huolimatta edelleen jonkinlainen tabu. Maratontapahtuman avulla toivomme voivamme lisätä ihmisten tietoisuutta keuhkoahtaumataudista ja liikunnan merkityksestä sairauden hoidossa. Vakavasta sairaudesta huolimatta halusimme tehdä jotain hauskaa, ja meille syntyi idea maailman lyhimmästä maratonista. Haastoimme mukaan niin potilaat, omaiset, terveydenhuoltoalan henkilöstön kuin kaikki muutkin, jotka haluavat asialle tukensa antaa, Lindqvist kertoo.
Lindqvist ja Pirhonen saivat tapahtuman tukijoiksi Hengitysliiton ja Leiras Takedan. Maratonille osallistui noin 100 kävelijää.
- Suomessa on diagnosoitu noin 200 000 keuhkoahtaumatautiin sairastunutta. Lisäksi arvioidaan, että keuhkoahtauman esiasteena pidettyä kroonistunutta keuhkoputkitulehdusta sairastaa toiset noin 200 000 ihmistä, Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne kertoo.
Tunnista keuhkoahtaumataudin oireet
Keuhkoahtaumatauti (englanniksi COPD eli chronic obstructive pulmonary disease) on pitkäaikainen ja etenevä tulehduksellinen sairaus. Alkuvaiheessa keuhkoahtaumatauti on liki oireeton. Sairauden edetessä alkavat tyypilliset oireet, kuten yskä, lisääntynyt limaneritys ja hengenahdistus rasituksen aikana. Sairauden edetessä, keuhkoputkien ahtautuessa ja keuhkojen toimintakyvyn heiketessä hapen saanti vaikeutuu.
- Keuhkoahtaumatauti oireilee monilla hengenahdistuksena esimerkiksi kävelylenkillä kylmässä ilmassa tai portaita noustessa. Tästä syystä maratontapahtumammekin päätettiin järjestää sisätiloissa ja yhdessä tasossa, Lindqvist kertoo.
Keuhkoahtaumatauti ei ole ainoastaan keuhkojen sairaus, vaan tulehdusreaktio voidaan todeta koko elimistössä. Tulehduksen seurauksena keuhkoahtaumatautiin liittyy usein muitakin sairauksia kuten sepelvaltimotautia, osteoporoosia, lihasheikkoutta ja masennusta. Sairauteen liittyy pahenemisvaiheita, joiden aikana keuhkoahtaumataudin oireet lisääntyvät.
- Pahenemisvaiheet ovat merkittävä riski keuhkoahtaumatautia sairastavan hyvinvoinnille, ja niiden vaikutus sairauden kulkuun on suuri. Pahenemisvaiheita olisi tärkeää ennaltaehkäistä, ja ne pitäisi osata tunnistaa, jotta niitä osattaisiin hoitaa tehokkaasti. Keuhkoahtaumatautia sairastavan potilaan kannattaa suhtautua vakavuudella esimerkiksi normaaliin flunssaan, joka voi olla merkki pahenemisvaiheesta, Puolanne sanoo.
Sairastuneita voidaan auttaa monin tavoin
Lindqvist ja Pirhonen korostavat, että keuhkoahtaumataudin diagnoosin saaneen ei kannata heittää pyyhettä kehään. Vaikka sairautta ei voida toistaiseksi parantaa, sairastuneen hyvinvoinnin eteen voidaan nykyisin tehdä paljon. Hoidon peruspilarit ovat liikunta, savuttomuus ja lääkitys.
- Omalla kohdallani ja myös tutkimusten mukaan liikunta edistää keuhkoahtaumatautia sairastavan hyvinvointia ja arjesta selviytymistä. Se tuo myös paljon iloa elämään. Monella on harhaluuloja, että keuhkoahtaumatautia sairastavat eivät voisi liikkua. Tämä oli yksi syy järjestää maratontapahtuma, joka sopii kaikille, Pirhonen sanoo.
Uutta toivoa monelle vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavalle on tuonut myös kehittynyt lääkehoito. Sen ansiosta esimerkiksi potilaille ja omaisille raskaita pahenemisvaiheita voidaan ehkäistä. Samalla myös yhteiskunta säästää kuluja, sillä pahenemisvaiheet voivat johtaa sairaalahoitoon.
- Moni keuhkoahtaumatautia sairastava potilas saattaa masentua ja jäädä eristyksiin. Kannustaisin kaikkia sairastuneita hakeutumaan muiden seuraan ja kertomaan avoimesti omasta sairaudestaan. Itse olen saanut paljon lisää tietoa sairaudestani, vertaistukea ja myös uutta uskoa elämään osallistumalla Hengitysliiton toimintaan, Lindqvist sanoo.
Lisätietoja:
Mervi Puolanne, järjestöjohtaja, Hengitysliitto, puh. 040 588 2782
Malla Hintsala, viestintäjohtaja, Oy Leiras Takeda Pharmaceuticals Ab, puh. 020 746 5046
osoitelähde: terveystoimittajat ry
Kuvia saa käyttää vapaasti.
Kuvaaja: Markku Ojala
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1