Metaani säätelee sammalen kasvua saatavissa olevien ravinteiden kautta. Näin soiden typpitalous on kytköksissä metaanin kiertoon. Sitä kautta myös ilmastonmuutos hidastuu. Tämä käy ilmi Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta. Siinä selvitettiin metaania hapettavien bakteerien merkitystä metaanihiilen ja ilmakehän typen sitoutumisessa rahkasammaliin eri-ikäisillä soilla Siikajoen maankohoamisrannikolla Pohjois-Pohjanmaalla.
Soiden sammalpeite estää kasvihuonekaasu metaanin pääsyä ilmakehään. Rahkasammalien sisällä viihtyvät bakteerit hapettavat suon syvyyksistä kumpuavaa metaania ja vapautuva hiilidioksidi kiihdyttää sammalten kasvua. Metaanin hapetus kiihdyttää typensidontaa sammalissa – tämä ilmiö selittää soihin kertyvän typen määrän ja myös rahkasammalten kasvumenestyksen vähäravinteisilla soilla. Turvevarantojen kasvu hidastaa hiilidioksidin lisääntymistä ja ilmastonmuutosta.
Suot saavat suuren osan tarvitsemastaan typestä sadeveden typpilaskeuman kautta. Pitkän ajan kuluessa typpeä kuitenkin kertyy sammaliin enemmän, kuin typpilaskeuman määrä antaisi olettaa. Ristiriidan selittävät sammalissa elävät typensitojabakteerit. Jyväskylän yliopistossa tehdyt stabiili-isotooppimittaukset osoittivat, että biologinen bakteerien aikaansaama typensidonta on tärkeä typenlähde turvetta muodostaville sammalille ja sitä kautta soiden paksuuskasvulle. Aikaisemmin mittausongelmat ovat estäneet metaania hapettavien bakteerien toiminnan tutkimisen, joten uusi tutkimusmenetelmä tuotti yllättäviä tuloksia.
”Saimme selville, että metaanin hapetus tarjoaa hiilen lisäksi isäntäsammalelle typpeä, mikä korostaa metaanikierron tärkeää merkitystä suoekosysteemin toiminnassa ja kehityksessä”, Amerikasta Mount Holyoke Collegesta Suomeen juuri palannut suotutkija Tuula Larmola toteaa.
”Biologisen typensidonnan yhteys metaanihiilen kiertoon muodostaa tärkeän mekanismin. Sammalkerros toimii suodattimena metaanin päästöille ilmakehään. Sammal ja sen bakteerisymbiontit saavat metaania hapettavien bakteerien ansiosta lisähiilidioksidia ja siten kilpailuetua kasvuunsa”, Larmola tiivistää.
Tutkimus on tehty Jyväskylän, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä, ja se on julkaistu Proceedings of the National Academy of Sciences-lehdessä.
Tuula Larmola, Sanna M. Leppänen, Eeva-Stiina Tuittila, Maija Aarva, Päivi Merilä, Hannu Fritze & Marja Tiirola: Methanotrophy induces nitrogen fixation during peatland development. www.pnas.org/cgi/doi/10.1073/pnas.1314284111
Artikkelin abstrakti: http://www.pnas.org/content/early/2013/12/26/1314284111.abstract
Koko artikkeli: http://www.pnas.org/content/early/2013/12/26/1314284111.full.pdf+html?with-ds=yes
Lisätietoja antavat
Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1