Maatalouden ympäristötuki on tärkeä väline maatalouden vesiensuojelun toteuttamisessa. Suurin osa tiloista on jo sitoutunut perusympäristötukeen, mutta erityisympäristötuet tarjoavat monille tiloille uusia mahdollisuuksia vesiensuojelun tehostamiseen tai luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Viljelijöitä kannustetaan harkitsemaan erityisympäristötukien hyödyntämistä omalla tilalla tänä keväänä, kun kaikki tukimuodot ovat haettavissa. Hakemukset toimitetaan TE-keskuksen maaseutuosastolle viimeistään 30.4.2009.
Suojavyöhykkeet perustetaan peltoalueelle valtaojan tai vesistön varteen. Ne ovat vähintään 15 metriä leveitä monivuotisen kasvillisuuden peittämiä alueita, joiden tarkoituksena on pidättää pellolta huuhtoutuvia ravinteita ja kiintoainesta ja estää niiden kulkeutumista vesistöön. Suojavyöhykkeet ovat erityisen tarpeen jyrkillä rantapelloilla. Ne ovat hyödyllisiä myös vettyvillä tai tulvaongelmaisilla pelloilla vesistöjen varrella. Sopimuksen voi tehdä myös tärkeälle pohjavesialueelle.
Monivaikutteisilla kosteikoilla pyritään vähentämään ravinnevalumia vesistöihin sekä lisäämään luonnon ja maiseman monimuotoisuutta. Kosteikkojen rakentamiseen voi hakea ei-tuotannollisten investointien tukea ja hoitoon erityisympäristötukea.
Pohjois-Karjalassa haussa on myös kaksi uutta syksyllä ympäristötukijärjestelmään lisättyä tukimuotoa "lietelannan sijoittaminen peltoon" ja "turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely", jotka soveltuvat hyvin maakunnan nurmivaltaisille alueille. Etenkin tilojen, joilta päättyy lannan käytön tehostamista koskeva sopimus, kannattaa harkita lannan sijoittamista koskevan sopimuksen tekemistä. Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely taas on maalajiltaan sopiville pelloille hyvä vaihtoehto.
Perinnebiotooppeja ovat metsälaitumet, hakamaat ja kedot sekä erilaiset niityt. Niiden hoito on tärkeää, jotta perinteisen karjanhoidon muovaamia alueita luontotyyppeineen ja lajistoineen säilyisi. Perinnebiotoopin alkuraivaukseen ja aitaamiseen voi hakea ei-tuotannollisten investointien tukea ja hoitoon erityisympäristötukea. Alueita hoidetaan laiduntamalla tai niittämällä. Niitä ei kylvetä eikä lannoiteta. Perinnebiotooppisopimus sopii parhaiten karjatiloille. Lisäksi luonnon ja maiseman hoitoon voi hakea sopimusta luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen. Tukimuoto sopii esim. pienimuotoisten kosteikkojen toteuttamiseen.
Monet erityisympäristötukimuodot vaativat tukihakemuksen liitteeksi suunnitelman, jonka viljelijä voi tehdä itsekin. Tarvittaessa apua saa esimerkiksi erityisympäristötukisuunnittelijoilta, ProAgria Pohjois-Karjalasta tai Suomen Salaojakeskuksesta ja kosteikkosuunnitelmista myös Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiristä. Ympäristökeskus on tehnyt suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelua monilla alueilla maakunnassa. Näistä suunnitelmista saa apua sopivien kohteiden suunnitteluun. Tietoa yleissuunnitelmista saa ympäristökeskuksesta.
Kaisa Rummukainen, Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinokeskus,
puh. 050 395 2793
Suvi Hirvonen, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, puh. 0400 883 982 (suojavyöhykkeet)
Arvo Ohtonen, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, puh. 040 547 6530 (perinnebiotoopit ja kosteikot)
Päivi Jokinen, ProAgria Pohjois-Karjala / Maa- ja kotitalousnaiset,
puh. 040 755 0930.
Petri Kurki, Suomen Salaojakeskus, puh. 050 3548 753
Reijo Kotilainen, Pohjois-Karjalan Riistanhoitopiiri, puh. 0500 196 622
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1