Etelä-Savon ympäristökeskuksen mukaan tärkeintä olisi saada jätevesien käsittely kuntoon maakunnan herkillä ranta- ja pohjavesialueilla. Seuraavana listalla ovat tiiviisti rakennetut maaseutualueet, joilla ei ole viemäröintiä. Kiinteistöt, jotka sijaitsevat kaukana asutuksesta ja vesistöistä, eivät ole ympäristökeskuksen mielestä kiireellisyyslistan kärjessä. Jätevesijärjestelmien pitäisi olla jätevesiasetuksen mukaan kunnossa vuoteen 2014 mennessä.
Jätevesien hyvällä käsittelyllä parannetaan järvien ja pohjavesien tilaa. Jätevedet rehevöittävät vesistöjä, mikä lisää levien määrää ja pahentaa esimerkiksi sinileväongelmaa. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet heikentävät asuinympäristön hygieenistä tilaa ja lähivesien laatua sekä pilaavat pohjavesiä – esimerkiksi oman kaivon vettä.
Kiinteistön omistaja vastaa, että jätevesijärjestelmä on ajan- ja asianmukaisessa kunnossa. Jos järjestelmä kaipaa remonttia, rakentajan kannalta paras jätevesien käsittelyjärjestelmän on selkeä, varmatoiminen (yksinkertainen) sekä kohtuuhintainen ja ratkaisu perustuu paikkakohtaiseen suunnitelmaan.
Kuivakäymälä tai vastaava on ympäristön kannalta paras vaihtoehto, varsinkin kesäasunnoilla. Vaihtoehtoina ovat maaperäkäsittelyjärjestelmät, imeyttämö ja suodattamo, tai pienpuhdistamot joita on erityyppisiä. Maaperäkäsittelyjen etuna ovat varmuus, helppohoitoisuus, ekologisuus ja pienet käyttökustannukset. Toisaalta ne vaativat tilaa, varsinkin imeyttäminen. Häiriöt puhdistamon toiminnassa (yleensä tukkeutuminen) näkyvät sisällä kiinteistössä kun viemäri ei vedä. Laitepuhdistamot vaativat toimiakseen hyvää hoitoa ja ne ovat pääsääntöisesti kalliimpia sekä hankkia, että hoitaa kuin maaperäkäsittelymenetelmät. Toisaalta ne sopivat pienille tonteille.
Päätöksen käsittelyjärjestelmästä tekee kunnan rakennusvalvontaviranomainen, joko rakennusluvan yhteydessä tai toimenpidelupana. Käyttöä valvovana viranomaisena toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristökeskuksella on koordinoiva rooli: pyrkimyksenä on saada samantasoiset jätevesien käsittelyvaatimukset kaikkiin maakunnan kuntiin.
Valvontaviranomaisena toimivalla kunnalla ei ole yleisvelvollisuutta tarkastaa kiinteistöjen jätevesijärjestelmiä. Selvitys jätevesijärjestelmästä ja huolto-ohjeet on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle.
Kuntien tulee selvittää vesihuollon kehittämissuunnitelmissaan ne alueet, joille on tarkoitus rakentaa viemäröinti vuoteen 2014 mennessä, jolloin hajajätevesiasetuksen siirtymäaika vanhoille kiinteistöille päättyy. Samalla voidaan selvittää ne alueet joita ei varmuudella viemäröidä. Tavoitteena että kehittämissuunnitelmat ovat valmiit ja päivitetty vuoden 2010 loppuun mennessä.
Haja-asutuksen jätevesien käsittely perustuu ympäristönsuojelulain 103 §:ään ja 18 §:n perusteella annettuun asetukseen, ns. hajajätevesiasetukseen. Jätevesiasetus koskee kaikkia haja-asutusalueiden kiinteistöjä, joilla on vesijohto ja viemäröinti. Asetusta ei sovelleta niihin kiinteistöihin, joissa ei ole vesikäymälää ja joiden jätevesimäärä on vähäinen, eikä se aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. kantoveden varassa toimivia mökkejä ja saunoja. Niiden jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, ei kuitenkaan vesistöön. Niissäkin kätevänä ja halpana ratkaisuna voi olla imeytys- tai suodatuskaivo.
Jätevesijärjestelmien pitäisi olla kunnossa 2014 mennessä. Jatkoaikaa rakentamiseen voi saada tekemällä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ilmoituksen, jossa perustellaan jatkoaikatarve. Jos jätevesijärjestelmää ei ole ajanmukaistettu määräajan puitteissa, asia tulee eteen viimeistään kiinteistön myynnin tai kunnostamisen yhteydessä.
Haja-asutusalueiden hyvää jätevesien käsittelyä vauhditetaan valtakunnallisella jätevesiviikolla 20.-26.4.2009. Linkki sivulle: Jätevesiviikko 20.-26.4.2009
Etelä-Savon ympäristökeskuksen näkemyksiä jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla (pdf, 14 kb)
Lisätietoja:
Geologi Vesa Toivola, Etelä-Savon ympäristökeskus, puh. 040 733 9617
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1