Pastori Risto Leikola ja FT Kirsi Leikola ovat työskennelleet 20 vuotta Etiopiassa Mekane Yesus -kirkon tavoittavassa evankeliointityössä. He ovat olleet tekemisissä kymmenien eri ihmisryhmien, usein syrjäisillä seuduilla asuvien syrjittyjen ihmisten ja kansojen kanssa.
Tiettyihin ryhmiin syntyminen merkitsee toisen luokan kansalaisen elämää Etiopiassa, köyhässä ja väkirikkaassa maassa Afrikan sarvessa. Joitakin näistä ryhmistä pidetään niin saastuttavina, että ”parempaan” ryhmään kuuluvat eivät päästä heitä koteihinsa tai käytä heidän kanssaan samoja esineitä tai tiloja. Kirkon sanoma tasa-arvoisuudesta on mahdollistanut monen halveksitun ryhmän aseman paranemisen.
– Evankeliumi tekee mahdolliseksi kohtaamisen yli ennakkoluulojen ja raja-aitojen. Se tekee vihollisesta lähimmäisen, opettaa pyytämään ja antamaan anteeksi, auttaa halveksittuja ymmärtämään ihmisarvonsa ja sortajia menemään itseensä, Risto Leikola sanoo.
Osaksi isompaa yhteisöä
– Olin vasta pikkupoika, mutta muistan kylän naisten kuulleen huhuja kristinuskosta ja ihmetelleen, miksi se tuntuu olevan kaikille muille kansoille, mutta ei chabeille.
Näin kertoo Kädamael, Lounais-Etiopiassa asuvaan chab-kansaan kuuluva nuori mies. Siitä on nyt 12 vuotta, kun syrjäisissä metsissä elävät chabit kuulivat ensimmäisen kerran kristinuskosta. Kädamael on jo aikuinen ja mukana kieliprojektissa, joka tallentaa ja tutkii chabin kieltä.
Hän kertoo, että kristinuskon tulo antoi pohjan monenlaisille uusille aluille. Se synnytti yhteyden ja teki osaksi isompaa kokonaisuutta.
Etiopiassa väestö kasvaa räjähdysmäisesti ja vyöryy yhä uusille alueille. Maan sisäistä liikehdintää jouduttavat myös ilmastonmuutoksesta johtuva kuivuus, sijoittajille vuokratut laajat maa-alueet, Etelä-Sudanin pakolaisongelma, patohankkeet ja laajentunut tieverkosto. Etiopian kielien ja kulttuurien tilkkutäkki ei sekoitu ainoastaan kaupungeissa vaan myös äärimmäisillä syrjäseuduilla. Pienten etnisten ryhmien jäsenet voivat jäädä vähemmistöön perinteisillä asuinalueillaan. He joutuvat helposti työnnetyksi syrjään, koska ovat altavastaajia myös koulutuksen suhteen. Levottomuuksiltakaan ei ole vältytty.
Chabien asuinalue on nopeasti kaventunut hakkuiden ja uudisasutuksen takia, minkä vuoksi perinteisten elinkeinojen rinnalle tarvitaan uusia. Chabit olivat valtiovallallekin tuntemattomia, kunnes viidakkoon työntyvät kahviplantaasit alkoivat levitä chabien asuinalueille.
Risto ja Kirsi Leikola tutustuivat chabeihin ja Mekane Yesus -kirkko aloitti työn chabien parissa. Muutamassa vuodessa parituhantisesta kansasta puolet oli kristittyjä. Myöhemmin Suomen Lähetysseura aloitti myös kehitysprojektin, joka toi chabeille terveydenhoitopalveluja ja koulunkäyntimahdollisuuden.
Raja-aidat ihmisryhmien väliltä katoavat
Kirsi ja Risto Leikola ovat kehittäneet tavoittavaa työtä varten käytännöllisen mallin, jota kutsuvat Alkusysäykseksi. Sen mukaan uuden ryhmän kohtaamisessa kärkenä on evankeliumin julistus sanoin ja teoin. Paikallinen kulttuuri ja kieli otetaan huomioon.
Kaksivuotinen sysäys mahdollistaa myös rakennustarvikkeita rukoushuoneisiin, matkakulujen kattamista tavoittavaan työhön uuden ryhmän keskuuteen, aasin ja rattaat savituotteiden kuljettamiseksi markkinoille, Raamattuja ja opetusmateriaalia, paikallisen johtajuuden rakentamista, kursseja pienyrittämisestä ja ihmisoikeuksista, lukutaitoryhmiä ynnä muuta.
Yhdessä tehtyihin suunnitelmiin kuuluu aina paikallinen osuus sekä rahana että työpanoksena, jotta ei syntyisi haitallista riippuvuutta. Alkusysäyksiä on tehty seitsemän vuoden aikana noin 60. Niiden avulla on tavoitettu monia uusia ryhmiä ja tuhansia ihmisiä.
Paastokeräys 2015
Suomen Lähetysseuran paastokeräys tukee Etiopian Mekane Yesus -kirkon ja muiden Lähetysseuran yhteistyökirkkojen tavoittavaa työtä.
Paastokeräykseen voi osallistua maksamalla pankkitilille IBAN FI38 8000 1400 1611 30, DABAFIHH, viestiksi PAASTO2015 tai netissä www.suomenlahetysseura.fi/paastokerays
Kuvatekstit:
Kirkko yhdistää eri väestöryhmien edustajia, niin että he voivat kohdata toisensa tasa-arvoisemmin. Kirkko toimii myös vähemmistöjen hyväksi ja auttaa niitä saamaan äänensä kuuluviin. Kuva Risto Leikola
Chab-kansan vaatimaton rukousmaja on rakennettu ilman nauloja. Gugamen kylän kirkon edessä Risto Leikola ja tavoittavan evankelioimistyön tiimin jäsen Fanuel. Kuva Kirsi Leikola
Kirsi Leikola matkalla chab-kyliin yhdessä lähellä asuvaan mejenger-kansaan kuuluvien pappien kanssa. Kirkon tavoittava työ etsii syrjittyjä ja usein syrjäisillä seuduilla asuvia ihmisisryhmiä. Kuva Risto Leikola
Etiopia_Kirkkoon kaikilla on lupa tulla. Kirkon pihamaalle kiivetään pieniä tikasportaita. Kuva Amero Attasta, Kaffasta. Kuva Risto Leikola.jpg
Koko: 2,48 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2646x1772Etiopia_Kirkkoon kaikilla on lupa tulla. Kirkon pihamaalle kiivetään pieniä tikasportaita. Kuva Amero Attasta, Kaffasta. Kuva Risto Leikola.jpg
Koko: 2,48 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2646x1772Etiopia_matkalla Chab-kyliin_kuva Risto Leikola.JPG
Koko: 2,73 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1818x1228Etiopia_matkalla Chab-kyliin_kuva Risto Leikola.JPG
Koko: 2,73 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1818x1228Etiopia_rukoushuone Gugamessa_Kuva Kirsi Leikola.JPG
Koko: 1,71 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1840x1232Etiopia_rukoushuone Gugamessa_Kuva Kirsi Leikola.JPG
Koko: 1,71 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1840x1232Suomen Lähetysseura on vuonna 1859 perustettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka toimii 30 maassa yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja järjestöjen kanssa. Lähetysseura on myös ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö ja yksi Suomen suurimpia kehitysyhteistyöjärjestöjä. www.suomenlahetysseura.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1