Neljä suomalaista ympäristötutkimushanketta on katsottu niin tärkeiksi, että ne on valittu mukaan kansallisen tason tutkimusinfrastruktuuriin. Näistä kolme on Suomen ympäristökeskuksen johtamaa hanketta, neljättä hanketta vetävät Helsingin yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Ympäristötutkimushankkeet liittyvät läheisesti toisiinsa ja edistävät Suomen ympäristötutkimuksen rakenteiden kehittymistä ja kansainvälistä näkyvyyttä.
SYKEn hankkeita ovat Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto FinLTSER, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemitutkimukseen keskittyvä LIFE WATCH ja ympäristötietojärjestelmä EnviData. Neljäs tärkeäksi katsottu, Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen vetämä tutkimusinfrastruktuuri on ympäristö- ja ilmakehätieteet: Integrated Carbon Observation System (ICOS) (ESFRI), SMEAR Stations (SMEAR) ja Pallas-Sodankylä Super Site.
FinLTSER-verkoston päätoimijat SYKEn lisäksi ovat Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistot, Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. LIFE WATCH on Euroopan-laajuinen hanke, jonka Euroopan tutkimusinfrastruktuuristrategiafoorumi ESFRI on hyväksynyt ns. eurooppalaisen tutkimuksen tiekartalle. FinLTSER muodostaa hankkeen havainto- ja tutkimusalueverkoston Suomessa.
EU:n kilpailukykyneuvosto on suositellut jäsenmaita määrittelemään tutkimukselle tärkeät rakenteensa. Suomessa Tieteellisten seurain valtuuskunta sekä opetusministeriön hankkeelle asettama johtoryhmä teki tämän kartoituksen vuoden 2008 aikana. Projektin johtoryhmään kuului myös professori Mikael Hildén SYKEstä. Johtoryhmä luovutti opetusministeriölle joulukuussa raportin, missä listattiin sellaiset kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeät tutkimusrakenteet, joiden rahoituksesta tulee huolehtia.
Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa innovatiivisen tutkimus- ja kehitystyön. Suomella on pitkä perinne etenkin luonnontieteissä hyödyntää muiden maiden infrastruktuureja ja suuria koejärjestelyjä, koska Suomella ei ole ollut varaa suuriin investointeihin. Suomalaistutkijat ja tutkimusryhmät ovat päässeet merkittävienkin kansainvälisten infrastruktuurien käyttäjiksi tarjoamalla vastineeksi osaamista ja pientä käyttömaksua.
Johtoryhmä nosti yhdeksi suosituksekseen, että Suomen tulee pyrkiä kansainvälisesti johtavaan asemaan niillä ympäristötieteiden aloilla, joilla jo nyt on vahvaa kansallista osaamista ja merkittäviä tietovarantoja ja tutkimusinfrastruktuuria. Tällaisia aloja voivat olla mm. ekosysteemien ja eliöyhteisöjen tutkimus, yhteiskuntatieteitä ja luonnontieteitä yhdistävä tutkimus sekä vesistöjen, mukaan lukien Itämeren tutkimus. Nämä tukeutuvat kaikki monipuolisiin avoimesti saataviin tietoihin ja kehittyviin tietojärjestelmiin sekä laajaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä kuten pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto FinLTSER. Myös ilmakehätieteissä Suomessa on jo pitkään tehty huippututkimusta.
Suomelle tärkeiksi katsottujen 24 hankkeen rakentamiskustannukset vuosina 2008–2020 ovat noin 230 miljoonaa euroa, mistä ympäristötieteiden osuus 24 miljoonaa euroa, ja vuosittaiset käyttökustannukset olisivat Suomelle noin 30 miljoonaa euroa, mistä ympäristötieteiden osuus 9 miljoonaa euroa.
"Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit – Nykytila ja tiekartta” -loppuraportti julkistetaan keskiviikkona 11.2. Finlandia-talolla.
FinLTSER ja LIFE WATCH: professori, tutkimuspäällikkö Martin Forsius, SYKE, puh. 040 740 2364, [email protected]
EnviData: yksikönpäällikkö Yrjö Sucksdorff, SYKE, puh. 040 513 2212,[email protected]
ICOS: Professori Timo Vesala, Helsingin yliopisto, puh. (09) 191 508 62,
[email protected]
SMEAR: Professori Markku Kulmala, Helsingin yliopisto,
puh. (09) 191 50756, [email protected]
Pallas-Sodankylä Super Site: tutkimusprofessori Jouni Pulliainen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 589 5821, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1