SYKE ja ympäristöministeriö tiedottavat
Suomen aiheuttamista globaaleista ympäristövaikutuksista puolet syntyy maamme rajojen ulkopuolella tuontitavaroiden valmistuksessa. Kuitenkin ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä suurin osa syntyy kotimaassa - ulkomaisten päästöjen osuus on 70–80 % kotimaan päästöistä. Useiden muiden ympäristövaikutuksien kohdalla ulkomaiden osuus on suurempi. Suomi käyttää yhtä paljon ulkomaisia ja kotimaisia luonnonvaroja. Suomen ympäristökeskuksen johdolla tehty tutkimus osoittaa myös, että kotimaiset palvelut aiheuttavat enemmän ympäristövaikutuksia kuin on luultu.
Suomen ympäristökeskuksen, Oulun yliopiston Thule instituutin ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kehittämä ENVIMAT-malli antaa globaalin kokonaiskuvan Suomen kansantalouden ympäristövaikutuksista. Hanke toteutettiin osana ympäristöministeriön koordinoimaa ympäristöklusterin tutkimusohjelmaa.
Suomen kansantalouden ympäristövaikutukset muodostuvat sekä tuonnista että kotimaan tuotannosta ja kulutuksesta. Ne voidaan jakaa kotimaisen kulutuksen ja vientituotteiden valmistuksen aiheuttamiin vaikutuksiin.
Tuotannon ja kulutuksen näkökulmasta kotimaan kulutus ja investoinnit aiheuttavat runsaat puolet kansantaloutemme globaaleista ympäristövaikutuksista. Vajaa puolet Suomen ympäristövaikutuksista syntyy vientituotteiden valmistuksesta. Ilmastonmuutoksen osalta kotimaan toiminnot aiheuttavat vientiteollisuutta hieman suuremmat vaikutukset. Noin 45 prosenttia muista ympäristövaikutuksista (esim. happamoitumisesta) aiheutui vientituotteiden tuotannosta tarkasteluvuosina 2002 ja 2005. Kun sovelletaan "kuluttaja aiheuttaa" periaatetta, tämä osuus Suomen päästöistä kuuluu vientituotteiden ostajamaille. Vastaavasti tuontituotteiden mukana Suomi saa vastuun niiden tuotannon päästöistä.
Suomi käyttää määrällisesti suunnilleen yhtä paljon luonnonvaroja ulkomailta kuin kotimaasta, kun talouskäytön ulkopuolelle jäävät materiaalivirrat (mm. kaivannaistoiminnan sivukivet, hakkuutähteet) otetaan huomioon. Runsaat puolet käytetyistä luonnonvaroista palvelee vientiteollisuutta. Suomessa kulutukseen ja investointeihin tarvittavat materiaalivirrat ovat kansainvälisissä vertailuissa korkeat, koska erityisesti rakentamisessa käytetään suuria maamassoja.
Kun vientituotteiden tuotannon vaikutukset suodatetaan pois, suurin osa jäljelle jäävistä kulutuksen vaikutuksista aiheutuu asumisesta, ravinnosta ja yksityisautoilusta. Kiinteistöpalveluiden, julkisen liikenteen ja muiden palveluiden osuus ympäristövaikutuksista on noin 40 prosenttia. Vaikka palveluiden ympäristövaikutukset maksettua palvelua kohti ovat alhaisia, niiden suuri käyttömäärä aiheuttaa huomattavia vaikutuksia. Tässä mielessä kulutuksen siirtyminen tuotteista palveluihin ei välttämättä johda päästöjen vähentymiseen. ENVIMAT-mallissa laskettuja tuotteiden ja palveluiden kerrannaisvaikutuksia voidaan käyttää kulutuksen ohjaamiseen kestävämpään suuntaan.
ENVIMAT-mallin tuloksia voidaan käyttää keskustelun pohjana, kun pohditaan suomalaisten oman kulutuksen vaikutusta ympäristöön ja kulutuksemme ympäristövaikutuksien vähentämistä.
Malli mahdollistaa ympäristövaikutusten analysoinnin kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen kattavasti ja yksityiskohtaisesti. Mallilla voidaan lisäksi arvioida eri toimintojen työllisyys- ja arvonlisäysvaikutuksia. Mallia voidaan käyttää eri toimintojen seurausvaikutusten kartoittamiseen sekä tuoteketjujen että kansantalouden tasoilla. Jatkossa mallia suunnitellaan käytettäväksi ajallisen kehityksen tarkasteluun, kestävän kehityksen seurantaan, ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteiden suunnitteluun sekä eri muutostekijöiden tunnistamiseen ja vaikutusarviointiin.
Ympäristövaikutukset, mallin hyödyntäminen ja kehittäminen, johtopäätökset
Hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 740 1708
Panos-tuotosmalli, materiaalivirrat, luonnonvarat, energian käyttö
Dosentti Ilmo Mäenpää, Oulun yliopiston Thule-instituutti,
puh. 040 531 9749
Hankkeen koordinaattori, tuonnin ympäristövaikutukset, luonnonvarat
Vanhempi tutkija Sirkka Koskela, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 811
Mallin hyödyntäminen, ekotoksisuus, maankäyttö
Tutkija Tuomas Mattila, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 769
Kotitalouksien kulutus
Erikoistutkija Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 813
Elintarvikkeiden tuotanto ja kulutus
Vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, puh. 050 3599 772
Ohjausryhmän puheenjohtaja
Ylitarkastaja Merja Saarnilehto, ympäristöministeriö, puh. 0400 232 763
Viestintä
Tiedottaja Ulla Ahonen, ympäristöministeriö puh. 050 524 5269,
[email protected]
Tiedotuspäällikkö Sirpa Pellinen puh. 040 740 2754,
[email protected]
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1