Kalastuksenvalvonnan uudistaminen on onnistunut pääosin hyvin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2012 tehty uudistus on parantanut valvojien ammattitaitoa ja selkeyttänyt valvonnan oikeudellista perustaa. Tottuminen uusiin toimintatapoihin on kuitenkin vielä kesken, ja esille on myös noussut joitakin kehittämistarpeita.
Kalastuksenvalvonnan lakiuudistus toi kalastusviranomaiselle (ELY-keskus) uusia hallinnollisia velvoitteita, joista tärkeimpiä on valvojakokeiden järjestäminen ja kokeen läpäisseiden hyväksyminen kalastuksenvalvojiksi. ELY-keskus voi myös peruuttaa hyväksynnän tai antaa valvojalle kirjallisen varoituksen. Lisäksi ELY vastaanottaa ilmoitukset valvojien saamista valtuutuksista, sekä valvojien tapahtumailmoitukset talteenotoista, huomautusten antamisista ja toimenpiteestä luopumisista.
ELY-keskusten valvontavastaavien mukaan uudet velvoitteet ovat toimineet pääosin hyvin. Ainoastaan tapahtumailmoitusten vastaanottaminen arvioitiin huonosti toimivaksi ja tarpeettomaksi velvoitteeksi. nähtiin olevan merkitystä vain, mikäli valvojat velvoitetaan pitämään kirjaa myös valvontaponnistuksesta. Tällöin saataisiin selville, millä tavalla valvontaa voidaan tehostaa.
Valvojista on pulaa, kokeissa vähän vapaaehtoisia
Kalastusalueiden mukaan uuden valvontajärjestelmän keskeinen ongelma on valvojapula. Kalastusoikeuden haltijoiden valvontavaltuuksien karsiminen on vähentänyt osakaskuntien motivaatiota talkooluonteiseen valvontaan. Uudistettuun valvojakoulutukseen ja -kokeeseen on ollut paikoin vaikea löytää vapaaehtoisia.
Valvontaa koskeneessa kyselyssä yli puolet Suomen runsaasta 200 kalastusalueesta ilmoitti valvojia olleen vuonna 2013 liian vähän. Vajetta on paikattu ostamalla valvontapalveluja kalatalouskeskukselta, Metsähallitukselta tai alan yrittäjiltä. Valvonnan tehostamiseen tarvittaisiin lisää resursseja.
Valvontauudistus ei muuttanut valtion vesillä valvonnasta vastaavien Metsähallituksen erävalvojien asemaa. Pyydysten merkintää ja alamittaisten kalojen vapauttamista koskevien uusien säännösten vuoksi valvontaa tehostettiin palkkaamalla erävalvojien avuksi kausivalvojia. Valvonta oli aluksi kalastajia opastavaa, ja sitä tiukennettiin vasta kesällä 2013.
Kalastajat ovat noudattaneet uusia säännöksiä hyvin
Kalastajat ovat joutuneet omaksumaan uusia pyydysten merkintää ja alamittaisten kalojen vapauttamista koskevia käytäntöjä. Velvoitetta alamittaisten saaliskalojen, myös vahingoittuneiden ja kuolleiden, veteen laskemiseen on noudatettu melko hyvin. Sen sijaan uusien säännösten mukaisessa pyydysten merkinnässä on esiintynyt ongelmia, joiden ratkaisemiseksi merkintäsäännöksiä olisi vielä hyvä täsmentää.
Kalastuksenvalvontaa koskevat kalastuslain säännökset muuttuivat keskeisiltä osiltaan huhtikuussa 2012. Muutoksessa uudistettiin valvontajärjestelmää sekä muutettiin pyydysten merkintää ja alamittaisten kalojen vapauttamista koskevia määräyksiä.
Edellä esitetyt tiedot käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreesta julkaisusta Kalastuksen valvontaan liittyvien säännösten toimivuus. Uusien säännösten toimivuutta ja kehittämistarpeita selvitettiin maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Menetelminä olivat haastattelut ja kyselytutkimukset.
Lisätietoja:
erikoistutkija Matti Salminen, puh. 0400143048
tutkija Juhani Mellanoura, puh. 050599900
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. Luke muodostetaan kolmesta valtion tutkimuslaitoksesta (MTT, Metla, RKTL) ja Tiken tilastopalveluista. Luonnonvarakeskus aloittaa toimintansa 1.1.2015. www.luke.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1