Suomen ympäristökeskuksen keräämän ennakkoarvion perusteella kuluva kesä on ollut päiväperhosille hyvin suotuisa, ehkä jopa 2000-luvun paras. Tämä onkin jo toinen peräkkäinen eriomainen perhoskesä. Viime vuoden tavoin useimpien päiväperhoslajien kannat ovat vahvistuneet ja lajimäärät ovat nousseet. Etenkin suruvaippoja ja ritariperhosia on näkynyt runsaasti.
Perhosten runsaus on seurausta pääosin siitä, että kaikki kesäkuukaudet ovat olleet keskimääräistä lämpimämpiä. Sateitakin on saatu kohtuudella, joten liialta kuivuudelta on vältytty. Taustalla vaikuttavat myös lämmin edelliskesä sekä toinen peräkkäinen kylmä ja runsasluminen talvi, jotka loivat hyvät edellytykset perhosten talvehtimiselle.
Kuluneena kesänä useimpien päiväperhoslajien kannat ovat vahvistuneet, vähentyneitä lajeja on ollut vain muutamia. Eniten huomiota ovat herättäneet suuret ja näyttävät lajit kuten ritariperhonen sekä suruvaippa, joita on tavattu enemmän kuin vuosiin. Niiden ohella etenkin ketokultasiipi esiintyi runsaslukuisena. Kesä suosi myös muun muassa niitty- ja hopeasinisiipeä, kangasperhosta sekä harvalukuisempia tuomi- ja tamminopsasiipiä. Vähälukuisia ovat olleet lähinnä maahamme säännöllisesti vaeltavat ohdake-, nauris- ja kaaliperhonen. Amiraalia on puolestaan tavattu melko runsaana, samoin kuin meillä harvemmin vierailevaa sinappiperhosta. Etelä-Suomessa erittäin yleinen tesmaperhonen oli monin paikoin tavanomaista vähälukuisempi.
Elokuussa päiväperhosia on ollut liikkeellä ajankohtaan nähden varsin paljon. Runsaimpia lajeja ovat tällä hetkellä lanttu- ja nokkosperhonen. Niiden ohella etenkin suruvaippaa näkee nyt yleisesti. Hohtosinisiiven ja niittyhopeatäplän toista sukupolvea tapaa myös monin paikoin.
Pitkäjänteistä perhosseurantaa
Suomen ympäristökeskuksen koordinoima päiväperhosseuranta aloitettiin vuonna 1999. Pitkäjänteinen seuranta on tarpeen, koska päiväperhosten kannat vaihtelevat paljon vuosien välillä. Vasta pidemmät aikasarjat paljastavat lajien tilassa tapahtuneita muutoksia.
Seuranta on keskittynyt maatalousalueiden elinympäristöihin, jotka ovat perhoslajistoltaan rikkaimpia alueitamme. Seuranta perustuu vapaaehtoisten perhosharrastajien työhön, jota tehdään kuluvana kesänä noin 50 alueella Tammisaaresta Kuusamoon. Suomessa esiintyy kaikkiaan noin 120 päiväperhoslajia, joista noin puolesta saadaan vuosittaista runsaustietoa päiväperhosseurannan kautta. Seurannan tulokset raportoidaan vuosittain Suomen Perhostutkijain Seuran Baptria-lehdessä.
Lisätietoja
Tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 654, [email protected]
Linkki SYKEn tiedotteeseen:
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1