Uusi suomalainen elokuva Metsän tarina kertoo metsän runsaasta ja monimuotoisesta elämästä Suomen parhaimpien luontokuvaajien kuvaamana. Elokuvan synnyinseutuja Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan rajalla uhkaa kuitenkin kaavoitus ja rakentaminen.
Metsän tarina -elokuvaa on esitetty 44 valkokankaalla ympäri Suomea ja vuoden alussa se oli kerännyt lyhyessä ajassa jo lähes 25 000 katsojaa. Parikkalan ja Rautjärven metsissä kuvattu elokuva on etenkin Etelä-Karjalan elokuvateattereissa aiheuttanut yleisöryntäyksen.
"Metsän tarina on syntynyt täällä metsäteollisuuden ydinalueella Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Elokuvassa esitetyn kaltaiset metsät ovat etenkin täällä katoava luonnonvara", toteaa Anitta Miikkulainen Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piiristä.
Yksi elokuvan keskeisistä kuvausalueista on Haarikko-järven ympäristön metsät Punkaharjulla. Haarikko ympäristöineen on säilynyt varsin erämaisena alueena. Laajalla asumattomalla alueella on yli kaksikymmentä rakentamatonta järveä ja lampea, eikä asutuksen edellyttämää infrastruktuuria ole. Metsissä ja pienvesissä on erityisiä luonnonarvoja. Haarikko on myös Suomen eteläisimmän kuukkelivyöhykkeen ydinaluetta.
Kuvauspaikkojen metsät omistaa UPM, joka on kaavoittanut alueen järvien rannoille liki 30 tonttia.
"Nykymuotoisten ympärivuotisten loma-asuntojen ja teiden rakentaminen pirstoo ja runtelee rannat ja metsät. Liikenteen ja asutuksen melu vie hiljaisuuden. Meno häätää monet vesien ja rantojen alkuperäiset asukkaat", Haarikon metsän hyvin tunteva, Metsän tarina -elokuvan kuvaaja Hannu Siitonen suree.
Metsän tarinan kuvaajat ovatkin toivoneet, että elokuva edistäisi Haarikon alueen kaltaisten metsien säilymistä etenkin Etelä-Suomessa.
Suomen luonnonsuojeluliitto, sen Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirit sekä Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ovat tehneet UPM:lle esityksen alueen rauhoittamiseksi, jotta metsän tarina voisi jatkua. UPM on suunnitellut aloittavansa rakennustyöt jo tänä keväänä.
Luontojärjestöjen mukaan alueen kaavoittaminen ja rantojen rakentaminen pilaisi nykyiset, rakentamattomaan alueeseen liittyvät luontoarvot ja luonnonrauhan. Järjestöt esittävät, että UPM luopuisi kaavan mukaisista rakennus- ja tonttisuunnitelmista sekä varmistaisi alueen suojeluarvojen ja erämaisuuden säilymisen. Alueen metsätalous tulisi järjestää alueen luontoarvot turvaavalla tavalla. Haarikon ympäristö metsineen ja maisemineen sopisi parhaiten suojelualueeksi.
Lisätietoja:
Anitta Miikkulainen, metsävastaava, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri, puh. 044-0505 765
Sini Eräjää, metsäasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 050-358 3838
Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme suurin ympäristöjärjestö. Sen toiminta kattaa koko maan Ahvenanmaata lukuunottamatta.
__
Matti Nieminen, viestintäpäällikkö
Suomen luonnonsuojeluliitto
puh. 050-564 2283, [email protected], www.sll.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1