Suomen puolustusjärjestelmä vastaa huonosti hybdirisodan haasteisiin, Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola sanoo.
Savola puhui Tammisunnuntain maanpuolustusjuhlissa Ähtärissä. Hän muistutti, että Suomen operatiiviset joukot ovat normaalitilassa hyvin pienet ja varsinkin maavoimien operaatiokykyisiä yksiköitä on vähän. Valmiuden kohottaminen tai reserviläisten kutsuminen kertausharjoituksiin on hidasta.
Ukrainan sodassa Venäjä onnistui hybridisodankäynnillä kaappaamaan Krimin niemimaan vajaassa kolmessa viikossa. ”Voi vain miettiä, kuinka monta prikaatia tai muuta jalkaväen taisteluosastoa olisimme itse saaneet 18 vuorokaudessa kokoon. Ja kuinka moni niistäkään olisi ollut siinä vaiheessa taistelukelpoinen”, Savola sanoi. Hän pitikin tarpeellisena puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) esitystä, että reserviläisiä tulisi kyetä kutsumaan palvelukseen huomattavasti pienemmällä varoajalla kuin nykyinen kolme kuukautta.
Kuinka nopeasti kolmen lapsen yksinhuoltaja voidaan kutsua palvelukseen?
Mikko Savola muistutti kuitenkin, että mahdollisessa uudistuksessa asiaa pitää tarkastella myös yksittäisen reserviläisen näkökulmasta. ”On varmasti reserviläisiä, joille palvelukseen lähtö pienellä varoajalla ei tuota ylivoimaisia ongelmia ja joillekin jäsenillemme se olisi varmasti suoranainen ilon aihe. Mutta sitten on niitäkin, joiden kohdalla asia ei ole näin yksinkertainen. Mihin kolmen lapsen yksinhuoltaja laittaa lapsensa kun käsky parin päivänä päästä alkavaan kertausharjoitukseen käy? Miten menettelee oman, dementoituneen isänsä tai äitinsä omaishoitaja? Tai kirurgi, jonka työlistalla on vaativia leikkauksia koko loppuviikko?”
Savola peräänkuuluttikin myös sijoitusmenettelyn muuttamista, jos lainsäädäntöä muutetaan niin, että kertausharjoituksiin voidaan kutsua välittömästi tai merkittävästi nykyistä lyhyemmällä varoajalla. ”Ainakin operatiivisiin joukkoihin sijoitettavat reserviläiset on valittava tarkemmalla seulalla, jotta sodan ajan tehtäviin saadaan sijoitettua osaavat, halukkaat ja siviilielämästä nopeasti irtaantumaan kykenevät reserviläiset.”
Suomi kykenee puolustautumaan
Kehittämistarpeista huolimatta Suomen puolustusratkaisu on Mikko Savolan mukaan osoittautunut järkeväksi. ”Neuvostoliiton hajoaminen ja Varsovan liiton purkautuminen sai monet valtiot purkamaan neuvostojoukkojen pysäyttämiseen tarkoitetut massa-armeijat. Näin teki myös Ruotsi, joka purki muutamassa vuodessa ison kenttäarmeijansa ja päätti keskittyä lähinnä kansainväliseen kriisinhallintaan.”
Sotilaallisen vastakkainasettelun ajan palattua Ruotsin puolustusvoimien komentaja totesi muutama vuosi sitten, että Ruotsi kykenee puolustamaan itseään yhden viikon ajan – ja vain, jos hyökkäys on rajoitettu, Savola muistutti. ”Suomi kykenee edelleen tarvittaessa puolustamaan itseään laajaakin maahantunkeutumista vastaan.”
Lisätietoja:
Mikko Savola
00102 Eduskunta
040 575 8498
Olli Nyberg, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja
(09) 4056 2041 tai 0400 640 755
Reserviläisliitto
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö on vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto ry, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja 342 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on noin 37 000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista koulutusta sekä erilaista onnettomuustilannekoulutusta. Yli 40 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista on Reserviläisliiton jäseniä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1