WWF on jättänyt saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän raporttiin eriävän mielipiteen. Raportti luovutettiin tänään maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Raportin vakavin puute on WWF:n mielestä se, että siinä ei esitetä verkkokalastuksen kieltoajan ulottamista huhtikuun puolestavälistä heinäkuun loppuun saakka norpan kannalta tärkeillä alueilla.
Saimaannorpan kuuttien hukkuminen kalanpyydyksiin on nykyisen asetuksen voimassaoloaikana siirtynyt hyvin voimakkaasti heinäkuulle. Myöskään kalanpyydyksiin kuolleiden kuuttien määrä suhteessa kannan kokoon ei ole oleellisesti vähentynyt.
Norppa-alueiden verkkokalastuskieltoajan laajentamisesta ja muista kalastusrajoituksista kuultiin hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti paikallista väestöä. Sekä Etelä-Savon maakuntaliiton kyselystä että WWF:n teettämästä gallupista saatiin selkeä Saimaan alueen asukkaiden enemmistön tuki sille, että verkkokielto tulee jatkaa heinäkuun loppuun. Maakuntaliiton tekemässä kyselyssä 53 % ja WWF:n teettämässä mielipidetutkimuksessa 75 % alueen asukkaista kannatti verkkokalastuskiellon ulottamista heinäkuulle.
”Sekä Metsähallituksen ylläpitämä kuuttien kuolleisuustilasto että alueen asukkaiden enemmistön mielipide puoltavat kiistatta verkkokalastuskiellon keston pidentämistä kuukaudella nykyisestä kesäkuun lopusta. Kunnollisia perusteita, miksi näin ei tehtäisi, ei ole raportissa esitetty”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen kummeksuu.
Raportin toinen vakava puute on, että verkkokalastuskiellon aikana halutaan jatkossa sallia muikkuverkot, kun kielto nykyään koskee kaikkia kalaverkkoja.
Muikkuverkkojen salliminen olisi WWF:n mielestä saimaannorpan suojelutoimien kannalta heikennys nykyiseen tilanteeseen ja vaikeuttaisi ennen kaikkea verkkokiellon valvontaa oleellisella tavalla.
Muikkuverkoilla kalastetaan hyvin vähän ennen syyskesää, mikä osaltaan selittää sitä, miksi havaittua enempää norppia ei ole hukkunut muikkuverkkoihin. ”Myös aikuinen norppa on kuitenkin hukkunut muikkuverkkoon, joten sen tiedetään olevan norpalle potentiaalisesti vaarallinen pyydys”, Petteri Tolvanen sanoo.
Hyvää työryhmän esityksessä on kalastusrajoitusalueen yhtenäisyys ja laajeneminen nykyisestä vajaalla 600 neliökilometrillä, vaikka norpan esiintymisen ja liikkumisen perusteella selvästi esitettyä suurempi rajoitusalue olisi tarpeen. Raportissa esitetty rajaus on tehty norpan tunnettujen poikaspesien ja niitä ympäröivän turvasäteen pohjalta, mutta se ei pidä sisällään kaikkia tunnettuja synnytyspesien paikkoja.
WWF on osallistunut aktiivisesti Saimaannorppa ja kalastus -seurantaryhmän työhön, ja pitää arvokkaana, että kalastukseen liittyvien saimaannorpan suojelutoimien kehittämistä on pohdittu yhteistyössä kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa. Raportin puutteet olivat kuitenkin niin vakavia, että WWF päätti jättää eriävän mielipiteen.
Lisätiedot:
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF, puh. 0400 168 939
Etelä-Savon maakuntaliiton kyselyn tulokset: http://www.esavo.fi/resources/public//Maakuntaliitto/2015/Kyselyn_tulokset_Saimaannorppa_ja_kalastus.pdf
WWF:n mielipidetutkimuksen tulokset: http://wwf.fi/mediabank/7820.pdf
Tiedoksi toimituksille:
Kun WWF aloitti saimaannorpan suojelutyön vuonna 1979, kanta oli noin 150–170 yksilöä. Suojelutyön myötä kanta on kääntynyt hitaaseen kasvuun. Tämänhetkinen kannanarvio on noin 320 yksilöä. Talvien lämpeneminen on kuitenkin jo johtanut tilanteeseen, että kannan kokoa ja kehityssuuntaa ei ole voitu muutamaan vuoteen arvioida luotettavasti niin luotettavasti kuin aikaisemmin.
Saimaannorpan suojelustrategian mukaisena välitavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä Saimaassa elää vähintään 400 norppaa. Tästä vain viiden vuoden päässä olevasta tavoitteesta ollaan vielä varsin kaukana, ja voimistuva talvien lämpeneminen muodostaa yhä suuremman epävarmuustekijän ja konkreettisemman uhan kuuttien selviytymiselle. Lisäksi saimaannorpan genetiikasta on saatu uutta tutkimustietoa, joka osoittaa että kannan geneettisen kapeuden muodostaman uhan takia kanta on saatava nopeasti kasvuun. Tässä tilanteessa tehokkain keino on poistaa mahdollisimman tehokkaasti kalanpyydysten aiheuttamaa sivusaaliskuolleisuutta.
WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa. Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. wwf.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1