Maaliskuu oli sääoloiltaan melko talvinen, vaikka kuukauden keskilämpötila oli monin paikoin hieman tavallista korkeampi. Kuukauden lopulla yölämpötilat olivat ajankohtaan nähden jopa hyvin alhaisia. Maaliskuussa satoi keskimääräistä vähemmän ja luntakin on suuressa osassa maata keskimääräistä niukemmin. Lapissa kattojen lumikuorman mitoitusarvot voivat kuitenkin paikoin ylittyä. Vesistöjen sekä pohjaveden pinnat laskivat talvelle tyypilliseen tapaan. Saimaan pinta on laskusta huolimatta edelleen huomattavasti ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Ennusteen mukaan vesistöjen vedenkorkeudet ja virtaamat kääntyvät huhtikuun alkupuolella maan etelä- ja länsiosassa nousuun lumen sulaessa. Pohjaveden pinnat ovat suuressa osassa maata ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Routaa on lähes keskimääräisesti. Järvijäät ovat etenkin maan itä- ja keskiosassa ajankohdan keskiarvoa ohuempia.
Maaliskuussa satoi koko maassa keskimääräistä vähemmän. Sadanta oli pääosin 10–40 mm eli noin 30–90 % kuukauden keskiarvosta. Maaliskuun 23. päivänä lunta satoi maan lounaisosassa harvinaisen runsaasti. Myös koko maaliskuun suurimmat sademäärät mitattiin maan lounaisosassa.
Talvisen sään myötä lumikuorma kasvoi kuukauden loppua kohti, mutta lumen vesiarvot jäivät kuitenkin maan etelä- ja keskiosassa selvästi alle ajankohdan keskiarvon. Pohjois-Suomessa maaliskuun lumikuorma vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Kuukauden lopussa lumen vesiarvo oli Etelä- ja Länsi-Suomessa pääosin 40–80 mm (kg/m2), Keski- ja Itä-Suomessa sekä osassa Pohjois-Lappia 80–130 mm. Valtaosassa Kainuuta ja Lappia lumen vesiarvo oli 130–180 mm. Eniten lunta (yli 180 kg/m2) oli Käsivarren alueella sekä paikoin Kainuussa ja Länsi-Lapissa. Näillä alueilla kattojen lumikuorman mitoitusrajat voivat olla jo ylittyneet tai ovat ylittymässä, ja lumen poistaminen katoilta on suositeltavaa. Myös Pohjois-Pohjanmaalla kattojen lumikuorma on paikoin suuri.
Katso kartta:
Vesistöjen vedenkorkeudet laskivat maaliskuussa talviseen tapaan koko maassa. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen suurten järvien vedenpinnat ovat kuitenkin laskusta huolimatta selvästi keskimääräistä korkeammalla. Saimaan pinta oli edelleen ajankohtaan nähden harvinaisen ylhäällä, noin 80 cm keskiarvon yläpuolella, vaikka sen pinta laski maaliskuun aikana yli 10 cm. Myös Oulujärven ja Pielisen vedenkorkeudet olivat yli 40 cm tavanomaista ylempänä. Päijänteen vedenpinta laski maaliskuussa 25 cm, mutta sekin on silti lähes 30 cm ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Pienissä järvissä sekä etelärannikon tuntumassa ja Lounais-Suomessa vedenkorkeudet olivat lähempänä ajankohdan keskiarvoja. Useimpien päävesistöjen virtaamat olivat tavallista suurempia. Vuoksessa, Kymijoessa, Oulujoessa ja Kemijoessa kuukauden keskivirtaamat olivat 20–30 % keskiarvoa suurempia, mutta Kokemäenjoessa lähellä keskimääräistä. Rannikon pienten jokien virtaamat ja vedenkorkeudet olivat pääosin ajankohdan keskiarvoa alempia.
Katso kartta:
Pohjaveden pinnat laskivat pääosin maaliskuussa. Ne olivat suuressa osin maata 0–30 cm yli ajankohdan keskimääräisen. Rannikkoseudulla pakkasjakso laski pohjaveden korkeuksia lähelle keskimääräistä. Muualla maassa pinnat ovat selkeästi keskiarvoa ylempänä. Pohjaveden korkeudet lähtevät nousuun kevätkauden edetessä ja lumien sulaessa.
Katso kartta:
Roudan paksuus on Pohjois-Lappia lukuun ottamatta lähellä ajankohdan keskimääräistä. Etelä- ja Keski-Suomessa routakerroksen paksuus on 10–30 cm. Länsirannikolla routaa on 20–50 cm, Kainuussa ja Koillismaalla 0–15 cm sekä Lapissa noin 40–80 cm. Pohjois-Lapissa routaa on 30–50 cm keskimääräistä ohuemmin.
Jäät paksunivat lähes koko maassa vielä maaliskuun loppuun saakka. Jäätä kertyi lisää kuukauden aikana keskimäärin 5–10 cm. Kasvu oli suurelta osin lumesta muodostunutta huokoista kohvajäätä. Kuukauden päättyessä järvien jäänpaksuus oli maan etelä- ja keskiosassa sekä Oulun läänissä 40–60 cm ja Lapissa 60–85 cm. Lukemat olivat maan itä- ja keskiosassa ajankohdan keskimääräistä pienempiä, Lapissa ja paikoin maan länsiosassa lähellä tavanomaista. Vaikka maan etelä- ja keskiosan järvillä jäätä on vielä useita kymmeniä senttejä, lähiviikkoina auringon säteily heikentää jäätä nopeasti. Erityisen nopeasti jäät alkavat haurastua silloin kun jään päällä oleva lumikerros on sulanut. Kevätauringon haurastuttama monikymmensenttinen jääkin voi pettää kulkijan alla.
Sään lämpeneminen sulattaa lunta ja kääntää tämän hetken ennusteen mukaan virtaamat ja vedenkorkeudet nousuun huhtikuun alussa Etelä- ja Länsi-Suomessa. Muualla Suomessa lumen sulaminen ja virtaamien kasvu tapahtunee pääosin myöhemmin huhtikuussa, Lapissa mahdollisesti vasta toukokuussa. Etelä- Suomessa lumen sulamisen aiheuttamien virtaamahuippujen ennustetaan jäävän tavanomaista vähäisemmän lumikuorman vuoksi keskimääräisiksi tai sitä pienemmiksi, mutta huhtikuun sateet voivat muuttaa tilannetta. Pohjanmaan runsaampi lumen määrä ennakoisi tavanomaisia sulamistulvia, mutta paljon riippuu vielä sulamisajankohdan säästä.
Lunta on suuressa osassa maata hieman keskimääräistä vähemmän, mutta Lapissa paikoin jopa keskimääräistä enemmän. Pohjois-Suomessa lumikuorma kasvaa vielä lähiviikkoina ja saattaa runsaslumisimmilla alueilla Käsivarressa, Kittilässä ja Pellossa sekä Kainuussa nousta lähelle tai jopa yli kattokuormien mitoitusarvojen.
Kokemäenjoen virtaama kääntyy tämän hetken ennusteen mukaan nousuun huhtikuun alussa ja on suurimmillaan huhtikuun puolenvälin tienoilla. Virtaamahuippu näyttäisi jäävän viime talven suurimpia virtaamia pienemmäksi, mutta kevään sateet voivat vielä muuttaa tilannetta. Kokemäenjoen vesistöalueen luonnontilaisten järvien pinnat kääntyvät todennäköisesti nousuun huhtikuun alkupuolella.
Ennusteen mukaan Saimaan noin 80 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla oleva pinta pysyy huhtikuussa nykytasollaan tai laskee 5–10 cm ja todennäköisesti alkukesän vedenkorkeus on käynnissä olevien lisäjuoksutusten ansiosta nykyisen vedenkorkeuden tasolla tai sitä alempana. Lisäjuoksutusten odotetaan jatkuvan kesään saakka. Pielisen vedenkorkeus alenee huhtikuun puoliväliin mennessä 5–10 cm ja Kallaveden pinta pysyy nykytasolla. Huhtikuun puolivälin jälkeen näiden järvien vedenkorkeus lähtenee nousuun.
Päijänteen vedenpinta pysyy huhtikuun puoliväliin asti lähellä nykytasoa ja vedenkorkeus nousee todennäköisesti kevään aikana tavanomaiseen kesävedenkorkeuteen. Kymijoen alajuoksulla virtaama kasvaa jonkin verran huhtikuun puolenväin tienoilla. Päijänteen juoksutuksen samanaikaisen vähentämisen ja pienen lumimäärän johdosta vedenkorkeudet ja virtaamat laskevat kuitenkin Kymijoen alajuoksulla merkittävästi huhtikuun loppuun mennessä. Kymijoen vesistön muiden suurten järvien pinnankorkeudet kääntynevät nousuun huhtikuun puolenvälin tienoilla.
Oulujoen virtaama pysynee lähiviikkoina lähellä nykyisiä arvoja, riippuen Oulujärven juoksutuksista. Oulujärven vedenkorkeuden on ennustettu laskevan vielä 10–20 cm huhtikuun loppupuolelle asti. Lapissa virtaamat pysyvät ainakin huhtikuun loppupuolelle asti lähellä nykyisiä pieniä arvoja. Inarijärven vedenkorkeus laskee huhtikuussa 20–30 cm.
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, [email protected]
Hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, [email protected]
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 561 5533, [email protected]
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, [email protected]
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, [email protected] [risto.p.makinen]
Tutkija Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 353 9329, [email protected]
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, [email protected]
Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 545, [email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1