Suomessa talousveden valmistuksessa yleisin selkeytykseen käytetty menetelmä on flotaatio. Sen lisäksi monilla vesilaitoksilla otsonointi kuuluu veden käsittelyprosesseihin osana jatkokäsittelyä. Tuomas Tammisen tekemän tutkimuksen mukaan otsonoinnin ja flotaation yhdistäminen siten, että flotaatiossa käytettävään dispersioilmaan syötetään otsonia, parantaisi todennäköisesti flotaatiosta saatavan kirkasteen laatua. Tutkimus oli osa Tammisen HAMKin ympäristöteknologian koulutusohjelmassa tekemää opinnäytetyötä.
Tutkimusta varten rakennettiin koelaitteisto, ja näytteet analysoitiin Raision-Naantalin vesilaitoksen laboratoriossa.
Tutkimuksessa imeytettiin otsonoitua happea tutkittavaan raakaveteen, ja flotaatiossa syntyvät mikrokuplat muodostuivat raakaveteen imeytetystä otsonipitoisesta hapesta. Kokeet toistettiin käyttämällä otsonoimatonta happea tai ilmaa vertailutulosten saamiseksi. Näytteistä analysoitiin sameus, permanganaattiluku, absorbanssi ja pH.
Kun otsonoidulla hapella saatuja tuloksia verrattiin hapella tai ilmalla saatuihin tuloksiin, havaittiin lähes poikkeuksetta parantumista tutkituissa suureissa. Joissain tapauksissa parannus oli tosin sen verran vähäistä, että se voi selittyä kokeeseen tai analyyseihin liittyvillä epätarkkuuksilla.
Tutkimuksessa haluttiin keskittyä nimenomaan otsonin vaikutuksiin, joten kokeet suoritettiin yksinkertaisella ja pelkistetyllä koelaitteistolla. Näin ollen tutkimuksesta ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä menetelmän toimivuudesta laitoskoon mittakaavassa. Lisäksi tutkimuksessa ei otettu huomioon muiden vedenpuhdistuksen osaprosessien, kuten pH-säädön tai koaguloinnin, vaikutuksia flotaatiolla saatuun kirkasteeseen tai otsonin käytön vaikutuksia flotaatiota tyypillisesti seuraavaan suodatukseen.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että otsonilla tehostettua flotaatiota kannattaisi tutkia enemmän ja kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, voidaanko sopivalla kemikaloinnilla vahvistaa eroja otsonilla suoritetun ja ilmalla suoritetun flotaation välillä.
Työn ohjaaja, yliopettaja Kalle Rajantie kommentoi opinnäytetyötä seuraavasti: Työssä on varsin innovatiivisella ja uudella tavalla yhdistetty kaksi juomavedenkäsittelyn yksikköprosessia (otsonointi ja flotaatio), joita normaalisti sovelletaan erillään ja eri käyttötarkoituksiin. Pilot-mittakaavan kokeissa todettiin systeemin toimivan erityisesti tapauksissa, joissa raakavesi on tavanomaista heikkolaatuisempaa pintavettä.
Lisätietoja: Tuomas Tamminen, puh. 040 775 9937 tai [email protected]
Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen Theseus-julkaisuarkistosta .
Tiedotus / Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti
Visamäentie 35 A, PL 230
13101 Hämeenlinna
sp. [email protected], p. (03) 6461 (vaihde)
HAMK kuuluu ammattikorkeakoulujen strategiseen FUAS-liittoumaan yhdessä LAMKin ja Laurean kanssa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1