Oulun yliopisto, Biodiversiteettiyksikkö
Tiedote 14.4.2015
DNA-lajitunnistamisen tuloksia esitellään seminaarissa Helsingissä 19.4.2015:
Laajassa yhteissuomalaisessa tutkimushankkeessa koko lajistollemme luodaan helppokäyttöiset, lajien perimään perustuvat lajitunnisteet. Noin kolme vuotta jatkuneen hankkeen seurauksena DNA-lajitunnisteet on luotu jo puolelle tunnetusta eliölajistostamme eli yhteensä n. 15 000 lajille. Noin 20 eri lajiryhmien asiantuntijaa esittelee tutkimushankkeen tuloksia yleisölle ja medialle avoimessa seminaarissa Helsingissä Kulttuurikeskus Sofian tiloissa sunnuntaina 19. huhtikuuta 2015 klo 9.30–16.00.
Tulevaisuudessa lajien tunnistaminen on helppoa. Riittää, kun lukee eliön perimästä dna-viivakoodiksi kutsutun jakson ja vertaa sitä tietokannassa oleviin tunnistettuihin viivakoodeihin. Näytteeksi riittää jopa muutama solu. Laji- ja yksilörikkaiden näytteiden määritys tapahtuu automatisoidusti, nopeasti ja tarkasti. Tämän mahdollistamiseksi suomalainen tutkija- ja harrastajaverkosto on rakentamassa dna-viivakoodikirjastoa suomalaisille eliölajeille.
Yhteissuomalainen FinBOL, Finnish Barcode of Life -hanke on koonnut yhteen pitkästi toistasataa lajien asiantuntijaa. Tutkijaverkosto on yhteisvoimin toimittanut näytteitä sienistä, kasveista ja eläimistä dna-analyysejä varten. Näytteiden perimästä luetaan dna-viivakoodi ja yksityiskohtaiset tiedot tallennetaan kansainväliseen tietokantaan. Vertaamalla myöhemmin mitä tahansa näytettä tietokannan viivakoodeihin saa sen tunnistettua lajilleen. Siten dna-viivakoodit toimivat kuten kaupalliset viivakoodit: tuotteesta (tässä tapauksessa lajista) luettu viivakoodi kertoo nopeasti ja tarkasti, mikä tuote on laatuaan, eikä määrittämisessä tarvitse tukeutua asiantuntijaan.
FinBOL on osa kansainvälistä iBOL, International Barcode of Life -hanketta. Dna-viivakoodikirjastoja tarvitaan, koska valtaosa maailman lajeista on edelleen kuvaamattomia. Kuvatuistakin lajeista suuri osa on pieniä ja vaikeasti tunnistettavia, mutta ne saattavat silti olla ekologisesti tärkeitä. Esimerkiksi rikkaan ja elämälle välttämättömän maaperäeliöstön hallinta ilman dna-viivakoodeja on lähes mahdotonta.
Dna-viivakoodien avulla ennestään tuntematontakin luonnon monimuotoisuutta voidaan tutkia. Niiden avulla voidaan tunnistaa vieraslajeja, tuholaisia ja uhanalaisia lajeja. Dna-viivakoodeja sovelletaankin jo muun muassa elintarvikevalvonnassa ja rikostutkinnoissa. Dna-viivakoodit paljastavat huomaamatta jääneitä lajeja jopa hyvin tutkituista ryhmistä. Uusi dna-teknologia mahdollistaa jopa tuhansien yksilöiden nopean tunnistamisen dna-viivakoodien avulla. Nyt luotava kansallinen viivakoodikirjasto mahdollistaa kokonaan uusien tieteellisten kysymysten ratkaisemisen ja luontomme tilan seuraamista uudella tarkkuudella.
Suomi on eturintamassa lajintunnistuksen uusien menetelmien vallankumouksessa. Samalla maamme eliölajiston tuntemus parantuu huomattavasti ja voimme tunnistaa ryhmiä, joiden tutkiminen on aiemmin ollut mahdotonta.
Tutkimuksessa ovat mukana Oulun, Helsingin ja Turun yliopistot. Hankkeessa mukana olevat tutkijat ovat julkaisseet tuloksista lukuisia kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja. FinBOL-hanketta ovat yhteisrahoittaneet Koneen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Oulun yliopisto ja ympäristöministeriö.
Lisätietoja:
dosentti, intendentti Marko Mutanen, Oulun yliopisto, Biodiversiteettiyksikkö, puh. 040 824 6749, [email protected]
FinBOL-seminaarin ohjelma: http://www.finbol.org/files/Programme_FinBOL_2015.pdf
Lisätietoja: http://www.finbol.org/fi/finbol2015seminaari.html
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1