Saaristomeren pintavesien ekologinen tila on ympäristöhallinnon luokittelun mukaan koko Saaristomerellä pääosin tyydyttävä ja sisäsaaristossa paikoittain välttävä tai huono. Saariston käyttäjien kokemukset meren tilasta poikkeavat tuoreen selvityksen mukaan viranomaisten luokittelusta.
Annelea Vuontela selvitti Turun ammattikorkeakoulussa valmistuneessa opinnäytetyössään eri ihmisryhmien näkemyksiä Saaristomeren tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Merkittävä tulos oli, että ulkosaariston tila nähtiin parempana kuin virallinen luokittelu. Sen sijaan sisäsaariston tila nähtiin osin virallista luokittelua huonompana ja ainoastaan näkemykset välisaariston tilasta vastasivat virallista luokittelua.
Alueen käyttäjien näkemyksiä selvitettiin internet-kyselyllä ja haastatteluilla. Vastauksia saatiin alueen kalastusta, kalankasvatusta, maataloutta, merenkulkua, matkailupalveluja ja vapaa-ajan viettoa edustavilta sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoilta, ELY-keskusten asiantuntijoilta, aluehallinnon virkamiehiltä, päätöksentekijöiltä ja muiden saariston palvelujen ja infrastruktuurien, kuten jätevedenpuhdistamojen, edustajilta.
– Haitallisimpina toimintoina vastaajat näkivät jokien tuoman kuormituksen, taustakuormituksen sekä jätevesien purkupisteet, ympäristösuunnittelija Annelea Vuontela kertoo.
– Vähiten kuormittaviksi koettiin puolestaan uimarannat, tuulivoimalat, vedenalaiset kaapelit ja putket sekä kalastus, Vuontela jatkaa.
Eri vastaajaryhmien näkemykset poikkesivat jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi maatalouden sekä kalastuksen ja kalankasvatuksen edustajien mielestä jokien tuomalla kuormituksella oli muita vastaajia harvemmin suuri merkitys veden tilaan. Tutkijat arvioivat ihmistoimintojen vaikutukset (veneilyä lukuun ottamatta) joko suuriksi tai kohtalaisiksi keskimäärin useammin kuin muut vastaajat. He myös korostivat ruoppausten, rantarakentamisen ja läjitysten merkitystä muita enemmän.
Vastaajat painottivat arvioissaan veden kirkkautta ekologisen tilan mittarina, kun taas virallisissa luokitteluissa huomioidaan muitakin tekijöitä. Oman elinkeinon puolustamista oli havaittavissa jonkin verran, mutta Vuontelan mukaan se ei kuitenkaan ollut korostunutta. Tutkijoiden vastaukset kuvastivat perehtyneisyyttä myös maallikoille näkymättömiin, ekosysteemin toimivuuteen liittyviin tekijöihin.
Vuontelan selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015062213657
Lisätiedot:
Annelea Vuontela, ympäristösuunnittelija (AMK)
puh. 040 731 5843
[email protected]
Turku on paras opiskelukaupunki. Turun ammattikorkeakoulu on 10 000 osaajan yhteisö – tulevaisuuden teknillinen korkeakoulu ja hyvinvoinnin kehittäjä. Koulutamme käytännön huippuosaajia. #Excellence in Action
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1