Vuoden 2014 joulukuussa Itämereen saapui Pohjanmereltä voimakas virtaus suolaisempaa vettä. Suolapulssi oli kolmanneksi voimakkain Itämerellä havaittu. Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus seuraavat nyt Itämeren keskiosiin asti virranneen suolaisen veden vaikutuksia havaintopoijujen ja merentutkimusalus Arandan avulla. Maailman merien päivän 8.6. yleisötilaisuudessa Helsingissä keskustellaan suolapulssin lisäksi merten roskaantumisesta ja Itämeren vieraslajeista.
"Joulukuussa saapuneen pulssin suolainen vesi on matkallaan jatkuvasti laimentuen edennyt jo noin 700 km, siis noin 5 km vuorokaudessa. Pulssin vaikutusten odotetaan alkavan näkyä Suomen eteläisimpien merialueiden syvissä vesissä kesäkuun lopulla," kertoo erikoistutkija Pekka Alenius Ilmatieteen laitokselta.
Suolapulssi on kolmanneksi voimakkain havaittu vuodesta 1880 alkavassa havaintosarjassa. Pulssin suuruudeksi arvioidaan 198 km3 uutta suolaisempaa, happipitoista vettä. "Tätä enemmän suolaista vettä on tullut Itämereen vain vuosina 1951 ja 1922. Edellinen vuoden 2003 tammikuun pulssi oli selvästi tämänkertaista pienempi", Alenius vertaa.
Uudella suolaisella vedellä on monenlaisia vaikutuksia Itämerelle. Suolapulssin toivotaan parantavan erityisesti Itämeren pääaltaan hapettoman pohjan tilannetta. Pulssi voi samalla työntää hapettoman pohjanläheisen vesimassan edemmäs kohti Suomenlahtea, missä hapettomat alueet voivat puolestaan kasvaa. Kaikkiaan suolapulssi on erittäin tärkeä Itämeren ekosysteemille.
Itämeren keskisyvänteen tilaa seurataan jatkuvasti automaattisten mittauspoijujen ja tutkimusalusten avulla, yhteistyössä muiden Itämeren maiden kanssa. Ilmatieteen laitos on ottanut ensimmäisenä Itämeren alueella käyttöön maailmanlaajuiseen valtamerten jatkuvaan seurantaohjelmaan kuuluvat automaattiset ns. Argo-poijut. Yksi laitoksen Argo-poijuista ajelehtii Itämeren keskisyvänteen alueella, tekee siellä syvän pystysuoran luotauksen kerran viikossa ja lähettää havaintonsa kansainväliseen seurantajärjestelmään.
SYKEn merentutkimusalus Aranda puolestaan on parhaillaan syvänteellä ympäristön tilan seurantamatkalla, jolla mitataan ja analysoidaan muun muassa veden happi- ja suolapitoisuutta sekä seurataan meren ravinteita ja biologista tilaa. "Arandalla otetaan nyt erityisesti näytteitä pohjaeläimistöstä, jotta voidaan jatkossa arvioida happitilanteen paranemisen vaikutusta eläinten levinneisyyteen," selventää SYKEn laivaryhmän päällikkö, erikoistutkija Riitta Autio.
YK:n Maailman merien päivän (World Ocean's Day) tarkoituksena on nostaa maailmanlaajuisesti tietoisuutta meriin liittyvistä ajankohtaisista ongelmista. Tänä vuonna päivän teemana on "Terveet meret, terve planeetta" ja tavoitteena nostaa maailmanlaajuisesti esiin etenkin muoviroskaantumisen ongelmaa. Avoimessa yleisötilaisuudessa Helsingin yliopiston kielikeskuksen juhlasalissa keskustellaan Itämeren vieraista, niin kutsutuista kuin kutsumattomistakin.
Mikä suolapulssi?
Erikoistutkija Pekka Alenius, Ilmatieteen laitos, puh. 0295396439, [email protected]
Erikoistutkija Riitta Autio, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295251079, [email protected]
Maailman merien päivän yleisötilaisuus
Aika: 8.6. klo 15.00-18.00
Paikka: Helsingin yliopiston kielikeskus, juhlasali 3.krs, Fabianinkatu 26
Ohjelma:
Tapahtumaa voi seurata Twitterissä tunnuksella #tervemeri.
Tapahtuma Facebookissa: https://www.facebook.com/events/884395251620036/
Järjestäjinä: Suomen Merentutkijat – Havsforskarna i Finland ry, Merentutkimuksen kansallinen SCOR-komitea, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen ympäristökeskus SYKE, Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopiston biotieteellinen tiedekunta.
Lisätiedot: Viestintäasiantuntija Saara Reinimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE, [email protected], puh. 0295 251 613
Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede
Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. 029 539 2231
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1