Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana -hanke on saavuttanut poikkeuksellisen laajapohjaisen näkemyksen kuukkelialueiden metsätaloudesta. Samalla Etelä-Suomen kuukkelimetsien ytimiin perustettiin yli 1000 hehtaaria suojelualueita.
Yhteistoimintaverkostoon osallistuivat Suomen luonnonsuojeluliiton johdolla kaikki metsäalan merkittävät toimijat: viranomaiset, metsäteollisuus, Metsähallitus ja metsänomistajajärjestöt. Yhteistyössä olivat mukana myös kuukkelitutkijat, luonnonsuojelu- ja lintuharrastusjärjestöt sekä Suomen Riistakeskus.
Kahden vuoden aikana luodut uudet menetelmät perustuvat perinteisen luonnonsuojelun ja kehittyvän metsätalouden yhdistämiseen. Uudenlainen suojelu on osoittautunut välttämättömäksi, sillä kuukkelin reviiri on usean neliökilometrin laajuinen, eivätkä lajin elinympäristövaatimukset sovi yhteen laajoihin avohakkuisiin perustuvan metsätalouden kanssa.
”Kuukkelia ei kyetä suojelemaan pelkästään nykyisillä metsätalouden toimilla, mutta ei myöskään totaalisuojelulla”, toteaa hanketta johtanut Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Kuukkeliparit elävät eteläisessä Suomessa usein omistuspohjaltaan pirstoutuneilla talousmetsäalueilla, joilla laajan reviirin suojelu onnistuu vain harvoin. Tärkeiksi kuukkelialueiksi ovat osoittautuneet laajat yhtenäiset metsäalueet, joiden ytimenä on pienehkö vanhanmetsän alue ja ympärillä yhtenäistä, pääosin 30-60-vuotiasta talousmetsää. Reviirin ydin voidaan suojella METSO-ohjelman vapaaehtoisin keinoin, mutta se ei yksin riitä kuukkelille. Lisäksi tarvitaan muutoksia metsätaloudessa ydinalueen ulkopuolella.
"Vastaava toimintamalli voisi sopia monien muidenkin uhanalaisten lajien suojeluun", Sulkava arvioi.
Kehittyviä menetelmiä kuukkelialueilla toimittaessa ovat avohakkuuton metsätalous, jatkuvasti puustoisina säilytettävät vesistöjen ja soiden suojavyöhykkeet, alikasvoksen ja tavallista laajempien riistatiheikköjen säästäminen, korpien palauttaminen sekä kuusen suosiminen.
”Yhteinen ymmärrys ja ohjeisto käytettävistä menetelmistä on merkittävä saavutus. Keinot parantavat myös metsäkanalintujen ja monien muiden metsälajien selviytymistä”, kertoo erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen Riistakeskuksesta.
Kuukkelihankkeen aikana käynnistyi myös suojeluprosessi yhteensä 1110 hehtaarilla metsiensuojelualueita. Nämä kattavat 88 erillistä kuukkelimetsää.
”Määrä on suuri ja osoittaa, että suojelua on METSO-ohjelmassakin mahdollista kohdentaa”, toteaa ylitarkastaja Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta.
Itä-Suomen yliopisto arvioi Metsänkäsittely kuukkelialueella -ohjeen toteutuksen kustannuksia. Metsänomistajan tulot laskisivat kuukkeliystävällisessä metsänhoidossa noin 10-20 prosenttia.
”Kustannusten ja vaikutusten syntyminen on tiedettävä, jotta maanomistajalle osataan faktapohjalta kertoa kuinka kohteilla kannattaisi toimia”, kertoo ympäristöpäällikkö Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomesta.
Metsänkäsittely kuukkelialueella -ohjeen käyttöönotossa tarvitaan vielä toimijoiden lisäkoulutusta, tulosten arviointia ja toimenpiteiden seurantatutkimusta.
”Mahdollisuus pelastaa eteläiset kuukkelit on nyt luotu, mutta tavoitteen toteutuminen on kiinni etenkin metsäalan toimijoista. He ratkaisevat, alkavatko muutokset näkyä metsissämme”, Sulkava päättää.
Lisätietoja:
Risto Sulkava, hankkeen vetäjä, Suomen luonnonsuojeluliitto, 050-560 2113, [email protected]
Markus Nissinen, ympäristöpäällikkö, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi, 040-573 1131
Marko Svensberg, erikoissuunnittelija, Suomen Riistakeskukses, 040 557 3827
Mika Pirinen, ylitarkastaja, Pohjois-Karjalan ELY-keskukus, 040 547 5028
Metsänkäsittely kuukkelialueella -ohje: www.sll.fi/kuukkeli
Lataa METSO -hankkeen logo:
http://wwwb.mmm.fi/metso/tiedotusmateriaali/logot_ja_kalvopohjat.html
Lataa maksuton kuva kuukkelista tämän uutisen yhteydessä käytettäväksi. Kuvaa käytettäessä on mainittava kuvaajan nimi (Ari Aalto): www.sll.fi/tiedotus/pressikuvat
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1