Etelä-Karjalassa vieraili vuonna 2015 lähes 1,4 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa, joista 97 prosenttia oli venäläisiä. Saksalaiset oli toiseksi suurin matkailijaryhmä, mutta heidän osuutensa jäi alle prosenttiin Etelä-Karjalassa vierailleista ulkomaalaisista. Alle viidesosa Etelä-Karjalassa vierailleista ulkomaalaisista matkailijoista yöpyi matkallaan. Rekisteröidyissä majoitusliikkeissä Etelä-Karjalassa yöpyi 98 000 ulkomaalaista ja muualla runsaat 212 000 ulkomaalaista matkailijaa. Venäläisten osuus maakunnassa yöpyneistä ulkomaalaisista matkailijoista oli 85 prosenttia ja muiden kansallisuuksien osuus 15 prosenttia.
Ostosmatkailu edelleen tärkein syy matkustaa Etelä-Karjalaan
Etelä-Karjalassa vierailleista venäläismatkailijoista runsas viidennes ja muista ulkomaalaisista lähes 60 prosenttia kertoi olevansa Suomessa lomamatkalla. Sen sijaan yli 80 prosenttia Etelä-Karjalassa vierailleista venäläisistä kertoi tulleensa Suomeen ostosmatkalle. Venäläiset ostavat täältä edelleen erityisesti elintarvikkeita (88 % venäläismatkailijoista) sekä taloustavaroita (52 %). Sen sijaan monien ylellisyyshyödykkeiden, kuten kosmetiikan ostaminen on vähentynyt.
Onkin nähtävissä, että vaikka ruplan heikkeneminen on heikentänyt venäläisten ostovoimaa Suomessa, koetaan Suomi edelleen Venäjällä houkuttelevaksi ostosmatkakohteeksi. Tärkeimmäksi syyksi tulla ostoksille Suomeen kerrotaan olevan tuotteiden parempi laatu. Sen mainitsee syykseen tulla ostoksille Suomeen yli 70 prosenttia venäläismatkailijoista. Parempien valikoimien vuoksi tänne ostoksille kertoi tulleensa kolmasosa venäläismatkailijoista.
Virkamiehille asetetut matkustusrajoitteet näyttävät vähentäneen erityisesti toimihenkilöiden matkustamista Suomeen. Muutoin Suomessa vierailleiden venäläisten määrä ei näytä merkittävästi vähentyneen, he vain tekevät matkoja aiempaa harvemmin.
Venäläiset käyttivät vuonna 2015 Etelä-Karjalassa 148 miljoonaa euroa, josta 134 miljoonaa euroa käytettiin ostoksiin. Muut maakunnassa vierailleet ulkomaalaiset käyttivät rahaa runsaat 13 miljoonaa, josta runsaat kahdeksan miljoonaa palveluihin ja noin viisi miljoonaa tuoteostoihin.
Kiinnostus aktiviteetteihin erilaista venäläisillä ja muilla matkailijoilla
Kun alle viidennes Etelä-Karjalassa vierailleista venäläismatkailijoista kertoi olevansa kiinnostunut suomalaisista kulttuurikohteista, muista maista saapuneista matkailijoista yli 70 prosenttia kertoi olevansa kiinnostunut niistä. Sen sijaan hyvinvointipalvelut ja -hoidot kiinnostavat lähes neljäsosaa Etelä-Karjalassa vierailleista venäläismatkailijoista, kun muista ulkomaalaisista ainoastaan noin kolme prosenttia kertoi olevansa kiinnostunut näistä palveluista. Kesäaktiviteeteista maalla, kuten pyöräilystä, vaelluksesta ja eläinten tarkkailusta, on kiinnostunut 45 prosenttia venäläismatkailijoista ja 56 prosenttia muista ulkomaalaista sekä kesäaktiviteeteista vedessä, kuten uimisesta, veneilystä ja kalastuksesta, 36 prosenttia venäläismatkailijoista ja 47 prosenttia muista ulkomaalaisista matkailijoista.
Etelä-Karjalassa vierailleiden venäläismatkailijoiden todennäköisyys suositella Suomea matkakohteena oli 7,5 ja muista maista tulleiden todennäköisyys suositella Suomea oli 9,1 asteikolla 0-10. Venäläisten antama huonompi arvosana johtuu ainakin osittain siitä, että he ovat pääosin ostosmatkalla, jolloin myös matkailulliset kokemukset ja sen myötä valmius suositteluun jäävät vähäisemmiksi. Lisäksi tähän saattaa vaikuttaa se, että ”Suomi on jo nähty” useiden käyntikertojen jälkeen. Tämä näkyy erityisesti pietarilaisten vastauksissa: useita kertoja Suomessa käyneet matkailijat eivät ole yhtä valmiita suosittelemaan Suomea (keskiarvo 7,5) kuin ensikertalaiset (keskiarvo 8,7). Toisaalta niillä Moskovassa asuvilla matkailijoilla, jotka käyvät Suomessa kerran tai muutamia kertoja vuodessa, todennäköisyys suositella Suomea on 9,3. Tämä tulos muistuttaa siitä, että jatkuva kehittäminen ja pyrkimys yllättää matkailijat positiivisesti, on tärkeää erityisesti täällä Etelä-Karjalassa. Suuri osa matkailijoista on vakiokävijöitä, joiden silmissä alue ei tarjoa uutta ja kiinnostavaa nähtävää tai koettavaa, jolloin lomamatkakohteita etsitään mieluummin muualta.
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
Tulokset selviävät vuoden 2015 TAK Rajatutkimuksesta, jota on tehty vuodesta 1997 lähtien haastattelemalla Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla Suomesta Venäjälle palaavia matkailijoita. Vuonna 2014 tutkimus laajennettiin koskemaan kaikkia Suomessa vierailleita ulkomaalaisia matkailijoita, ja viime vuonna haastatteluita tehtiin 12:lla Suomen ulkoraja-asemalla yhteensä 20 831. Haastatelluista 8 463 oli venäläismatkailijoita.
Liitteenä esitys: Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa / Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy
Lisätietoja:
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy
Toimitusjohtaja Pasi Nurkka, [email protected] puh. 040 505 5903
Tutkimuspäällikkö Jaakko Roponen, [email protected] puh. 045 295 0412
Etelä-Karjalan liitto
Maakuntajohtaja Matti Viialainen, [email protected], puh. 044 770 1515
Lappeenrannan kaupunki
Kehitysjohtaja Markku Heinonen, [email protected], puh. 040 581 1998
Imatran seudun kehitysyhtiö
Toimitusjohtaja Aki Keskinen, [email protected], puh. 044 355 7869
Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1