Suomi on lyhyen ajan sisällä ajanut lukuisten luonnon kannalta tärkeiden EU-direktiivien ja -asetusten kaatamista ja vesittämistä. Hallituksen EU-vaikuttaminen on äärimmäisen haitallista ja luontovastaista.
Hallitus ilmoitti viime viikolla Suomen haluavan kaataa pitkään valmistellun EU:n ennallistamisasetuksen, jolla parannettaisiin luonnon tilaa. Helmikuussa hallitus uhkasi kampittaa EU:n yritysvastuudirektiivin, joka asettaa suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin. Direktiivi hyväksyttiin lopulta heikennyksin. Kuluvalla viikolla julkisuuteen tuli tieto, jonka mukaan Suomi haluaa lykätä EU:n metsäkatoasetuksen toimeenpanoa ja heikentää jo hyväksyttyä asetusta. Lisäksi WWF:n tietojen mukaan hallituksella on myös haluja muuttaa EU:n vesipuitedirektiiviä, joka velvoittaa jäsenmaita saavuttamaan vesistöjen hyvän tilan vuoteen 2027 mennessä.
”Kyse ei ole enää yksittäistapauksista vaan selkeästä trendistä: hallituksen EU-vaikuttaminen on luontovastaista”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.
”Vaikuttaa siltä, että hallitus on unohtanut omaan ohjelmaansa kirjaamansa tavoitteen luontokadon pysäyttämisestä. Luontokadon pysäyttäminen ei onnistu pelkällä kirjauksella, vaan vaatii konkreettisia toimia, eikä toiminta luontokadon pysäyttämiseksi selvästikään ole nykyhallitukselle prioriteetti. Lukuisat tuoreet esimerkit haitallisesta vaikuttamisesta EU-tasolla näyttävät tämän toteen”, Luukkonen sanoo.
Ympäristöministeri Kai Mykkänen kertoi viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla, että Suomi yrittää kaataa EU:n ennallistamisasetuksen. WWF tuomitsi hallituksen linjan tuoreeltaan.
EU:n biodiversiteettistrategian tavoite on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamisasetus olisi voimaan tullessaan biodiversiteettistrategian toistaiseksi ainoa jäsenmaita juridisesti sitova osa, minkä takia se olisi tärkeä luonnon näkökulmasta. Asetus asettaisi ennallistamiselle tavoitteet, mutta ennallistamisen keinot päätettäisiin kussakin jäsenmaassa. Ennallistamisasetuksen käsittelyn aikana asetusta on muokattu ja siinä on huomioitu Suomen huolia.
”Hallitus on puolustellut ennallistamisasetuksen vastustamista sillä, ettei luonnon ennallistamiseen tarvita lisää sääntelyä vaan hyviä tekoja voidaan päättää tehdä myös kansallisesti. Samaan aikaan hallitus kuitenkin leikkaa ennallistamisen kansallista rahoitusta. Tämä toiminta on täysin vastuutonta”, Luukkonen sanoo.
Alkuvuodesta hallitus linjasi, että Suomi voi päättää pidättäytyä äänestämästä yritysvastuudirektiivin puolesta. Äänestämisestä pidättäytyminen tarkoittaa käytännössä esityksen vastustamista. Muutaman muun maan kanssa Suomen kielteinen kanta olisi voinut pahimmillaan jopa kaataa direktiiviesityksen.
Yritysvastuudirektiivi asettaa suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin. Direktiivi velvoittaa yrityksiä myös laatimaan ja toteuttamaan ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat, joilla ne muuttavat strategiansa ja liiketoimintamallinsa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaiseksi. Yritysvastuudirektiivi hyväksyttiin lopulta, mutta siihen tehtiin vastustuksen takia viime hetken heikennyksiä.
Kuluvalla viikolla julkisuuteen tuli tieto, että Suomi yrittää heikentää metsäkatoa torjuvaa EU-asetusta. Asetus hyväksyttiin jo viime vuonna, mutta Suomi on päättänyt liittyä mukaan Itävallan aloitteeseen, jolla pyritään viivyttämään asetuksen toimeenpanoa ja heikentämään sen vaatimuksia. Metsäkatoasetus on yksi kunnianhimoisimmista laeista, joita EU-tasolla on saatu aikaiseksi, ja WWF on huolissaan aikeista heikentää sitä.
“Suomi ehdottaa muun muassa, että jokaisella peltolohkolla saisi raivata hieman vajaa puoli hehtaaria metsää, mikä globaalisti tarkoittaisi valtavasti lisää metsäkatoa. Tämän muutoksen toteutuessa metsäkatoasetus, jonka tavoite on vähentää eurooppalaisten kulutuksesta aiheutuvaa metsien tuhoa, sallisikin lisää metsäkatoa”, Luukkonen sanoo.
WWF:n tiedossa on myös, että hallituksella on haluja muuttaa EU:n vesipuitedirektiivin sisältöä. EU-maat ovat sitoutuneet saattamaan kaikki vesistönsä hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2027 mennessä. Tällä hetkellä vain noin 40 % EU:n sisävesistä on hyvässä ekologisessa tilassa. Hyvän ekologisen tilan saavuttaakseen vesistön on täytettävä kaikki sille määritellyt kriteerit. Suomi on kuitenkin lobbaamassa direktiiviin muutosta, joka antaisi jäsenmaille mahdollisuuden raportoida vesistöjen tilan paranemisesta, vaikka kaikki hyvän ekologisen tilan kriteerit eivät täyttyisikään.
“Vesipuitedirektiivin ehdotettava muutos voisi pahimmillaan johtaa siihen, että jäsenmaille syntyisi houkutus juhlistaa pieniä voittoja ja jättää iso työ tekemättä”, Luukkonen sanoo.
EU on tuonut paljon erinomaisia parannuksia Suomen luonnon- ja ympäristönsuojeluun. EU tarjoaa selkeät tavoitteet ja lainsäädännön, jotka ohjaavat Suomenkin toimintaa. Lisäksi EU:n kautta tulee merkittävästi rahoitusta ympäristö- ja luonnonsuojelutyöhön Suomessa.
”Lukuisat esimerkit osoittavat, että hallitus yrittää vesittää sitä hyvää, mitä EU:ssa tehdään luonnon hyväksi. On tullut aika kysyä, onko nykyhallitus historiamme ympäristövastaisin", Luukkonen summaa.
Haastattelupyynnöt:
Joonas Fritze, viestintäjohtaja, 040 840 8500, joonas.fritze@wwf.fi
Ukrainassa tuen tarve on kovempi kuin koskaan tähän mennessä. Tornion Panimo päätti turvautua rehtiin kaupankäyntiin Ukrainaa auttaakseen, koska maailmalta tuttu hyväntekeväisyysolut ei Suomessa ole sallittua.
Ukrainasta olutta maahantuova Galatean myyntijohtaja Henry Johansson sai avunpyynnön ukrainalaiselta panimopäämieheltä Obolonilta: Mallassiilot ovat täynnä ja sota estää oluen täysimittaisen tuotannon. Voisiko Johansson auttaa maltaan myymisessä?
Johansson näki, että koska Suomikin nousi sotien jälkeen juuri ulkomaankaupan avulla, vientikauppa olisi erinomainen keino auttaa myös Ukrainaa. Toiminnan miehenä hän ryhtyi kauppaamaan mallasta suomalaisille panimoille. Kun kiinnostus oli laimeaa, hän alkoi pohtia mahdollisuutta ostaa maltaat itse ja etsiä panimokumppani oluen panemiseen.
Samoihin aikoihin Tornion Panimon panimomestari Kaj Kostiander oli ajatellut nostaa Ukrainan asiaa esille maailmalta tutulla hyväntekeväisyysoluella. Pian hänelle selvisi, ettei Valvira salli alkoholijuomien käyttämistä hyväntekeväisyyteen. Sattumalta miesten tiet kohtasivat ja yhteistyökuvio oli ilmiselvä: Johansson auttaa maltaan hankinnassa, Tornion Panimo ostaa maltaan ja panee siitä oluen.
– Aluksi sovimme, että ostamme myös humalat Ukrainasta, mutta se ei ollutkaan niin yksinkertaista, Johansson kertaa. Maltaan saaminen Suomeen onnistui monien vaikeuksien jälkeen, mutta humalat jäivät tullin haaviin puutteellisen dokumentaation vuoksi, hän harmittelee.
Pienen mallaskuorman saaminen Suomeen oli kallista ja työlästä, mutta kun tavoite on auttaa, ei jokaista euroa lasketa. Lopulta mallas osoittautui niin korkealaatuiseksi, että Kostiander päätti tilata saman tien lisää kokonaisen rekkalastillisen, jotta se ei loppuisi heti kesken. Vihdoin kesällä 2023 alkanut yhteistyö kantaa hedelmää ja kauppoihin saapuu pils-tyyppinen lager, joka on kehitetty yhdessä Obolonin panimomestarin kanssa. Olut kantaa nimeä Slava! Pils.
– Slava! on erittäin vaalea ja raikas, ja se muodostaa tiheän valkoisen vaahtokukan. Tuoksussa ja maussa on aromikasta jalohumalaa ja hunajaisen keksimäistä mallasta. Loppukatkeroa oluessa on juuri riittävästi, että suu jää kaipaamaan lisää, Kostiander luonnehtii uutuutta.
Vaikka ensimmäisen kontaktin jälkeen meni kuukausia, ennen kuin olutta päästiin tekemään, Kostiander on erittäin tyytyväinen, että lähti mukaan yhteistyöhön.
– Olut yhdistää ihmisiä, mutta niin näyttää tekevän auttamisen halukin. Henryn kanssa emme ole vieläkään tavanneet, mutta yhteistyö on sujunut loistavasti alusta alkaen. Nyt meillä on olut, jolla autamme Ukrainaa ja samalla uusi ystävyys, hän iloitsee.
Slava! Pils 5,0 %
Ainesosat: Lapin vesi, ukrainalainen ohramallas, humala, hiiva.
EBC 4, EBU 30
Maltaat: Obolon Pilsner
Humalat: Magnum, Tettnanger, Hallertau Mittelfrüh
Lisätietoja:
Kaj Kostiander | Toimitusjohtaja, panimomestari
Tornion Panimo Oy | +358 400 419 902 | kaj.kostiander@tornionpanimo.fi
www.tornionpanimo.fi
Henry Johansson | Myyntijohtaja
Galatea Beverages Oy | +358 40 522 9613 | henry.johansson@galatea.fi
www.galatea.fi
Pohjoiskarjalaisille yrityksille tarjoutuu tilaisuus kasvattaa osaamistaan ja jakaa näkemyksiään julkisten hankintojen muuttuvista vastuullisuusvaatimuksista huhtikuussa järjestettävissä seminaarissa ja työpajassa.
Taustalla on Joensuun kaupungilla käynnissä oleva hankintaohjeistuksen päivitys. Jatkossa ilmasto- ja ympäristönäkökulmat ohjeistetaan ottamaan huomioon kaikissa kaupungin tekemissä hankinnoissa, joissa päästöjä ja muita ympäristövaikutuksia on mahdollista pienentää. Alueen yritykset halutaan ottaa mukaan tähän kehitystyöhön jo valmisteluvaiheessa.
Huhtikuun 10. päivä järjestetään Vastuullisuus hankinnoissa ja rahoituksissa -seminaari, joka valottaa hankintojen muuttuvia vastuullisuusvaatimuksia eri näkökulmista. Seminaarissa kuullaan lisäksi vastuullisuusvaatimuksista tulevaisuuden laina- ja tukihakemuksissa. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: www.lyyti.fi/reg/julkiset_hankinnat_joensuu_seminaari.
Seminaarin jälkeisellä viikolla huhtikuun 18. päivä järjestetään lisäksi Vähähiilisyys kaupungin hankinnoissa -työpaja. Se kutsuu yritykset pohtimaan yhdessä, miten vähähiilisyysnäkökulmat voisi huomioida kaupungin hankinnoissa parhaiten.
Työpajaan osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuden hankintakriteereihin ja -käytäntöihin ja auttaa osallistuvia yrityksiä valmistautumaan muuttuviin vaatimuksiin. Työpaja on tarkoitettu kaikille yrityksille, joita ovat kiinnostuneita osallistumaan kaupungin kilpailutuksiin toimialasta riippumatta.
Työpajan sisältö tarkentuu mukaan ilmoittautuneiden yritysten mukaan. Työpajan alustava ohjelma ja ilmoittautuminen: www.lyyti.fi/reg/Vahahiilisyys_kaupungin_hankinnoissa.
– Hankintojen vähähiilisyyden kehittäminen on osa Joensuun hiilineutraaliuteen tähtäävää ilmastotyötä, sillä hankinnat ovat merkittävä keino kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnonvarojen käytön vähentämiseen. Hankintojen kautta julkinen sektori voi myös tukea vähähiilisiä ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja, kun ostovoimaa käytetään ympäristövaikutuksiltaan pienempien tavaroiden, palveluiden ja urakoiden hankkimiseen, kertoo kansliapäällikkö Jenni Jokela Joensuun kaupungilta.
Huhtikuun tilaisuudet järjestää Vastuullinen yritystoiminta Pohjois-Karjalassa -kehittämisohjelma yhdessä Ilmastokaupunki Joensuu 2025 -hankkeen ja Business Joensuun kanssa.
Hailia onnistuu teknologiallaan valmistamaan aiemmin toisarvoiseen käyttöön päätyneistä kalatalouden sivutuotteista ruoanvalmistuksen raaka-aineita, jotka sopivat kotikeittiöihin ja suurkeittiöihin sekä jatkojalostukseen elintarviketeollisuuteen.
”Tuotteissamme erityistä on niiden rakenne. Teknologiamme saa aikaan niihin napakan suutuntuman, jollainen on kypsässä kalafileessä.” teknologiajohtaja Otto Kaukonen kertoo ja jatkaa: ”Kehittämämme tuotantomenetelmä ja sillä aikaansaadut tuoteominaisuudet ovat maailmassa ainutlaatuisia, mikä näkyy ilahduttavana kansainvälisenä huomiona.”
Kansainvälisen kilpailun voitto on yritykselle merkittävä sen kiihdyttäessä sanan kiirimistä maailmalla. Hailian toimitusjohtaja Michaela Lindström kertoo, että yrityksen tavoite on olla entistä resurssiviisaamman kansainvälisen kalatalouden mahdollistaja. Teknologia on herättänyt kiinnostusta lisätessään resurssitehokkuudellaan toimijoiden kannattavuutta ja vastuullisuutta.
”On ristiriitaista, että kalastus- ja kalankasvatusteollisuus ovat maailmalla viritetty tehokkuudessaan äärimmilleen, mutta käsiin saatu kalaraaka-aine jää monin paikoin alihyödynnetyksi. Meidän teknologiallamme on merkittävä potentiaali olla tähän ratkaisu. Globaalin ruoantarpeen kasvaessa ei kaloja tarvitsisi kalastaa tai kasvattaa enempää”, Lindström kertoo.
Hailian markkinoilla olevia tuotteita ovat Pikkukalasuikale ja Pikkukalanyhtö. Tavoitteena Itämeren pikkukaloista valmistetuilla tuotteilla on lisätä kotimaisen kalan määrää ruokapalveluiden ja ravintoloiden ruokalistoilla. Hailian teknologialla nykyisistä villikalasaaliista aiempaa suurempi osa saadaan hyödynnettyä elintarvikkeiden valmistukseen. Filekokoa pienemmät villikalat ovat tavallisesti jääneet alihyödynnetyiksi päädyttyään sivusaaliina toisarvoiseen käyttöön.
World Food Innovation Awards -kilpailussa Hailia nappasi voiton lisäksi finaalipaikan parhaan startup-yrityksen kategoriassa kolmen muun yrityksen joukossa. Kilpailun järjestää maailmanlaajuisesti toimiva elintarvikealan keskeinen mediatalo FoodBev Media. Aiemmin Hailia on voittanut Pikkukalanyhdöllä kotimaassa järjestetyn Seafood Innovations -kilpailun vuonna 2023.
Lisätiedot:
Otto Kaukonen, teknologiajohtaja, 044 782 1292, otto.kaukonen@hailia.fi
Michaela Lindström, toimitusjohtaja, 040 568 7115, michaela.lindstrom@hailia.fi
Saimaannorpan pesien kartoitus aloitetaan, kun ilmat lämpenevät ja lumipesien katot romahtavat niin, että pesät pystytään havaitsemaan. Aikaisintaan laskemaan lähdetään huhtikuun alussa, ja tänä vuonna näyttääkin siltä, että etenkin virtaisat alueet pitää kartoittaa jo varhain.
Saimaannorppien pesälaskenta on Metsähallituksen organisoimaa toimintaa, jonka tuloksiin perustuu muun muassa vuosittain tehtävä saimaannorpan kanta-arvio.
Laskennat ovat suurtyö, sillä siinä tarkistetaan arviolta 70 prosenttia Saimaan rantaviivasta eli yhteensä noin 11 500 kilometriä. Vuonna 2023 saimaannorpan makuu- ja poikaspesiä löytyi yhteensä 550. Laskentoihin osallistuvat Metsähallituksen lisäksi Itä-Suomen yliopisto, WWF Suomi, Suomen Luonnonsuojeluliitto sekä reilut sata paikallista vapaaehtoista, jotka ovat vastuussa omien alueidensa kartoituksesta.
Laskentaa tehdään hiihtämällä, potku- ja moottorikelkoilla ja heikon jään alueilla kelirikkoaluksilla.
Laskennan aloituksen määrittää luonto
Laskennat alkavat huhtikuussa, mutta Saimaan alueelliset erot kevään etenemisessä ovat suuria. Laskenta voidaan aloittaa, kun lämpenevät kelit ovat romahduttaneet saimaannorppien pesien katot.
Pesiä ei voi varmasti huomata lumikinoksen ulkopuolelta. Norpat käyttävät pesiään mahdollisimman pitkään, koska ne tarjoavat hyvän suojan. Laskenta pyritään tekemään silloin, kun valtaosa pesistä on jo romahtanut.
”Eteläiseltä Saimaalta luonnonkinokset ovat jo pitkälti sulaneet, mutta onneksi apukinoksia saatiin kolattua kattavasti koko Saimaalle ja ne näyttäisivät säilyneen hyvin”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta.
Keskeisellä Saimaalla ja pohjoisosissa myös luonnonkinokset ovat säilyneet paremmin, koska suuri osa sateista on veden sijaan tullut lumena.
Ilmastonmuutoksen myötä talviolosuhteet ovat vaihtelevia ja vaikeasti ennustettavia. Saimaannorpan pesintää turvataan vuosittain kolattavilla apukinoksilla, joita kasattiin tänä vuonna vapaaehtoisten avulla noin 270 kappaletta. Lisäksi osana Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta on asennettu 32 keinopesää, joita kehitetään lumettomien talvien varalle.
Pesälaskennassa etsitään merkkejä saimaannorpan pesinnästä luonnonkinosten lisäksi myös apukinoksista ja keinopesistä. Pesinnän onnistumista voidaan arvioida vasta pesälaskentojen ja pesäpaikkasukellusten jälkeen toukokuussa, kun syntyneiden ja kuolleiden kuuttien määrät varmistuvat.
Kuutin tehtävä on nyt levätä ja vankistua – jäällä makoilevat norpat tarvitsevat rauhaa
Pesien romahdettua norpat siirtyvät makoilemaan jäälle, ja osa aloittaa jo karvanvaihdonkin. Emo on synnyttänyt kuutin helmi-maaliskuussa ja imettää sitä vielä toukokuun puoleen väliin saakka. Emo ja kuutti voivat viettää pitkiäkin aikoja jäällä ja emo voi jättää kuutin yksin saalistusretkiensä ajaksi.
On täysin normaalia, että saimaannorppa tai sen kuutti makoilee samalla paikalla jopa useita tunteja.
”Saimaan jäillä liikkujan tulee edelleen ottaa norpat huomioon ja kiertää luotojen ja saarien rantakinokset kaukaa”, Riikka Alakoski korostaa.
Jos epäilee havainneensa norpan hädässä, tilannetta pitää tarkkailla kauempaa kiikareilla ja ilmoittaa asiasta Metsähallituksen norppa-asiantuntijoille numeroon 0206 39 5000. Samaan puhelinnumeroon on ilmoitettava kuolleista saimaannorpista viipymättä ja varmistettava, etteivät aallot vie ruhoa.
Muista havainnoista kuten jäillä makoilevista norpista, voi ilmoittaa Metsähallitukselle sähköpostilla osoitteeseen saimaannorppa(at)metsa.fi. Ilmoitustietoja hyödynnetään saimaannorppien kanta-arvion teossa.
Lisätietoja
Riikka Alakoski, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallituksen Luontopalvelut, +358 40 5307241, etunimi.sukunimi(at)metsa.fi
Saimaannorppa (metsa.fi)
Norppatilanne -palvelu: kannan koko, syntyvyys ja kuolleisuus (metsa.fi/norppatilanne)
Yhteinen saimaannorppamme -LIFE (metsa.fi)
Koirien kiinnipitoaika on alkanut 1.3. ja jatkuu metsästyskauden alkuun 20. elokuuta asti. Tänä aikana koiraa ei saa päästää vapaaksi luonnossa. Taajama-alueilla järjestyslaki kieltää koiran pitämisen vapaana ympäri vuoden. Muilla alueilla koiraa saa metsästyskautena pitää irrallaan, kunhan siihen on maanomistajan lupa. Ajossa olevaa koiraa ei saa ottaa kiinni kesken metsästyksen.
Velvollisuus koirien kiinnipitoon liittyy luonnoneläinten lisääntymiskauden alkamiseen. Rusakot synnyttävät ensimmäisen poikueensa jo varhain keväällä, kun maassa on usein vielä lunta. Rusakot eivät tee pesää, vaan jättävät poikasensa turvallisiksi katsomiinsa paikkoihin talojen seinustoille ja pensaikkoihin. Poikaset pärjäävät paksun turkkinsa ja suojavärinsä ansiosta ja emo käy niitä ruokkimassa vain pari kertaa vuorokauden aikana. Huhtikuussa luonnossa liikkuu lisäksi jo nuoria rastaita ja oravanpoikasia.
Kevään edetessä alkavat myös kissojen lisääntymishormonit hyrrätä. Eläinhoitolaan tuodaan kissoja, jotka on otettu kiinni niiden aiheutettua eriasteisia harmeja talteenottajien pihoissa. Harmit liittyvät usein kissojen reviirikäyttäytymiseen, virtsalla merkkailuun tai esineiden raapimiseen. Jokaisen kissanomistajan tuleekin muistaa vastuunsa omassa eläinten pidossaan. Löytöeläinkotia ei voi käyttää välineenä irtokissojen kouluttamisessa.
Lisätiedot:
Eläintenhoitaja Heidi Leyser-Kopra,
heidi.leyser-kopra@turku.fi, puh. 040 176 9106,
ympäristöterveys, kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus
Luonnonvarakeskus purkaa Lapinjärven tutkimusmetsässä huonokuntoisia aitoja tutkimuskoealueiden ympäriltä. Purkutöitä varten aitojen reunoilla olevia puita hakataan noin 4 metrin leveydeltä. Metsähallitus aloittaa hakkuut tänään keskiviikkona.
Purettavat aidat sijaitsevat Liljendahlissa. Aitojen yhteispituus on noin 2500 metriä.
Luken käytössä olevat tutkimusmetsät ovat alle tuhannesosan eli 0,7 promillea Suomen metsien pinta-alasta. Niillä tehtävä kokeellinen tutkimus tuottaa tietoa menetelmistä ja käytännöistä, jotka hyödyttävät koko metsäalaa ja auttavat siirtymässä kohti kestävämpää metsätaloutta.
Lisätiedot
Jyrki Koivuniemi, johtava asiantuntija, metsätalous, Luonnonvarakeskus
+358295322067, jyrki.koivuniemi@luke.fi
Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) 13 lajitteluasemalla siirrytään pääsiäisen jälkeen laajennettuihin sesonkiaukioloaikoihin. Kaikki lajitteluasemat, LSJH:n toimistot ja tekstiilien kierrätysmyymälä Lemppari ovat suljettuna koko pääsiäisen. Myöskään jätekuljetuksia ei pyhäpäivinä ajeta.
Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) lajitteluasemilla siirrytään pääsiäisen jälkeen 2. huhtikuuta laajennettuihin aukioloaikoihin sesongin alkaessa. Tämä tarkoittaa sitä, että aukioloajat lisääntyvät lajitteluasemilla kaudella huhti–lokakuu.
Esimerkiksi Salon Korvenmäen ja Turun Topinojan lajitteluasemat ovat huhti–toukokuussa ja syys–lokakuussa avoinna arkipäivien lisäksi lauantaisin. Kesä–elokuussa Korvenmäki ja Topinoja ovat arkiaukiolojen lisäksi auki yhtenä lauantaina kuukaudessa.
Isosuon ja Rauhalan lajitteluasemat taas ovat avoinna huhti–lokakuussa arkipäivisin kello 7–19, mikä tarkoittaa lisää aukiolotunteja sekä aamuun että iltaan. Myös näillä asemilla ollaan sesonkiaikaan avoinna kerran kuukaudessa lauantaisin.
Pienemmillä asemilla asemat ovat sesonkiaikana auki joko kuun ensimmäisenä tai viimeisenä arkilauantaina. Joillakin asemista myös arjen aukiolot lisääntyvät.
Siivouksen ja pihanraivauksen sesonkiaika käsillä
Lajitteluasemilla valmistaudutaan kevään korvalla sekä siivousjätteiden että puutarhajätteiden vastaanottoon.
– Asemille tuodaan tähän aikaan vuodesta paljon pihansiivousjätteitä, kuten risuja ja haravointijätettä. Ne otetaan vastaan maksutta. Paljon tulee myös varastojen sekalaista siivousjätettä sekä niin ikään maksuttomia sähkölaiteromua ja poistotekstiiliä, kertoo LSJH:n materiaalipäällikkö Marko Kokkonen.
Lajitteluasemien kävijämäärät kasvavat talvikaudesta kesäkaudelle tultaessa keskimäärin 67 prosenttia.
– Viime vuonna luminen kausi venyi maaliskuun loppuun asti, ja maaliskuu oli poikkeuksellisen hiljainen. Viime vuonna lajitteluasemien asiakasmäärä yli kaksinkertaistui maaliskuusta huhtikuuhun. Maaliskuu on myös tänä vuonna ollut normaalia hiljaisempi, joten huhtikuussa voi asemilla olla ajoittain ruuhkaa, Kokkonen arvelee.
LSJH:lla on 13 lajitteluasemaa aina Utöstä Yläneelle. Kaikki asemat ovat toimialueen kotitalouksien vapaasti käytettävissä. Kotitalouden voivat viedä lajitteluasemille maksutta useita erilaisia jätelajeja, kuten vaarallisia jätteitä, rikkinäisiä sähkölaitteita, metalliromua, puujätettä, pakkausjätteitä ja poistotekstiiliä. Asemilla otetaan hinnaston mukaan vastaan kaikenlaista siivous- ja remonttijätettä.
Pääsiäinen vaikuttaa aukioloihin ja ajoihin
Koko pääsiäisen aina pitkäperjantaista 29.3. toiseen pääsiäispäivään 1.4. kaikki LSJH:n lajitteluasemat, toimistot ja tekstiilien kierrätysmyymälä Lemppari ovat suljettuina. Kiinniolo koskee myös pyhien välissä olevaa lauantaipäivää 30.3.
Pääsiäisenä rauhoittuvat myös jätteenkuljetukset. LSJH:n vastaamia sekajätteen, pakkausjätteen tai biojätteen kuljetuksia ei ajeta pääsiäisen pyhinä. Tämän vuoksi jäteastian tyhjennys voidaan tehdä hieman normaalia aiemmin tai myöhemmin.
Lisätiedot:
Marko Kokkonen, LSJH
materiaalipäällikkö
puh. 020 728 2180
marko.kokkonen@lsjh.fi
Topinojan jätekeskuksen lajitteluasema
Pitkäsaarenkatu 7, Turku. P. 020 728 2130.
Ma–pe klo 6.30–21. Lisäksi huhti–toukokuussa ja syys–lokakuussa arkilauantaisin klo 9–16, kesä–elokuussa joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 9–16.
Korvenmäen jätekeskuksen lajitteluasema
Helsingintie 541, Salo. P. 02 727 6803.
Ma–pe klo 7–19. Lisäksi huhti–toukokuussa ja syys–lokakuussa arkilauantaisin klo 9–16, kesä–elokuussa joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 9–16.
Isosuon jätekeskuksen lajitteluasema
Isosuontie 137, Raisio. P. 020 728 2150.
Marras–maaliskuussa ma klo 11.30–19 ja ti–pe klo 9.30–17. Huhti–lokakuussa ma–pe klo 7–19 sekä joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 9–16.
Rauhalan jätekeskuksen lajitteluasema
Sydmontie 173, Parainen. P. 020 728 2160.
Marras–maaliskuussa ma klo 11.30–19 ja ti–pe klo 9.30–17. Huhti–lokakuussa ma–pe klo 7–19 sekä joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 9–16.
Auranmaan lajitteluasema
Aurantie 518, Aura (Tarvasjoki).
P. 020 728 2190.
Ti ja to klo 11–18. Lisäksi huhti–lokakuussa joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–15.
Houtskarin lajitteluasema
Näsbyntie 86, Houtskari. P. 0200 47470.
Joka kuukauden viimeinen arkitorstai klo 15–16.45. Huhti–lokakuussa to klo 15–16.45 sekä joka kuukauden viimeinen arkilauantai
klo 11.15–12.45.
Kemiönsaaren lajitteluasema
Storkärrintie 99, Genböle. P. 0200 47470.
Ma ja ke klo 13–18. Lisäksi huhti–lokakuussa pe klo 13–18 sekä joka kuukauden viimeinen arkilauantai klo 10–15, heinä–elokuussa su klo 13–17.
Korppoon lajitteluasema
Strömmantie 12, Korppoo. P. 0200 47470.
Ke klo 14.30–18. Lisäksi huhti–lokakuussa ti klo 14.30–18 ja pe 10–13 sekä joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai
klo 10–13.
Paimion lajitteluasema
Muurassuontie 4, Rivonmäki. P. 0200 47470.
Ma–pe klo 11–18. Lisäksi huhti–lokakuussa joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 9–16.
Perniön lajitteluasema
Katajarannantie 7, Perniö
(jätevedenpuhdistamo). P. 0200 47470.
Ti klo 13–18. Lisäksi huhti–lokakuussa to klo 13–18 sekä joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–15.
Yläneen lajitteluasema
Oripääntie 169, Pöytyä. P. 040 515 6199.
To klo 13–18. Lisäksi huhti–lokakuussa joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–15.
Mörttilän lajitteluasema, Utö
Aukioloajat: www.lsjh.fi.
Uudenkaupungin lajitteluasema
Orinkuja 1, Uusikaupunki. P. 0200 47470.
Ma klo 10–18 ja ti–pe klo 8–16. Lisäksi huhti–lokakuussa joka kuukauden ensimmäinen arkilauantai klo 10–15.
De 13 sorteringsstationerna i Sydvästra Finlands Avfallshantering (LSJH) byter till utökade säsongsöppettider efter påsk. Alla sorteringsstationer, LSJH-kontoren och textilåtervinningsbutiken Lemppari kommer att vara stängda under påsken. Avfallstransporter körs inte heller under helgdagarna.
Efter påsken, den 2 april, kommer Sydvästra Finlands Avfallshanterings (LSJH) sorteringsstationer att övergå till förlängda öppethållningstider i samband med säsongsstarten. Detta innebär att öppettiderna på sorteringsstationerna ökar under perioden april-oktober.
Till exempel är sorteringsstationerna i Salo Korvenmäki och Åbo Toppå öppna i april-maj och september-oktober, förutom vardagar, även på lördagar. Under juni-augusti har Korvenmäki och Toppå öppet en lördag i månaden utöver vardagsöppettiderna.
Sorteringsstationerna Isosuo och Rauhala däremot har öppet alla vardagar i april-oktober kl. 07.00-19.00, vilket innebär längre öppettider både på morgonen och på kvällen. Även dessa stationer håller öppet en lördag i månaden under högsäsong.
De mindre stationerna är öppna antingen den första eller den sista helgfria lördagen i månaden under högsäsongen. Vissa stationer kommer även att utöka sina vardagsöppettider.
Nu är det dags för städning och trädgårdsröjning
Sorteringsstationerna förbereder sig inför vårsäsongen att ta emot både hushålls- och trädgårdsavfall.
– En hel del trädgårdsavfall, såsom kvistar och räfsavfall, hämtas till stationerna den här tiden på året. De tas emot kostnadsfritt. Det kommer också mycket blandat städavfall från lager. Likaså avlagda elapparater och textilier, vilka tas emot kostnadsfritt, säger LSJH:s materialchef Marko Kokkonen.
Antalet besökare på sorteringsstationerna ökar med i genomsnitt 67% från vinter- till sommarsäsongen.
– I fjol varade snösäsongen fram till slutet av mars, så mars månad var ovanligt lugn. Förra året mer än fördubblades antalet kunder på sorteringsstationerna från mars till april. Mars har också i år varit lugnare än normalt, så det kan tidvis bli trängsel på stationerna i april, bedömer Kokkonen.
LSJH har 13 sorteringsstationer från Utö till Yläne. Alla stationer är fritt tillgängliga för hushållen i verksamhetsområdet. Hushållen kan kostnadsfritt lämna in en mängd olika typer av avfall till sorteringsstationerna, såsom farligt avfall, trasiga elektriska apparater, metallskrot, träavfall, förpackningsavfall och avlagda textilier. Dessutom tar man emot allt slags städ- och renoveringsavfall enligt prislistan.
Påsken påverkar öppettider och transporter
Alla LSJH: s sorteringsstationer, kontor och textilåtervinningsbutiken Lemppari är stängda under hela påsken från långfredagen den 29 mars till påskannandagen den 1 april. Stängningstiden gäller även lördagen den 30 mars, som infaller mellan helgdagarna.
Påsken innebär också en paus i sophämtningen. Transport av blandavfall, förpackningsavfall och bioavfall, som LSJH ansvarar för, utförs inte under påskhelgen. Detta innebär att sopkärlet kan tömmas något tidigare eller senare än normalt.
Tilläggsinformation:
Marko Kokkonen, LSJH
materialchef
tfn 020 728 2180
marko.kokkonen@lsjh.fi
Sorteringsstationen vid Toppå avfallscentral
Långholmsgatan 7, Åbo. Tfn 020 728 2130.
Mån–fre kl. 6.30–21. Därtill i april–maj och september–oktober helgfria lördagar kl. 9–16, i juni–augusti den sista helgfria lördagen varje månad kl. 9–16.
Sorteringsstationen vid Korvenmäki avfallscentral
Helsingintie 541, Salo. Tfn 02 727 6803.
Mån–fre kl. 7–19. Därtill i april–maj och september–oktober helgfria lördagar kl. 9–16, i juni–augusti den sista helgfria lördagen varje månad kl. 9–16.
Sorteringsstationen vid Isosuo avfallscentral
Isosuontie 137, Reso. Tfn 020 728 2150.
I november–mars mån kl. 11.30–19 och tis–fre kl. 9.30–17. I april–oktober mån–fre kl. 7–19 samt den första helgfria lördagen varje månad kl. 9–16.
Sorteringsstationen vid Rauhala avfallscentral
Sydmovägen 173, Pargas. Tfn 020 728 2160.
I november–mars mån kl. 11.30–19 och tis–fre kl. 9.30–17. I april–oktober mån–fre kl. 7–19 samt den första helgfria lördagen varje månad kl. 9–16.
Auranmaa sorteringsstation
Aurantie 518, Aura (Tarvasjoki).
Tfn 020 728 2190.
Tis och tors kl. 11–18. Därtill i april–oktober den första helgfria lördagen varje månad kl. 10–15.
Houtskärs sorteringsstation
Näsbyvägen 86, Houtskär. Tfn 0200 47470.
Den sista helgfria torsdagen varje månad kl. 15–16.45. I april–oktober tors kl. 15–16.45 samt den sista helgfria lördagen varje månad kl. 11.15–12.45.
Kimitoöns sorteringsstation
Storkärrsvägen 99, Genböle. Tfn 0200 47470.
Mån och ons kl. 13–18. Därtill i april–oktober fre kl. 13–18 samt den sista helgfria lördagen varje månad kl. 10–15, i juli–augusti sön kl. 13–17.
Korpo sorteringsstation
Strömmavägen 12, Korpo. Tfn 0200 47470.
Ons kl. 14.30–18. Därtill i april–oktober tis kl. 14.30-18, fre kl. 10-13 samt den första helgfria lördagen varje månad kl. 10–13.
Pemar sorteringsstation
Muurassuontie 4, Rivonmäki. Tfn 0200 47470.
Mån–fre kl. 11–18. Därtill i april–oktober den första helgfria lördagen varje månad kl. 9–16.
Bjärnå sorteringsstation
Katajarannantie 7, Bjärnå
(avloppsreningsverket). Tfn 0200 47470.
Tis kl. 13–18. Därtill i april–oktober tors kl. 13–18 samt den första helgfria lördagen varje månad kl. 10–15.
Yläne sorteringsstation
Oripääntie 169, Pöytyä. Tfn 040 515 6199.
Tors kl. 13–18. Därtill i april–oktober den första helgfria lördagen varje månad kl. 10–15.
Mörttilä sorteringsstation, Utö
Öppettider: www.lsjh.fi.
Nystads sorteringsstation
Orinkuja 1, Nystad. Tfn 0200 47470.
Mån kl. 10–18 och tis–fre kl. 8–16. Därtill i april–oktober den första helgfria lördagen varje månad kl. 10–15.
Pääsiäislomalla kansallispuistoihin suuntaavien retkeilijöiden on hyvä huomioida kevättalveen liittyvät turvallisuusasiat. Vaikka hanki tai jää aamulla yöpakkasten jälkeen kantaisikin, voi tilanne iltapäivän auringossa olla toinen. Turvallisinta on aina liikkua merkityillä reiteillä tai hiihtokeskuksien rinnealueilla.
”Oulangan kansallispuistossa jokijäillä ja jääkansilla liikkumisesta on tehty havaintoja tänäkin vuonna. Sekä Oulankajoki että Kitkajoki virtaavat voimakkaasti eikä jäälle pidä mennä. Lumien sulaessa joen tulvavedet nousevat lähes joka kevät Karhunkierroksen poluille, mikä rajoittaa reitillä liikkumista,” virkistyskäytön erityisasiantuntija Airi Kallunki Metsähallituksesta kertoo.
Lemmenjoen kansallispuistossa hiihtoreitti-huoltoura on suljettu tältä keväältä, sillä jää on murtunut Ravadaskönkään kohdalla.
”Lemmenjoen kansallispuistossa on jo tehty reittimuutoksia kevään edettyä normaalia nopeammin. Virta syö jäätä koko ajan altapäin, joten jään kantavuus voi muuttua hyvin äkkiä. Seuraamme tilannetta, mutta kehotamme retkeilijöitä kiinnittämään erityistä huomiota olosuhteisiin”, virkistyskäytön erityisasiantuntija Alexander Kopf Metsähallituksesta korostaa.
Retkikohteeseen kannattaa aina tutustua huolella etukäteen. Luontoon.fi-verkkopalvelusta löytyy ajankohtaista tietoa retkikohteista, reittien vaativuudesta ja retkeilijän varusteista.
Naskalit ja kelluttavaksi pakattu reppu mukaan jäälle
Jäällä retkeiltäessä on tärkeää pakata reppu vesitiiviisti ja kiinnittää reppu mahavyöllä tukevasti kiinni. Näin reppu pysyy paikallaan, jos jää pettää alta. Reppu kelluttaa, mikä tekee myös avannosta pois kipuamisesta helpompaa. Kännykkä, vaihtovaatteet ja tulitikut tulee pakata tiiviisti muovipusseihin, jotta ne pysyvät varmasti kuivina vahingon yllättäessä.
Naskalit pidetään helposti saatavilla, esimerkiksi kaulassa roikkumassa. Jään pettäessä naskalit isketään jään reunaan ja niiden avulla kavutaan hyisestä vedestä kantavalle jäälle. Kevättalven jäillä jääpiikki/-sauva on hyvä lisävaruste. Sen avulla voi kokeilla jään kestävyyttä ja myös hädän tullen auttaa itsensä tai toisen ylös avannosta.
Vaarallisia paikkoja ovat joet, järvien kapeikot, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat, järvessä olevien lähteiden kohdat, vedenalaisten karien ympäristö ja virtaavat paikat. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Myös kaislat tekevät jäästä seulan ja samalla hauraan.
Hankikanto on parhaimmillaan pakkasöiden jälkeen
Puhtaille hangille lumikengillä tai eräsuksilla suuntaaville parasta retkiaikaa ovat aamu ja aamupäivä. Hangen kuori pehmenee päivän mittaan, jos aurinko sitä lämmittää. Reitti kannattaa suunnitella etukäteen ja varautua siihen, että matkateko hidastuu huomattavasti, jos hanki alkaa upottamaan.
Lumivyöryjä on raportoitu tänä vuonna Pohjois-Suomen tuntureilla jo useita kymmeniä. Lumivyöryyn joutunut on vaarassa loukkaantua eteen tuleviin esteisiin, sekä vaarassa hautautua lumen alle. Lumivyörymaastot välttää parhaiten, kun kulkee merkityillä reiteillä tai hiihtokeskuksen rinnealueella.
Lumi ei pelkästään vyöry vaan peittää alleen kuoppia, koloja ja puroja, joihin saattaa juuttua tai pudota. Paksusta lumikerroksesta on fyysisesti raskasta nousta ylös ja paksu lumipeite myös hidastaa etenemistä.
Lisätietoja:
Airi Kallunki, virkistyskäytön eritysasiantuntija, Metsähallitus puh. 040 4829 750
Alexander Kopf, virkistyskäytön eritysasiantuntija, Metsähallitus puh. 040 5378 853
Retkeilyn turvallisuus
Oulangan kansallispuisto
Lemmenjoen kansallispuisto
Kuinka pieni suomalainen perheyritys yhdistää luonnonsuojelun ja terveydenhuollon.
Vanhat, luonnontilaiset metsät tarjoavat kodin tuhansille eri lajeille sekä kasvupaikan uhanalaisille ja harvinaistuneille sammal- ja jäkälälajeille. Ihmisille niillä on tärkeä merkitys jo pelkästään rauhoittumispaikkoina. Suomen pinta-alasta vanhaa luonnonmetsää on jäljellä vuosi vuodelta vähemmän. Vaikka hakatun puun tilalle istutetaan useampi uusi, ne eivät korvaa kadotettua monimuotoisuutta, joka on elintärkeää muun muassa eläinten elinympäristölle.
Suomalainen perheyritys Repolar Pharmaceuticals Oy on edelläkävijä ihmisten ja eläinten käyttöön tarkoitettujen, kuusen pihkan vaikuttaviin aineisiin perustuvien tuotteiden kehittämisessä. Yrityksen tavoitteena on auttaa luonnontilaisten metsien säilyttämisessä ja se sitoutuu suojelemaan 1m2 suomalaista metsää jokaista ostettua Abilar Pihkasalvaa kohden. Maaliskuun 2024 lopussa alkaneessa kampanjassaan Repolar haluaa korostaa metsien monimuotoisuuden merkitystä ja tehdä luonnonsuojelusta helppoa jokaiselle – Abilar Pihkasalvaa kun myydään apteekeissa kautta maan.
”Moni saattaa ajatella, että kyllähän Suomessa puita riittää ja jokaisen hakatun puun tilalle istutetaan ainakin yksi uusi puu, mutta pitäisi muistaa myös vanhojen metsien ja monimuotoisuuden merkitys. Abilar Pihkasalvan vaikuttava ainesosa, pihka, kerätään puun pinnalta hellävaraisesti käsin puita vahingoittamatta. Vanhat pohjoisen kuusimetsät ovat yleensä parhaita pihkankeräyspaikkoja ja myös tämän takia haluamme niitä suojella. Haluamme lahjoituksella ja kampanjallamme osoittaa, että metsiä voi hyödyntää myös kestävällä tavalla, puita kaatamatta”, kertoo toimitusjohtaja Paavo Heikkinen Repolar Pharmaceuticals Oy:stä.
Repolarin käyttämä pihka kerätään puun pinnalta hellävaraisesti käsin puita vahingoittamatta. Kohtiin, joista pihka on kerätty, tulee pian uutta pihkaa. Pihkan kerääminen on verrattavissa marjojen poimintaan. Metsän monimuotoisuus säilyy samalla kun metsää voidaan hyödyntää taloudellisesti. Vanhat kuusimetsät ovat usein parhaita pihkankeräyspaikkoja.
Suojeltu alue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Metsässä esiintyy monia varttuneen metsän lintuja, kuten kuukkeleita, töyhtötiaisia ja puukiipijöitä. Alueella kasvaa vanhoja korpikuusia, mutta myös vanhaa mäntyvaltaista kangasta ja umpeutuneita suoniittyjä. Repolarin suojeleman alueen koko laajenee vähitellen. Metsien suojelu toteutetaan yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa.
Toimittaja/ vaikuttaja, haluatko kokeilla ilmiömäisestä tehosta tunnetuttua Abilar Pihkasalvaa? Toimitamme mielellämme Abilar Pihkasalvaa testiin. Kysy näytteitä myös muista ihon- ja eläintenhoitotuotteistamme!
Lisätiedot, kuvat ja tiedustelut: Repolar Pharmaceuticals Oy, Heidi Koivuniemi, 050 344 05 95, heidi.koivuniemi@repolar.com, www.abilar.fi.
Tietoa julkaisijasta
Repolar perustettiin vuonna 2006 ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin Arno Sipposen, hänen perheensä sekä kollegoidensa johdolla. He osoittivat lukuisten laboratoriotutkimusten perusteella pihkalla olevan ainutlaatuisia ominaisuuksia haavanhoidossa. Pihka osoittautui voimakkaasti antimikrobiseksi, esti mikrobikasvua ja infektoitumista sekä edisti haavojen umpeutumista. Lisäksi sillä huomattiin olevan kipua lievittäviä ominaisuuksia. Myöhemmin pihkalla havaittiin olevan myös useita muita hyviä ominaisuuksia, joita hyödynnetään muun muassa shampoissa, ihovoiteissa sekä erilaisissa eläimille suunnatuissa tuotteissa.
Vienti on ollut pitkään yrityksen keskiössä ja se on kasvanut vuosien mittaan voimakkaasti. Repolar onkin elävä esimerkki siitä, että Suomesta voidaan viedä ulkomaille korkean jalostusarvon tuotteita puita kaatamatta.
Repolar Pharmaceuticals Oy
Nihtisillantie 3, 02630 Espoo
info@repolar.com
Werna Wahlmanin tuoreessa pro gradu -tutkimuksessa on uutta tietoa kirjanpainajatuhoista.
”Juurikääpä näyttää olevan yksi merkittävistä tekijöistä, joka altistaa kuusia kirjanpainajatuholle. Erityisesti, kun kirjanpainajia on vielä vähän”, kertoo Werna Wahlman Helsingin yliopistosta kansainväliselle Forest.fi-verkkolehdelle.
Havupuiden lahottajasieni juurikääpä ja tuhohyönteinen kirjanpainaja aiheuttavat merkittäviä tuhoja Suomessa.
”Puiden suojaaminen juurikäävältä kantokäsittelyllä voi siis auttaa välillisesti myös suojaamaan puita kirjanpainajalta”, hän sanoo.
Kuusen kirjanpainajatuhoon liittyvät tiedot ilmenevät Wahlmanin maaliskuussa julkaistusta Helsingin yliopiston pro gradu -työstä The effect of Heterobasidion root rot on Ips typographus infestation risk on Norway spruce.
Wahlmanin mukaan epäsuora yhteys juurikäävän ja kirjanpainajan välillä on ollut entuudestaan tunnettu. Gradussa tutkittiin ensimmäistä kertaa maastossa näiden kahden suoraa yhteyttä. Aiemmin asiasta on ollut vain ”valistuneita arvauksia”.
”Juurikääpä heikentää puun juuristoa tehden siitä alttiimman tuulituhoille, ja kirjanpainajat taas hyötyvät tuulenkaadoista”, Wahlman kertoo.
Wahlman myös listaa uhkaavat ennusmerkit kirjanpainajatuholle.
Lue koko juttu Forest.fi:stä: Kirjanpainajan ja juurikäävän yhteydestä uutta tietoa
Maailman tekstiilikuitutuotannon odotetaan kasvavan 147 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa noin 27 prosentin kasvua nykyisestä. Tämä vaatii entistä suurempaa panostusta kierrätykseen ja uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämiseen. Tällä hetkellä vain yksi prosentti käytetyistä materiaaleista kierrätetään uusiksi kuiduiksi.
”Kierrättämätön tekstiilijäte on alihyödynnetty resurssi, jonka paremmalla ja monipuolisemmalla käytöllä on merkittävä taloudellinen ja ekologinen potentiaali”, korostaa Katri Pylkkänen, materiaali- ja vastuullisuusasiantuntija Suomen Tekstiili & Muoti ry:stä.
Tutkimusten mukaan mekaanisen tekstiilikierrättämisen vuotuinen markkinapotentiaali voisi Suomessa olla noin 60–120 miljoonaa euroa, samaan aikaan kun ensivaiheen investointeihin kuluisi noin 20–30 miljoonaa euroa.
Kierrätyskuidun monipuolinen hyödyntäminen eri toimialoilla avainasemassa
Yksi ratkaistava haaste on se, miten kierrätystekstiilikuitua voidaan hyödyntää muilla toimialoilla. Kierrätyskuituja voidaan käyttää esimerkiksi rakennusteollisuudessa eristysmateriaalina lämmöneristykseen ja äänieristykseen, komposiittien lujitekuituna sekä siivoustuotteissa.
"Toistaiseksi kierrätyskuitujen käytön haasteena muilla toimialoilla on vähäinen tieto kierrätyskuitumateriaalien ominaisuuksista ja soveltuvuudesta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Tämän takia täytyy panostaa ratkaisujen testaamiseen ja pilotointiin", toteaa Pylkkänen. Testausympäristöt mahdollistaisivat kierrätyskuitujen käytön edistämisen myös muualla kuin tekstiileissä kuten esimerkiksi rakennus- ja autoteollisuudessa.
Katse potentiaalista kestävään liiketoimintaan
Suomella on erinomainen mahdollisuus toimia merkittävänä tekstiilijätteen kierrättämisen keskittymänä EU:n alueella, mutta se vaatii sekä lyhyen että pitkän aikavälin investointeja kierrätystekstiilien arvoketjujen rakentamiseen ja skaalaamiseen sekä panostuksia eri kierrätysmenetelmiin, jotta markkinoille saadaan monipuolisesti erilaatuisia kierrätyskuituja.
”Jos haluamme lunastaa edelläkävijyyden, tarvitsemme fiksua EU-sääntelyä, investointeja arvoketjuun, tukea tutkimukseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen, panostuksia osaamiseen sekä ratkaisuja raaka-aineen hinnan kilpailukyvyn varmistamiseksi”, sanoo Pylkkänen.
Selvityksen toteutti Gaia Consulting Oy Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimeksiannosta. Selvitys on ladattavissa Suomen Tekstiili & Muoti ry:n verkkosivuilta.
Valtakunnallinen, 55-vuotias ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) on huolehtinut Pohjanlahden saariston ja meriluonnon puhtaudesta jo 80-luvulta lähtien. Yhdistys on muun muassa ollut luomassa alueelle ainutlaatuista retkisatamaverkostoa, jotta nykyään Unescon maailmanperintökohteenakin tunnetulla vesistöalueella voisi virkistyä ympäristöä vähän kuormittamatta. Nykyään Pidä Saaristo Siistinä ry ylläpitää alueella lähes kolmeakymmentä retkipaikkaa huusseineen ja nuotiopaikkoineen Kristiinankaupungista Iin Röyttään. Yhdistyksen työllä ehkäistään merialueen roskaantumista, rehevöitymistä ja kemikalisoitumista. Tätä aluetta hoidetaan suurimmaksi osaksi yhdistyksen omalla huoltoaluksella, jota ei tällä hetkellä ole.
- Olemme suuren taloudellisen ponnistuksen edessä, kun joudumme hankkimassa Pohjanlahdelle uutta alusta ympäristöhuoltotöihin. Tässä tarvitsemme kaikkien apua ja uusia yhteistyökumppaneita, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnanjohtaja Aija Kaski.
Tule mukaan kuulemaan Pidä Saaristo Siistinä ry:n ympäristötyöstä ja pohtimaan miten itse voit vaikuttaa Pohjanlahden ja Merenkurkun vesiluonnon hyvinvointiin. Kerromme konkreettisin esimerkein erilaisista keinoista ehkäistä vesistöjen rehevöitymistä, roskaantumista ja kemikalisoitumista. Tilaisuus pidetään torstaina 4.4. klo 18 Sokos Hotel Royalissa osoitteessa Hovioikeudenpuistikko 18. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Ilmoitathan tulostasi viimeistään 1.4. info@pssry.fi, jotta osaamme varata riittävästi kahvia. Kutsun saa myös julkaista mediassa.
Tutustu Pidä Saaristo Siistinä ry:n Pohjanlahti pinnalle -kampanjaan tästä.
Lisätietoa:
Anne Ala-Pöllänen
varainhankintapäällikkö
Pidä Saaristo Siistinä ry
p. 040 189 6406
anne.ala-pollanen@pssry.fi
Narsissit Teatterisillalla on varma kevään merkki. Silta kukitetaan jälleen keskiviikkona 27. maaliskuuta.
Teatterisillan kaiteet koristellaan aiempien vuosien tapaan Tête-à-Tête-narsisseilla. Samaa yöpakkasia hyvin kestävää lajiketta tuodaan myöhemmin myös Yliopistonkadun kävelykadun kukka-altaisiin. Narsisseja on istutettu Turkua kukittamaan yhteensä 16 000 sipulia.
- Narsissien saapuminen kaupunkikuvaan on mukava, jokakeväinen tapahtuma. Kaupungin asukkaat ovat antaneet kukista hyvää palautetta, kertoo vastaava rakennuttaja Anu Nuora kaupunkiympäristön kunnossapidosta.
Narsissien toivotaan säilyvän kaikkien ilona, kunnes ne viimeistään vapuksi kerätään pois.
Lisätiedot:
Anu Nuora, kaupunkiympäristön kunnossapito, vastaava rakennuttaja, p. 040 484 7542
Eiliselle neuvoston istunnon esityslistalle suunniteltua äänestystä luonnon ennallistamista koskevasta laista valitettavasti lykättiin, eikä asiaa viimeistelty suunnitellulla tavalla.
On erittäin tärkeää saada tuloksia aikaan.
Se, ettei tätä keskeistä EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa koskevaa asiaa ole saatu päätökseen, vaarantaa toimielimiemme uskottavuuden ja kansainvälisen maineemme, sillä vaarana on, että menemme COP16-kokoukseen tyhjin käsin.
Tämä tarkoittaa sitä, että emme ehkä pysty täyttämään maailmanlaajuiseen biodiversiteettikehykseen liittyviä sitoumuksiamme emmekä EU:n ilmastolain mukaisia sitovia tavoitteitamme.
Kehotan kaikkia jäsenmaita viemään asian päätökseen.
Jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ovat pyytäneet tätä lainsäädäntöä, ja niiden on saatettava se päätökseen, jotta vältetään ilmasto- ja biodiversiteettikriisien vaikutukset, jotka ovat kiistatta vakavat.
Euroopan komission Suomen-edustusto
Edustuston päällikkö
Maria Blässar
puh. 040 545 8114
maria.blassar@ec.europa.eu
Seuraa X:ssä / Twitterissä @eukomissio
Lahden kaupungin vuoden 2023 tilikauden tulos oli 41,3 miljoonaa euroa ja vuosikate 94,8 miljoonaa euroa. Kaupungin tulorahoitus riitti kattamaan nettoinvestoinnit. Hyvästä tuloksesta huolimatta valmistaudutaan tasapainottamaan kaupungin seuraavien vuosien heikentyvää taloutta.
Vaikka Lahden kaupungin taloutta heikensivät sote-uudistus, konsernista saatavien tulojen alhainen taso, korkea inflaatio ja kunta-alalle sovitut palkkaratkaisut, kaupungin tulos vuodelta 2023 saatiin positiiviseksi. Tähän päästiin vuoden 2022 niin kutsutuilla verohännillä ja omaisuusjärjestelyillä.
Lahden kaupungin tulos oli kertaluonteisten erien avulla 41,3 milj. euroa.
Suomessa vuosi 2023 oli ensimmäinen uudenlaisen kuntatalouden vuosi, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille.
- Kuntatalouden tunnusluvut olivat tilinpäätöksissä vahvoja ja talous tasapainossa. Todellinen kuntatalouden kehitys hautautui kuitenkin sote-uudistuksen vaikutusten alle. Ilman poikkeuksellisia ja kertaluonteisia eriä myös Lahden kaupungin talous olisi ollut alijäämäinen, arvioi kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen.
Tilinpäätöksen yhteydessä jo toista kertaa julkaistu kestävyysraportti kuvaa kaupungin toiminnan ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Lahden kaupungin kestävyystoimet ovat yhdenmukaisia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Raportti ottaa huomioon kaupungin strategian painopisteet.
–Tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä ja tarjota asukkaille ja sidosryhmille mahdollisuus arvioida kaupungin toimintaa nimenomaan kestävyyden kannalta, sanoo Niko Kyynäräinen.
Lahti on onnistunut vähentämään tuotantoperusteisia päästöjä noin 67 % vertailuvuodesta 1990. Vuoden 2022 tuotantoperusteiset päästöt ovat pysyneet vuoden 2021 tasolla.
Niko Kyynäräisen mukaan 80 %:n päästövähennystavoite ei ole kaukana, mutta viimeiset etapit tavoitteen saavuttamiseksi ovat vaikeimmat. Ilmastotyön edelläkävijänä pysyminen vaatii Lahdelta lisätoimia erityisesti tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi.
–Kestävyysperiaate auttaa meitä suunnittelemaan pitkäjänteisesti, jotta emme nykyisillä toimenpiteillä vaaranna tulevien sukupolvien hyvinvointia. Haluamme edistää asukkaiden elämänlaatua ja yritysten menestymisen mahdollisuuksia, Kyynäräinen painottaa.
Vuoden 2023 aikana Lahden kaupungissa oli paljon onnistumisia. Kaupungintalon perusparannus, Renkomäen monitoimitalo Aura, Kivimaan monitoimitalo Aarre ja Pippon yritysalueen II-vaiheen esirakentaminen valmistuivat viime vuoden aikana. Lahden keskusta-alueen ja kaupungin kehittämistyö jatkuu edelleen.
Sähköisten kaupunkipyörien määrä tuplattiin ja matkoja tehtiin noin 300 000. Joukkoliikenteen matkustajamäärä oli ennätyksellinen, lähes 8 miljoonaa matkaa.
Lahden tapahtumakarttaan mahtui Finlandia-hiihdon 50-juhlavuosi, Hopeasompa-loppukilpailu, Kalevan kisat, Nordic Fitness Expo, soratiepyöräilyn FNLD GRVL puhumattakaan Ironman 70.3 MM-kilpailuista ja Salpausselän 100-vuotiskisoista.
Visuaalisten taiteiden museo Malva palkittiin vuoden kulttuuritekona.
Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston kasvu ja kehitys Lahdessa on ollut nopeaa. Tuoreen kansainvälisen arvioinnin mukaan LUT on Suomen kolmanneksi paras yliopisto ja koko maailmassa 350 parhaan yliopiston joukossa. Lahden kampuksella on jo kymmenen maisteri- ja kolme kandidaattiohjelmaa.
LAB-ammattikorkeakoulun koulutustarjonta täydentyi viime vuonna sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörikoulutuksella, jolla vahvistetaan alueen sähköisen liikenteen kasvavaa klusteria.
Elinvoimainvestoinneilla parannetaan jatkossakin yritysten sijoittumis- ja kehittymismahdollisuuksia.
Toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtumassa rakenteellisia muutoksia. Sote-uudistuksessa Lahden kaupungilta vähennettiin enemmän tuloja kuin menoja. Kaupungin konserniyhtiöistään saamat tuotot ovat pudonneet. Työllisyyden hoito siirtyy valtiolta kokonaan kaupunkien vastuulle 2025 ja kuntien rahoitusjärjestelmä uudistuu 2026.
- Vaikka vuoden 2023 tulos oli positiivinen, meillä on valtava tarve tasapainottaa pysyvästi taloutta, kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen muistuttaa.
Vuosina 2024-2027 kaupungin taloutta tasapainotetaan 50 miljoonalla eurolla parlamentaarisesti valmistellulla ja kaupunginvaltuuston päättämällä ohjelmalla. Sen mukaan tuloja voidaan kasvattaa myymällä kaupungin tytäryhteisöjä kokonaan tai osittain, ja myyntituloja voidaan sijoittaa kaupungin tulojen lisäämiseksi pysyvästi. Päätöksiä tehdään huhtikuun aikana.
Tilikauden 2023 ylijäämä siirretään taseeseen turvaamaan seuraavien vuosien taloutta, kunnes uuden tasapaino-ohjelman toimenpiteet alkavat vaikuttaa taloutta vakauttavasti.
Toimintakate -302,0 milj. euroa (695,1)
Vuosikate 94,8 milj. euroa (100,0)
Tilikauden tulos 41,3 milj. euroa (47,1)
Tilikauden ylijäämä 41,4 milj. euroa (27,1)
Investointimenot 81,7 milj. euroa (87,5)
Toiminnan ja investointien rahavirta 31,1 milj. euroa (58,7)
kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen, p. 050 559 0538
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n hallitus valitsi perustamiskokouksessaan keskuudestaan hallituksen puheenjohtajaksi Christoph Gareisin (HSY Jätehuolto) ja varapuheenjohtajaksi Niko Wassholmin (Labio Oy). Puheenjohtajisto edustaa tasapainoisesti koko toimialaa eli niin biokaasutoimijoita kuin kierrätyslannoitepuolta.
Christoph Gareis jatkaa puheenjohtajana toiselle kaudelle. Christoph on toiminut SBB:n hallituksessa aina yhdistyksen perustamisesta alkaen, mitä ennen hän toimi pitkään Suomen Biolaitosyhdistyksen puheenjohtajana.
Biokiertoalalla on tärkeä rooli Suomen kestävässä luonnonvarojen käytössä, huoltovarmuudessa ja omavaraisuudessa, sanoo puheenjohtaja Gareis.
Niko Wassholm on ollut yhdistyksen hallituksessa maalikuusta 2021 alkaen.
Biokaasu toimii tienraivaajana muille uusiutuville kaasuille, minkä vuoksi on tärkeää tehdä yhteistyötä eri sidosryhmien kesken, sanoo varapuheenjohtaja Wassholm.
Hallituksen kokoonpano kaudelle 3/2024-3/2025 (vuosikokoukseen asti):
Christoph Gareis (HSY Jätehuolto)
Ari Suomilammi (Gasum Oy)
Ilkka Kovalainen (Hiilikierto Oy)
Johan Saarela (Ab Stormossen Oy)
Jenni Ylikahri (Kiertoravinne Oy)
Staffan Lindberg (ST1 Nordic Oy)
Jussi Kankainen (Kekkilä-BVB Oy)
Niko Wassholm (Labio Oy)
Mika Arffman (Envitecpolis Oy)
Mikko Liukkonen (BioSairila Oy)
Niukkeneva rahoitus vähentää luontokatoa torjuvaa työtä tänä vuonna, vaikka samaan aikaan kansainväliset tavoitteet lisäävät vaatimuksia. Metsähallituksen Luontopalvelut palauttaa esimerkiksi soita tänä vuonna luonnontilaan yhteensä 1 000 hehtaaria, kun viime vuonna Luontopalvelut ennallisti soita lähes 4 000 hehtaaria. Syynä kehitykseen on tiukentunut taloustilanne ja Luontopalvelujen toimintaan tehdyt säästöt.
– Suojelualueiden ennallistaminen on vaikuttavaa luonnolle ja Suomelle. Tänä vuonna valtion alueilla töitä voidaan tehdä liian vähän, luonnon tilan parantamisesta vastaava palveluomistaja Santtu Kareksela Metsähallituksen Luontopalveluista tiivistää.
Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa valtion suojelualueita ja on Suomen suurin ennallistaja. Luonnonhoitoa ja ihmisen muokkaaman ympäristön palauttamista takaisin luonnontilaan tehdään Luontopalveluissa tänä vuonna sadoilla kohteilla. Tänä vuonna työlistalla on ennallistaa yhteensä tuhat hehtaaria soita, ohjata talousmetsistä ylimääräistä vettä suojelusoille viidessätoista kohteessa, palauttaa puroja luonnontilaan viisi kilometriä, polttaa noin 100 hehtaaria metsää ja sitä kautta lisätä lajien määrää metsissä, parantaa lintuvesien tilaa 18 kohteella ja kunnostaa perinneympäristöjä yhteensä 185 hehtaaria. Merialueilla luonnon ennallistamista tehdään tänä vuonna kymmenellä alueella.
– Määrät ovat kuitenkin suhteessa pieniä siihen verrattuna, mihin meillä on suojelualueilla mahdollisuuksia. Kun päättäjät tuskailevat EU:n ennallistamisasetuksen hankaluutta ja kustannuksia, olemme Suomen suurimpana ennallistamista tekevänä organisaationa valmiudessa toteuttamaan laajoja toimia hyvin kustannustehokkaasti, resursoinnin niin salliessa. Kun työtä tehdään jo suojelluilla alueilla, luonnonsuojelullinen tuottavuus kasvaa ilman kustannuksia alueiden talouskäytöstä luopumisesta, Kareksela Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Kun työhön saatavat rahat vähenevät, Luontopalvelujen on rajattava luonnonhoidon ja ennallistamisen toimet entistä voimakkaammin sellaisiin kohteisiin, jotka tuottavat luonnon monimuotoisuudelle eniten arvoa.
– Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta tiettyjen luontotyyppien auttamisella saadaan enemmän aikaan. Esimerkiksi uhanalaiset perinnebiotoopit, eli kedot, niityt, hakamaat ja metsämaat ovat lajirikkain ympäristö Suomen luonnossa. Neljäsosa näillä luontotyypeillä elävistä lajeista on uhanalaisia. Niitot, laidunnus ja pusikoitumisen estäminen perinneympäristöissä auttaa lukuisia uhanalaisia lajeja, vaikka hehtaarimäärät olisivatkin pieniä, Luontopalvelujen perinnebiotooppien hoidosta vastaava palveluomistaja Katja Raatikainen sanoo.
Hehtaareissa eniten luonnon monimuotoisuutta auttavia toimia tehdään tänä vuonna soilla. Käytännössä soiden ennallistaminen on suolle tehtyjen ojien tukkimista. Toinen toimenpide on, että muualta, esimerkiksi yksityisten maanomistajan mailta ohjataan valumavesiä suojelluille soille, jotka ovat kuivahtaneet.
– Soiden ojitus on monesti ollut yhteiskunnan näkökulmasta alun perinkin turhan laajaa, jolloin vesien palauttamisen hyödyt näkyvät helposti sekä luonnossa että kukkarossa. Tehtyjen töiden myötä esimerkiksi linnut ja muut suolla elävät lajit palaavat vettyville soille. Alueen vesistöjen tila paranee, kun ojittamattomat suot suodattavat niiden läpi kulkevan veden ravinteita. Maanomistajan on laskettu voivan hyötyä uudelleen vettyneestä suosta noin tuhat euroa vuodessa suodatuspalveluna, kun näin suodatetulle ravinnekuormitukselle ei tarvitse tehdä erillisiä vesiensuojelurakenteita, palveluomistaja Santtu Kareksela sanoo.
Vuonna 2022 alkaneet ennallistamistyöt jatkuvat tänä vuonna Sanginjoella. Alueella tehdään puiden poistoa ojiteltuilta soilta, suo-ojien tukkimista kesällä ja purojen kunnostusta. Sanginjoen luonnonsuojelualueen pinta-alasta noin puolet on alun perin ollut suota. Ojitusten myötä suot ovat kuitenkin vuosikymmenten aikana puustoittuneet ja hävinneet lähes kokonaan.
Tohmajärven Valkeasuolle kunnostetaan 160 hehtaarin kokoinen kosteikko käytöstä poistuneelle turvatuotantoalueelle. Valkeasuo sijaitsee valkoposki-, metsä- ja tundrahanhien muuttoreitillä. Lähiseudun pelloille pysähtyy kevätmuuton aikana mm. kymmeniätuhansia valkoposkihanhia, jolloin kosteikolla levähtäessään ja ruokaillessaan ne voivat aiheuttaa vähemmän haittaa yksityisten viljelysalueille. Alueen hankkiminen on yksi ympäristöministeriön toimista, jolla pyritään ennaltaehkäisemään ja lieventämään hanhien aiheuttamia vakavia vahinkoja maataloudelle, vaikka sinne ei perustetakaan ns. hanhipeltoja. Tavoitteena on tehdä alueesta suotuisa elinympäristö kosteikkolajistolle. Alue toimii myös lähivaluma-alueen vesiensuojelussa, kun ojitettujen turvemaiden kuivatusvesiä voidaan ohjata kosteikolle ja käytöstä poistunut turvetuotantoalue voidaan vesittää laajalti.
Kouvolassa kunnostetaan tänä vuonna Enäsuon luonnonsuojelualuetta, joka on valtakunnallisesti merkittävä suoalue. Tavoitteena on parantaa alueen suon alkuperäisten kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä palauttamalla suon alkuperäinen vesitalous. Ennallistettava alue on osa Enäsuon aapasuokokonaisuutta.
Ilomantsissa puolestaan tehdään Hoikan korven hoitoseurantaa. Hoikan korpea on palautettu luonnontilaan vuonna 2006. Kohde on Metsähallituksen Metsätalouden hallinnassa, mutta hoitoseuranta on Luontopalvelujen toteuttamaa. Luontopalvelut ovat päivittämässä soiden ennallistamisopasta, kohde on esimerkkinä oppaassa korpien ennallistamisesta. Päivitettyyn oppaaseen on tarkoitus raportoida, miten korpi on palautunut ennallistamisen jälkeen.
Lieksan Massivaarassa puolestaan ennallistetaan puronvarsikorpi. Pienellä valuma-alueella ennallistetaan myös Metsätalous Oy:n puolelta korpea.
Saaristomerellä, Hangon edustalla ja Tammisaaren saaristossa istutetaan meriajokasniittyja ja näkinpartaisniittyjä alueille, joilta nämä luontotyypit ovat kokonaan kadonneet. Laji-istutusten lisäksi kunnostetaan kaksi fladaa. Flada on allasmainen vesialue, joka on yhteydessä mereen yhden tai useamman vesiväylän tai salmen kautta. Tavoitteena on parantaa luontotyyppien tilaa ja kerätä kokemuksia, jotta ennallistaminen olisi mahdollisimman tehokasta tulevaisuudessa. Työtä tehdään LIFE-IP Biodiversea -hankkeessa ja kansallisen HELMI-ohjelman rahoituksella.
Lopella Komion luonnonsuojelualueella poltetaan tänä kesänä harjua. Tavoitteena on luoda avoimempia, paisteisia ja paahteisia elinympäristöjä paahdelajistolle kuten kangasajuruoholle.
Seitsemisessä puolestaan metsää autetaan ylläpitämään monipuolista lajistoa polttamalla. Metsän polttamista hyötyvät lajit tarvitsevat tulta säännöllisesti, siksi metsänpoltot ovat tasaisin väliajoin toistuva työ kansallispuistossa.
Saaristonmeren kansallispuistossa tehdään tänä vuonna Rannikko-LIFE-hankkeessa useita kunnostuksia. Lajirikkaita elinympäristöjä autetaan raivauksin, kulotuksin ja palauttamalla perinneympäristöjä laidunkäyttöön.
Karkkilassa jatketaan Haaviston alueen lähteikköjen kunnostuksia. Lähteikkörinteen ojia padottiin vuonna 2022, tänä vuonna korjataan patoja ja tehdään muita täydennystöitä.
Nuuksion kansallispuistossa puolestaan ennallistetaan metsää polttamalla ja perinneympäristöjä kunnostetaan laidunalueeksi.
Kuusiston linnanraunioilla jo viime vuonna alkaneet perinnemaiseman kunnostustyöt saatetaan loppuun ja alueella tullaan näkemään laiduntavia lampaita ja nautoja jo tulevana kesänä.
Katanpään linnakesaaressa perinneympäristöjä ja lintuluotoja kunnostetaan talkoovoimin Rannikko LIFE -hankkeessa yhteistyössä WWF:n kanssa.
Aikoinaan perattu ja suoristettu Ruuhipuro Äänekoskella palautetaan lähemmäksi luonnontilaa, jolloin uomaan palautuu luontaista mutkittelevuutta, koskipinta-alaa sekä syvyys- ja leveysvaihtelua. Kunnostuksella on positiivinen vaikutus vesieliöstöön sekä puroa ympäröivään luontoon. Kunnostettu puro vähentää myös ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista alapuoliseen vesistöön.
Saarijärven ja Karstulan rajalla olevaa Vasikkanevaa ennallistetaan. Alueelta poistetaan sinne ojituksen jälkeen kasvanutta puustoa, jonka jälkeen ojat tukitaan. Myös nevan reunalla kulkevaa Vasikkapuroa kunnostetaan, jolloin saadaan kokonaisvaltaisempaa valuma-aluelähtöistä kunnostusta.
Kinnulan Niskaneva ennallistetaan. Suolta poistetaan ensiksi sinne ojituksen jälkeen kasvanutta puustoa, jonka jälkeen alueen ojat tukitaan kaivinkoneella. Suurikokoinen Niskaneva kuuluu Hyrkönpuron valuma-alueen kokonaisuuteen, jossa ennallistetaan alueen soita sekä kunnostetaan itse Hyrkönpuroa. Soille ja puroille tehtävät toimenpiteet tukevat toisiaan.
Martimoaavan suolta Simosta on tukittu ojia viime vuosien aikana. Tänä vuonna tavoitteena on auttaa metsiä polttamalla. Ennallistamisen tavoitteena on kehittää entisten talousmetsien rakennetta lähemmäksi luonnontilaisen metsän rakennetta lisäämällä metsästä puuttuvia ominaisuuksia, kuten lahopuuta ja palanutta puuta.
Lisätietoja medialle:
Luontopalvelujen ennallistamiset yleisesti: palveluomistaja Santtu Kareksela, p. 040 660 2283
Perinneympäristöjen hoito Luontopalveluissa: palveluomistaja Katja Raatikainen, p. 040 3540515
Merien ennallistamiset Luontopalveluissa: palveluomistaja Anette Bäck, p. 040 7497 621
Toimittajat ovat tervetulleita tutustumaan Luontopalvelujen tekemään ennallistamistyöhön paikan päällä. Suurin osa töistä tehdään sulan maan aikana. Tietyn alueen tai aihepiirin kohteiden valinnassa jutunaiheeksi ja haastateltavien etsimisessä auttaa viestintäpäällikkö Heta Kylmämaa, p. 040 528 9054
Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@metsa.fi
Liitteenä kuvia aiempien vuosien ennallistamiskohteilta.
Lähestyvä pääsiäinen tarjoaa monille mahdollisuuden irrottautua arkirutiineista ulkoiluharrastusten pariin useammaksikin päiväksi. Varsinkin kevätsään sattuessa kohdilleen kalojen narraaminen pilkkimällä on yksi palkitsevimmista tavoista nauttia auringon lämmöstä ja reippailusta raikkaassa ilmassa.
Bonuksena ovat saaliskalat, kuten ahvenet, jotka taatusti kelpaavat lisäherkuksi juhlapöytään. Eikä muitakaan kaloja kannata ruoan raaka-aineena hyljeksiä. Esimerkiksi isoista särjistä saa graavikalaa, jota jotkut pitävät siiasta valmistetun veroisena. Kannattaa myös muistaa, että kala sisältää runsaasti terveyttä edistäviä pehmeitä rasvoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia.
Eikä pilkkimistä kannata tietenkään lopettaa pääsiäiseen, sillä Keski- ja varsinkin Pohjois-Suomessa kantavia jäitä riittää vielä pitkään ja parhaat pilkkikelit ovat siellä vasta alkamassa. Eteläisessä Suomessa jäät ovat jo heikkoja, mutta kestävää jäätä sieltäkin voi vielä paikoin löytyä esimerkiksi pieniltä järviltä ja metsälammilta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Janne Rautasen mukaan ahvenet alkavat tähän aikaan vuodesta lähestyä matalia kutupaikkojaan, etenkin jos alueella on myös niille sopivaa ravintoa, kuten kuoretta ja muita pikkukaloja.
”Kaikki valonläpäisyä muuttavat kohdat jäässä houkuttelevat kaloja eli jos jäällä on esimerkiksi lumilänttejä tai muita poikkeavia kohtia, ahvenet voivat hyvinkin löytyä niiden alta”, Rautanen vinkkaa.
”Pilkeiksi käyvät samat kuin aiemmin talvella, mutta kutuun valmistautuville ahvenille kannattaa tarjota pienempää ja herkempää pilkkiä. Pienehköt tasapainot, ketjupilkit, mormuskat ja värikoukkupilkit ovat keväällä toimivia. Parasta syönti on usein aamulla auringon noususta pari-kolme tuntia eteenpäin ja iltapäivällä pari tuntia ennen auringonlaskua”, Rautanen kertoo.
Ennen kuin lähtee jäälle, on kuitenkin aina varmistettava, että se kestää. Jäällä liikkuessa kannattaa välttää ympäristöään heikomman jään alueita. Sellaisia ovat mm. virtapaikat, jokien ja purojen suistot, lähteet, viemäreiden laskualueet sekä siltojen ja laitureiden vierustat ja kaislikot.
Kevään edistyessä jäällä liikkumisen turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä jää on auringon paisteen vuoksi usein niin haurasta, että se voi kymmenien senttien paksuisenakin pettää jopa jalankulkijan alta. Lisäksi pilkkiretken pituutta ja kestoa suunnitellessa kannattaa muistaa, että keväällä jää voi heikentyä kestävästä petolliseksi vain muutaman tunnin aikana.
Jään pettämisen varalta jäänaskalit kuuluvat jokaisen pilkintää harrastavan kaulalle, ei taskuun. Lisäksi hälytyspilli, heittoköysi ja metallipäinen keppi tai jäätuura lisäävät turvallisuutta. Myös vaihtovaatteet kannattaa pakata matkaan vedenpitävään pussiin.
”Paras turvavaruste on kuitenkin terve maalaisjärki, eli jos yhtään epäilee jään kestävyyttä, ei sille kannata mennä”, Rautanen muistuttaa.
Vapaa-ajankalastajien teemavuoden Kalastus maistuu! -vinkit talviseen kalastusharrastukseen ja kalankäsittelyyn löytyvät osoitteesta vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu.
Oheinen kuva on vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä. Kuva: Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajat.
Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi