Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan kalastusoppaiden lupajärjestelmän uudistus on pääpiirteissään onnistunut hyvin. Sopeutuminen uusiin toimintatapoihin on kuitenkin eräiltä osin vielä kesken, ja esille on myös noussut muutamia kehittämistarpeita.
Kalastusoppaiden kalastusoikeus on pitkään nojannut osakaskuntien tai yksityisvesien omistajien myöntämiin lupiin. Vuonna 2012 ELY-keskuksille annettiin valtuudet myöntää oppaille toimintalupia kalastusoikeuden haltijan tahdosta riippumatta. ELY-keskuksen lupa on noin puolella (77) maamme 150 kalastusoppaasta. Luvista 65 prosenttia on myönnetty Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan lupaviranomaisten toimialueille, joissa on ollut myös eniten ongelmia paikallislupien saannissa. Vähiten uutta järjestelmää hyödyntäviä on Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Osa oppaista turvautuu edelleen paikallisilta kalavedenomistajilta saatuihin lupiin, sillä ne sallivat yleensä suuremmat asiakasryhmät ja monipuolisemmat kalastusmahdollisuudet kuin uusi järjestelmä. RKTL:n kyselyssä kalastusoppaat esittivät ELY-luvan säännöksiä muutettavaksi niin, että veneestä tapahtuvaa kalastusta koskeva kuuden hengen ryhmäkokorajoitus poistettaisiin kokonaan. Tämän uskotaan parantavan opastoiminnan taloudellista kannattavuutta. Kalastusmatkailuyrittäjien kannanotoissa korostui lisäksi tarve lisätä opastoiminnan ammattimaisuutta.
ELY-keskukset on velvoitettu pyytämään kalastusalueilta vuosittain lausunto opastoiminnan kalakantavaikutuksista. ELY-keskusten mukaan lausuntojen antamista voisi harventaa tai lausunnon voisi säätää tehtäväksi vain silloin, kun kalastusalueet katsovat sen tarpeelliseksi. RKTL:n tutkimuksen perusteella opastoiminnan vaikutus kalakantoihin on hyvin vähäistä. Käsitystä puoltaa kalastusmatkailuyrittäjien käytäntö vapauttaa pääosa saaliista. On kuitenkin mahdollista, että uuteen lupajärjestelmään perustuva opastoiminta voi vaikuttaa haitallisesti joidenkin vesialueiden ja kalastuskohteiden kalakantoihin.
Oppaiden ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä kehitettävä
Kalastusalueet pitävät ELY-luvan keskeisenä ongelmana päätöksenteon ja lupatulojen lipumista paikallisyhteisöjen ulkopuolelle. Uuden järjestelmän mukainen opastoiminta keskittyy Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolle, jossa on monimuotoista vesialueiden omistusta sekä hyvin erilaisia kalastusta ja muuta käyttöä koskevia intressejä.
Paikalliset toimijat eivät koe opastoimintaa ongelmallisena, mikäli siitä vastaa tuttu yrittäjä. Uuden lupajärjestelmän turvin laajoilla vesillä kalastavat eivät yleensä täytä tätä ehtoa. Asetelma saattaa johtaa kiistoihin, ellei opaskalastajien ja paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä kehitetä. Opaspalvelu on melko uusi elinkeino, joka vasta hakee yhteistyö- ja toimintamuotojaan osana maaseutumatkailua. Kotimaan matkailun kansainvälistyminen avaa opasmatkailulle uusia mahdollisuuksia isojen kaupunkien lähistöillä, mutta erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa on useita vajaasti hyödynnettyjä vesistöjä.
RKTL selvitti uuden lupajärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta erikseen hallinnon, kalastusalueiden ja kalastusoppaiden näkökulmasta. Menetelminä olivat haastattelut ja kyselytutkimukset.
Lisätietoja:
tutkija Juhani Mellanoura, puh. 050 599 900
erikoistutkija Matti Salminen, puh. 0400143048
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. Luke muodostetaan kolmesta valtion tutkimuslaitoksesta (MTT, Metla, RKTL) ja Tiken tilastopalveluista. Luonnonvarakeskus aloittaa toimintansa 1.1.2015. www.luke.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1