Toukokuun alussa Suomessa otettiin merkittävä askel kohti kiertotaloutta, kun Ekokemin eko- ja muovijalostamoissa käynnistettiin koeajovaihe. Riihimäellä sijaitsevat jalostamot ovat olennainen osa maailman ensimmäistä kiertotalouskylää, joka jalostaa jätteistä uusiomuoveja, metalleja, kaukolämpöä, sähköä ja biokaasua.
Suomessa hävitetään kotitalouksien ja kaupan yhdyskuntajätteen mukana vuosittain huomattavia materiaalivirtoja. Sekajätteen mukana jää hyödyntämättä noin 400 000 tonnia biojätettä, 140 000 tonnia muovia ja 42 000 tonnia metalleja.
"Kierrätysaste on Suomessa tällä hetkellä noin 35 prosenttia eli vähän Euroopan keskikastin alapuolella. Toukokuussa koeajovaiheeseen edennyt kiertotalouskylä vie yhdyskuntajätteen käsittelyn uudelle tasolle", korostaa Mari Puoskari, Ekokemin uusista liiketoiminnoista vastaava johtaja.
Kiertotalouskylässä jokaiselle materiaalille on suunniteltu mahdollisimman hyvä kierrätysaste. Ekojalostamo käsittelee vuodessa noin 100 000 tonnia kotitalousjätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä. Sekajätteestä erotetaan siellä ensin orgaaninen aines (37%), muovit (10%) ja metallit (3%). Loppu jalostetaan kierrätyspolttoaineeksi (30%) tai käytetään energiana Riihimäen jätevoimalassa (20%). Ekojalostamo hyödyntää 99 prosenttia kaikesta vastaanottamastaan jätteestä.
Eroteltu muovi jatkaa matkaansa muovijalostamoon, jossa käsitellään vuosittain noin 20 000 tonnia muovia uusiokäyttöön. Muovijätteet jalostuvat siellä uusioraaka-aineeksi teollisuudelle. Muovijalostamo toimittaa raaka-ainetta muun muassa Amerplastin muovikassituotantoon.
"Kiertotaloudessa yhden jätteestä syntyy toisen raaka-ainetta. Kierrätysraaka-aineilla onkin yhä enemmän arvoa sekä teollisuudelle että kuluttajille. Esimerkiksi kierrätysmuovi on neitseellistä muovia edullisempaa, ja sen hiilijalanjälki on vain 15 prosenttia neitseellisen muovin vastaavasta", Puoskari kertoo.
Kiertotalouskylä on yhteensä lähes 50 miljoonan euron investointi. Ekojalostamon osuus kokonaisuudesta on 10 miljoonaa euroa ja muovijalostamon hieman yli 15 miljoonaa. Ekojalostamoon liittyy erottamattomana myös mädättämö, ja lisäksi Ekokemin yhteistyökumppani Gasum rakentaa alueelle yhteydet maakaasuverkkoon. Kiertotalouskylä työllistää suoraan noin 30 ihmistä ja lisäksi välillisesti kymmenkunta.
Hankkeen aktiivinen tutkimus- ja kehitystyö käynnistyi vuonna 2010 opinnäytetöiden ja oman tutkimuksen voimin.
"Jätevirran koostumuksessa voi olla suuria alueellisia eroja. Vuonna 2013 toteutettiin Tekesin rahoittama tutkimushanke, jossa täsmennettiin olemassa olevaa tietoa Suomen sekajätevirran koostumuksesta ja testattiin sekä optimoitiin siihen sopivia prosessin osia. Teimme laajaa tutkimusyhteistyötä muun muassa laitetoimittajien sekä tutkimuslaitosten kanssa. Tekesillä on ollut tärkeä rooli myös SHOK-ohjelmissa, joista olemme saaneet arvokasta tietoa esimerkiksi muovin jalostukseen ja haitta-aineiden käsittelyyn liittyvistä aiheista", sanoo Ekokemin tutkimus- ja kehityspäällikkö Toni Andersson.
Puoskarin mukaan Riihimäelle noussut kiertotalouskylä on lajissaan maailman ensimmäinen. Osia siitä on tosin jo toteutettu muualla – esimerkiksi samantyyppisiä muovijalostamoita on Euroopassa useita. Suomessa jätevolyymit ovat kuitenkin pienempiä kuin Keski-Euroopassa, jossa isot muovinkierrätyslaitokset voivat keskittyä tiettyyn muovilaatuun.
"Uudet innovaatiomme liittyvät etenkin siihen, miten eri laitteita yhdistellään sujuvaksi prosessiksi. Olemme skaalanneet isoja laitoksia Suomen mittakaavaan siten, että prosessi saadaan teknis-taloudellisesti kannattavaksi. Jos olisimme suoraan kopioineet keskieurooppalaisia laitoksia, prosessi ei olisi toiminut, koska raaka-aine on Suomessa erilaista. Nyt materiaalivirroista saadaan paras hyöty irti", Andersson uskoo.
Ekokemin hanketta on vauhdittanut myös pakkausjätedirektiivi, joka velvoittaa keräämään ja kierrättämään muoveja. Toinen juridinen vauhdittaja on orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, sillä se tuo lisää massoja muihin jätteenkäsittelymuotoihin. Puoskari arvioi, että EU-tasolla kierrätysvaatimukset kiristyvät edelleen.
Globaalisti resurssitehokkuudessa on vielä paljon petrattavaa, sillä jopa 90 prosenttia tuotannossa käytetyistä raaka-aineista päätyy jätteeksi. On laskettu, että toimiva kiertotalous voisi tuoda pelkästään Euroopassa vuosittain yli 500 miljardin euron säästöt. Andersson toteaakin, että kun jätevirtojen koostumus on nyt perusteellisesti selvitetty ja käsittelyprosessi rakennettu, olisi melko pieni työ lähteä soveltamaan innovaatioita jollekin muulle alueelle tai muun tyyppiselle jätteelle sopivaksi.
"Kiinnostusta on ollut sekä Suomessa että rajojen ulkopuolella. Pyrimme löytämään uusia kohteita, joissa osaamistamme voi käyttää", vahvistaa Puoskari.
Ekokemin osaamiseen uskoo myös Fortum. Toukokuun lopussa se ilmoitti sopineensa Ekokemin neljän suurimman omistajan kanssa, että se ostaa 81 prosenttia yhtiön osakkeista.
Toni Andersson
Tutkimus- ja kehityspäällikkö
Ekokem
Toni.Andersson (at) ekokem.com
puh. 010 755 1480
Mari Puoskari
Senior Vice President New Business Ventures
Ekokem
Mari.Puoskari (at) ekokem.com
puh. 050 537 2595
Teksti: Jukka Holopainen, Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy
Kuvateksti:
Ekokemin ekojalostamo käsittelee vuodessa noin 100 000 tonnia kotitalousjätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä.
********************************************
Viestintäpäällikkö Sanna Nuutila, Tekes
puh. 050 5577 717, [email protected]
Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. Tekes palvelee suomalaisen elinkeinoelämän ja tutkimuksen uudistumista. www.tekes.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1