Raepäiviä ja suurien rakeiden päiviä kertyi viime kesänä ennätyksellisen paljon. Suomussalmella 31.7. alas sataneet rakeet olivat halkaisijaltaan ennätyssuuria.
Ilmatieteen laitoksen mukaan raepäiviä kertyi viime kesänä ennätyksellisen paljon, kaikkiaan 58 kappaletta. Vahinkoa aiheuttaneita raekuuroja esiintyi käytännössä lounaisrannikolta aina Käsivarren Lappiin asti. Vappuaaton ja lokakuun alun välisenä aikana raetapauksia havaittiin yhteensä 461 kappaletta, kun kesällä 2013 tapauksia kertyi noin 235 ja toissa kesänä 291 kappaletta.
Suurin havaittu rae isompi kuin pesäpallo
Suuria eli halkaisijaltaan yli kahden sentin kokoisia rakeita havaittiin 19.5.–27.8. välisenä aikana 28 eri päivänä, kun niitä vuotta aiemmin kirjattiin 15 päivänä. Tämä on selvästi suurin havaittu lukumäärä sitten kesän 2010, jolloin suuria rakeita havaittiin 22 päivänä. Myös jättirakeita eli halkaisijaltaan viisi senttimetriä tai suurempia satoi kahtena eri päivänä ja tämän lisäksi neljän senttimetrin suuruisia rakeita tuli ainakin neljänä päivänä. Suurien rakeiden havaintoja kertyi 86 kappaletta.
Suurimmat havaitut rakeet olivat pesäpallon kokoisia eli noin yhdeksän senttimetrin kokoisia ja ne havaittiin Suomussalmella 31. heinäkuuta Helena-rajuilman yhteydessä. Tilastoissa, jotka yltävät 1930-luvulle, ei ole varmuudella havaittu aiemmin yli 8 cm kokoisia rakeita. Myös 12.7. Käsivarren Lapissa Kaarensuvannon raekuuro oli myös poikkeuksellinen, sillä näin pohjoisessa ei ole aikaisemmin tilastoitu kuuden senttimetrin kokoisia rakeita.
Poikkeuksellisen suuria rakeita ei havaittu pelkästään Suomessa, sillä Tanskassa satoi toukokuun lopulla noin 4 cm kokoisia ja Etelä-Norjassa elokuun alussa noin 7 cm rakeita. Etenkin Norjan rakeet ovat todennäköisesti suurimmat maassa koskaan havaitut.
”Varsin tapahtumarikas ja vilkas raekausi on takana. Kaikki kesäkuukaudet olivat vilkkaita eikä pitkiä rakeettomia jaksoja syntynyt lainkaan”, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen toteaa. ”Vaikka etenkin alkukesä oli sään osalta aikamoista vuoristorataa, tiesi se rakeille suotuisia olosuhteita. Viileinä jaksoina satoi paljon pikkurakeita ja helleilmassa rakeet sitten kasvoivat suuremmiksi nousuvirtausten voimistuessa”, Tuovinen lisää.
Myös menneenä kesänä Ilmatieteen laitos teki yhteistyötä myrskybongareiden kanssa raehavaintojen keruun osalta. Lumiraetapauksia ei kirjata tietokantaan, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista, eivätkä aiheuta vahinkoa.
Tarkempi kuvaus kesän raepäivistä löytyy tiedotteen yhteydestä verkkosivuilta: http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/25584868
Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede
Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. 029 539 2231.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1