Etelä-Savon ympäristökeskus kartoitti kesällä 2008 Joroisselän etelä- ja länsipuolisia maatalous- ympäristöjä.Työn tuloksena valmistui luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, johon on listattu noin 70 luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun kannalta merkittävää kohdetta.Perinnebiotooppeja alueella on kymmenkunta, erilaisia luonnon monimuotoisuuskohteita noin 50 ja noin kymmen e n vesiensuojelukohdetta. Tyypillisimpiä kohteita olivat erilaiset metsäsaarekkeet, reunavyöhykkeet ja pienialaiset niittypientareet.
Laidunsaarekkeet ja metsälaitumet sekä latojen, riihien ja kiviaitojen ympärykset osoittautuivat myös monimuotoisiksi kohteiksi. Hyviä luontaisia kosteikon paikkoja löytyi muutamia. Suojavyöhykkeitä esitettiin vesiensuojelun kannalta tärkeille alueille.
Suunnittelualueen valinnassa painotettiin viime vuonna vesiensuojelullista tarvetta. Etelä-Savon vesistöjen ekologinen tila arvioitiin vuonna 2008 tehdyssä luokittelussa pääasiassa hyväksi tai erinomaiseksi. Joroisjoen-Joroisselän ekologinen tila sen sijaan on arvioitu tyydyttäväksi ja tilan parantamiseksi on todettu tarvittavan toimenpiteitä. Alueelle on laadittu vesistön kunnostussuunnitelma ja osa valuma-alueesta valikoitui siis myös LUMO- ja kosteikkosuunnittelun kohteeksi. Alueeseen sisältyvät Hyviänniemen, Kerisalon ja Multatien kylät sekä osa Joroisniemen kylän maaseutuasutuksesta. Suunnittelualueen alavimmat kohdat on yleisesti raivattu pelloiksi. Yleissuunnitelmassa ehdotetaan perustettavaksi suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja kriittisimmille paikoille.
Alueen pellot ovat pääosin viljeltyjä ja talot asuttuja, joskin aktiiviviljelijöiden määrä on vähentynyt ja peltojen vuokraus on yleistä. Alueella on reilut 20 aktiivista tilaa, joista kuitenkin vain harvalla on enää karjaa. Alueen maisemat ovat pienipiirteisiä, mutta laajempiakin peltoaukeita löytyy. Hyviänniemi on kokonaisuudessaan maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
Yleissuunnittelun tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa luonnon ja vesistöjen tilaa. Yleissuunnittelun avulla pyritään myös aktivoimaan kohteiden omistajia maatalousalueiden luonnon- ja maisemanhoitoon ja vesiensuojeluun sekä maatalouden erityisympäristötukien hakemiseen. Suunnittelua rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja yhteistyökumppaneita ovat alueen kunnat, MTK-Etelä-Savo, ProAgria Etelä-Savo, Etelä-Savon TE-keskus ja Etelä-Savon riistanhoitopiiri. Aiemmat Etelä-Savon alueen yleissuunnitelmat ovat valmistuneet Joroisiin, Rantasalmelle, Pieksämäelle, Juvalle ja Puruveden länsipuolisille alueille Kerimäellä ja Punkaharjulla.
Viljelijät ja nyt myös yhdistykset voivat hakea Etelä-Savon TE-keskuksesta maatalouden ympäristötuen erityistukia luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun kannalta merkittävien kohteiden hoitoon. Yleissuunnittelun kohteille sopivia erityistukia ovat perinnebiotooppien hoito, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito, monimuotoisten kosteikkojen hoito sekä pohjavesialueen peltoviljely. Yleissuunnitelmassa todetut kohteet ovat tukia myönnettäessä etusijalla. Lisäksi kosteikon perustamista tai perinnebiotoopin alkukunnostusta varten voi hakea kertaluonteista ei- tuotannollista investointitukea. Tukien hakuaika on huhtikuussa.
Linkki julkaisuun:
Lisätietoja:
Biologi Sirpa Peltonen, Etelä-Savon ympäristökeskus, puh. 040 7266 024
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1