Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen eli POSKI‑projekti on saatu päätökseen Etelä-Karjalassa. Loppuraportti julkaistaan 9.12.2008. Tutkimushanke toteutettiin vuosina 2004 - 2007. Tavoite on turvata hyvälaatuinen pohjavesi yhdyskuntien vesihuoltoon, laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamiseen sekä geologisen luonnon ympäristöarvot.
Projektin tutkimusalueena oli Etelä-Karjala. Hankkeessa olivat mukana
Projektin yhteydessä tuotettiin ja koottiin perustiedot sora- ja kallioalueiden kiviainesten määrästä ja laadusta, niiden geologisista, biologisista ja maisemallisista arvoista sekä soveltuvuudesta alueelliseen vedenhankintaan ja kiviaineshuoltoon. Lisäksi selvitettiin luonnonkiviainesta korvaavien materiaalien, kuten erilaisten teollisuuden sivutuotteiden ja rakennuskivilouhosten sivukiven alueellista saatavuutta.
Tutkimusten perusteella Etelä-Karjalassa on 56 vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta (I-luokka) ja 88 vedenhankintaan soveltuvaa aluetta (II-luokka). Pohjavesialueluokituksesta poistettiin 205 pääasiassa III-luokan (muu pohjavesialue) pohjavesialuetta, joilla ei ole merkitystä yhdyskuntien vedenhankintaan. Etelä-Karjalan hiekka- ja soravarat ovat pohjavesipintaan arvioituna 5 326 milj. m3 ja tutkimuksessa inventoitujen kalliokiviainesten kokonaismäärä on maanpinnan 0-tasoon arvioituna 779,9 milj. m3.
Projektin periaattein on laadittu ehdotus alueelliseksi yleissuunnitelmaksi, jossa muodostumat on luokiteltu maa-aineksenottoon soveltuviksi, maa-aineksenottoon osittain soveltuviksi ja maa-aineksenottoon soveltumattomiksi alueiksi. Kiviaineksista on maa-aineksenottoon soveltuvilla alueilla sora- ja hiekkavaroja yhteensä 151 milj. m3 sekä kallioperän kiviainesvaroja 64 milj. m3. Etelä-Karjalassa maa-aineksen ottoon soveltuvien hiekka- ja soravarojen on arvioitu riittävän 190 vuodeksi ja kallioperän kiviaineksen 137 vuodeksi. Lisäksi osittain maa-aineksenottoon soveltuvilla alueilla kiviainesta on huomattavia määriä (sora- ja hiekkavarat 1 194 milj. m3 ja kallioperän kiviainesvarat 48 milj. m3), mutta käytännössä massoista vain osa on mahdollista hyödyntää.
Alue-ehdotukset eivät ole viranomaisia tai maanomistajia oikeudellisesti sitovia. Varsinainen alueiden käytön yhteensovittaminen tehdään maakuntakaavoituksessa ja kuntien yleiskaavoituksessa sekä maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa, joiden tarpeita projektin tuottamat tiedot palvelevat. Kunnat ja alueen elinkeinoelämä voivat hyödyntää projektin tuloksia monin tavoin. Projektin tuottamia tietoja tarvitaan sekä alueiden käytön suunnittelussa että kiviaines- ja vesihuollossa.
Raportti ja siihen liittyvät liitekartat ovat nähtävillä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen internetsivuilla (www.ymparisto.fi/kas/julkaisut) sekä 15.12.2008 lähtien Etelä-Karjalan alueen kunnissa.
Projektin yhteydessä tehtyjen perustutkimusten tuloksista luonto- ja pohjavesitiedot sekä kiviainesten kulutusselvitys ja luonnon kiviainesta korvaavat ainestiedot ovat saatavissa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta. Maa- ja kallioperän kiviainestutkimusten perusaineiston käyttöoikeudesta vastaa Geologian tutkimuskeskus (GTK).
Lisätiedot
Lisätietoja pohjavesialueista ja alueiden luokituksesta
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
Hydrogeologi Heidi Rautanen
Puh. 040 351 7934
Lisätietoja arvokkaista harju- ja kallioalueista sekä kiviainesten kulutusselvityksestä ja luonnon kiviainesta korvaavista materiaaleista
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
Jukka Timperi
Puh. 040 767 5475
Lisätietoja sora- ja hiekka muodostumista sekä aineiston myynti
Geologian tutkimuskeskus:
Lauri Sahala
Puh. 020 550 2423
Olli Sallasmaa
Puh. 020 550 2255
Lisätietoja kalliokiviainesalueista sekä aineiston myynti
Geologian tutkimuskeskus:
Paavo Härmä
Puh. 020 550 2213
Heikki Nurmi
Puh. 020 550 2209
Jouko Vuokko
Puh. 020 550 2457
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1