-Kontukimalaisten pölyttämiltä koeruuduilta saatu mustikkasato oli kaksitoista kertaa suurempi kuin valtakunnalliseen marjasatotutkimukseen kuuluneilta koeruuduilta saatu sato, hämmästelee Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) vanhempi tutkija Kauko Salo vertaillessaan vuoden 2008 tilastoja. Savonlinnan Rönkönvaarassa sijaitsevien koeruutujen mustikkasaalis oli huikea, 174 kiloa hehtaarilla. Valtakunnallinen mustikkasato jäi vain 14 kiloon.
Tutkimusalue sijaitsee Oriveden rannalla, tuoreen kangasmetsän kuusikossa. Alueen mustikkakasvustoon perustettiin toukokuun puolivälissä 2008 viisi neliömetrin kokoista pysyvää koeruutua. Koeruuduista laskettiin kasvukauden aikana kukat, raakileet ja kypsät marjat. Verrokkiaineistona käytettiin valtakunnallisen marjasatotutkimuksen 45 mustikkametsää, joilla oli yhteensä 225 mustikkaruutua. Mustikkakasvustot sijaitsivat eri puolilla Suomea.
Kimalaiset ahersivat mustikkakasvustoissa ja pitivät ”pörrin pönttöjä” tukikohtanaan
Koealueen keskellä sijaitsevaan isoon kuuseen asennettiin 1,5 metrin
korkeudelle Forestum Oy:n kehittämä ns. ”pörrin pönttö”. Toinen
kimalaispönttö sijaitsi männyssä 50 metrin etäisyydellä koealueen
keskustasta. Kukintavaiheessa kesäkuun toisella ja kolmannella viikolla
kimalaispöntöissä asustaneet kontukimalaiset pölyttivät innokkaasti
lähialueen mustikkakasvustoja. Muita pölyttäjiä havainnoitiin vähän,
koeruuduilla kävi vain yksittäisiä mantu- ja kivikkokimalaisia sekä
muutama kukkakärpänen.
Kesän aikana viidestä koeruudusta laskettiin keskimäärin 529 kukkaa, 450 raakiletta ja 621 kypsää marjaa. Kun kukkia ja raakileita on paljon, neliömetrin kokoiselta koeruudulta on vaikea laskea tarkkaan kukkien ja raakileiden lukumäärät, jotka tässä tapauksessa laskettiin pienemmiksi kuin kypsien marjojen lukumäärä. Marjojen lukumäärä on tarkka, sillä jokainen marja poimittiin koeruuduilta yksitellen.
Pölyttäjien merkitys hyvälle marjasadolle kiistatta tärkeää
Vuoden 2008 valtakunnallisessa aineistossa neliömetrin ruudulla oli
keskimäärin 204 kukkaa, 89 raakiletta ja 70 marjaa. Kukkien määrän
perusteella viime kesänä odotettiin hyvää mustikkasatoa, mutta toiveet
romahtivat raakilevaiheessa. Kukinta-aikana ei esiintynyt ankaria
halloja, jotka selittäisivät satotason laskua. Pääsyy löytynee
pölytyksen epäonnistumisesta – kukinta-aikaan mustikkakasvustoissa
pörräsi vain vähäinen määrä pölyttäjiä. Lisäksi kukinta-aikaan osuneet
kylmät sääjaksot eivät suosineet eri hyönteisryhmien lentämistä
mustikkakasvustoissa. Monissa kasvustoissa marjojen keskikoko
(0,25-0,32 grammaa/marja) jäi alhaiseksi, ja alensi omalta osaltaan
satotasoa. Kypsän marjan keskipaino on normaalisti mustikkatyypin
kuusikossa 0,35 grammaa.
Heikoin mustikkasato, 13,7 kiloa hehtaarilla, saatiin vuonna 2004 ja runsain sato, lähes 40 kiloa hehtaarilla, vuonna 1997. Valtakunnallinen keskiarvo vuosina 1997-2008 on mustikan koeruuduilla ollut 22,5 kiloa hehtaarilla.
Lisätietoja:
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1