Uroshaahka. Kuva Antti Belo |
Saaristolintukannoissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosikymmeninä. Näkyvimpiä muutoksia ovat olleet merimetson nopea runsastuminen pitkin rannikkoa ja valkoposkihanhen kannan kasvu Etelä-Suomessa. Myös isojen lokkien lisääntyminen ja niiden ravinnonhankintatapojen muuttuminen ovat aiheuttaneet keskustelua. Vähemmälle huomiolle on jäänyt haahkakantojen romahdus noin puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös monien muidenkin lintulajien esiintymisessä ja runsauksissa on tapahtunut suuria vaihteluita merialueillamme.
Lintukantojen seuranta on tärkeää, sillä ne ovat usein yhteydessä Itämeren tilan kehitykseen. Meren rehevöityminen, ympäristömyrkyt ja lintujen sairaudet ovat merkittävästi vaikuttaneet moniin lintukantoihin. Esimerkiksi merimetso on hyötynyt Itämeren rehevöitymisestä ja kalakantojen muutoksesta, sille on enemmän sopivaa ravintoa tarjolla. Ihminen vaikuttaakin monella tavoin suoraan tai epäsuorasti lintukantojen kehitykseen. Sinisimpukkaa syövä haahka on puolestaan kärsinyt lentopoikastappioista, joita aiheuttavat virustaudit. Virustautien syynä on poikasten heikentynyt immunologia. Tämä taas saattaa yhdistyä meren tilaan, esim. metalli- ja hivenaineiden liialliseen määrään ympäristössä.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo ovat uudistamassa saaristolinnuston seurantaa Suomen merialuilla Virolahdelta Tornioon. Uuteen seurantaverkostoon kuuluu nelisenkymmentä saaristolinnuston seuranta-aluetta, joiden pesimälinnusto lasketaan 1-3 vuoden välein. Näin saadaan kattavaa tietoa lintukantojen vaihtelusta. Laskentaa tekevät niin tutkijat, viranomaistahot kuin lintuharrastajat ja heidän toimintaansa tukevat taloudellisesti monet rannikkokaupungit ja teollisuusyritykset.
Nyt käynnistyvä seuranta on jatkoa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen aiemmin tekemälle seurantatutkimukselle. Uudistetun seurantaverkoston etuja ovat paitsi ajantasainen tieto ja tiedon nopea hyödynnettävyys, myös verkoston edustavuus ja pysyvyys. Uudistettu seuranta pohjautuu vanhoille jo kerätyille aineistoille, joten pitkät aikasarjat esimerkiksi haahkojen pesinnän onnistumisesta Suomenlahdella saavat jatkoa. Laskennat käynnistyvät toukokuussa, tuloksia on jo saatavissa syksyllä sekä vertailevaa tietoa karttuu vähitellen vuosien kuluessa. Kerätty tieto on tutkijoiden, viranomaisten ja rahoittajien sekä - mahdollisuuksien mukaan - muidenkin kiinnostuneiden käytössä.
Ajantasaista seurantatietoa voidaan käyttää hyväksi monella tavoin: kuntien maankäytön suunnittelussa, suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelussa, uhanalaisuustietojen päivittämisessä, metsästyksen kohdentamisessa ja liikaa lisääntyneiden lajien mahdollisissa torjuntatoimenpiteissä. Lisäksi EU:n luonto- ja lintudirektiivi edellyttävät määrävälein tapahtuvaa raportointia eurooppalaisittain harvinaisten ja uhanalaisten lajien kantojen kehityksestä. Viime kesänä voimaan tullut EU:n uusi meridirektiivi edellyttää jäsenvaltioiden seuraavan lisäksi kaikkien merilintulajien kannanvaihteluita, levinneisyysaluetta ja tilaa.
Martti Hario, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 040 529 0782, [email protected]
Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 685, [email protected]
Jouko Högmander, Metsähallitus, puh. 0400 826 440,
[email protected]
Kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Käytön yhteydessä kuvaajan nimen on tultava näkyviin.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1