Päivi Kärnä tutki Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelman opinnäytetyössä kaupunkiliikenteessä käytettävän linja-auton materiaalien tuottamisen aiheuttamia päästöjä eli materiaalihiilijalanjälkeä. Juuri julkaistu työ keskittyy linja-auton elinkaaren alkupäähän.
Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kaupunkien joukkoliikenteen kilpailutuksen apuna sekä valmistajien ja liikennöitsijöiden toiminnan kehittämisessä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä usean linja-auton valmistajan kanssa.
Elektroniikan määrällä merkitystä
Tutkittujen linja-autojen väliset materiaalihiilijalanjäljen erot aiheutuvat mm. pääraaka-ainevalinnasta ja elektroniikan määrästä. Tutkitut linja-autot olivat teräsrunkoiset diesel-, hybridi-, sähkö- ja konversiosähkölinja-auto sekä alumiinirunkoinen diesellinja-auto.
Alumiinin tuottaminen aiheuttaa merkittävät päästöt.
- Muissa tutkimuksissa on todettu kuitenkin, että alumiinin käyttö bussin pääraaka-aineena keventää ajoneuvoa ja vähentää käytönaikaisia päästöjä, Kärnä toteaa.
Eniten elektroniikkaa käytetään sähköisten järjestelmien takia eri sähkölinja-autoissa ja dieseliin verrattuna myös hybridilinja-autossa. Elektroniikan määrä linja-autoissa on yleisesti kasvanut viime vuosikymmeninä.
- Sähkölinja-autojen käytöllä voidaan kuitenkin saavuttaa muita ympäristöhyötyjä, kuten uusiutuvan energian käyttöä sähköntuotannossa tai kaupunki-ilman parantaminen, Kärnä kommentoi tuloksia.
- Kaiken kaikkiaan on tärkeää tarkastella linja-auton elinkaarta kokonaisuutena ja ottaa päästölähteet eri elinkaaren vaiheissa huomioon. Käyttövaihe aiheuttaa selvästi suurimmat päästöt.
Käyttöiän pidentäminen tärkeää
Kärnä summaa työssä yleisesti esiin tulleita näkökulmia.
-Linja-auton valmistamisessa ja suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota materiaaleihin, jotka kestävät pitkään ehjinä ja siisteinä. Ulkonäkö ja mukavuus ovat tärkeitä tekijöitä linja-auton käytössä. Linja-auton elinkaarta voidaan pidentää myös sillä, että moottorin vaihto mahdollistetaan. Liian usein päädytään hankkimaan tuliterä bussi, kun ulkonäkö ja moottori eivät vastaa vaatimuksia. Myös kaupungit voisivat miettiä tarkemmin, mitä liikennöitsijöiltä vaativat.
Opinnäytetyö tehtiin Lahden ammattikorkeakoulun EcoMill-ympäristötehokkuuspajaprojektissa tehdyn tutkimuksen materiaalien pohjalta. Projektissa opiskelijat ratkovat yritysten ympäristötehokkuusongelmia kehittäen samalla työelämässä tarvittavia taitoja. EcoMill-ympäristötehokkuuspaja on Euroopan sosiaalirahaston tukema projekti, jonka kansallinen rahoittaja on Hämeen Ely-keskus.
Englanninkielinen opinnäytetyö on luettavissa ja ladattavissa ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto Theseuksessa. Linkki työhön: https://publications.theseus.fi/handle/10024/52377
Lisätietoja
Päivi Kärnä
Projektitutkija, EcoMill-ympäristötehokkuuspaja
puh. 050 499 0037
Reetta Jänis
projektipäällikkö, EcoMill-ympäristötehokkuuspaja
puh. 050 301 8167
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1