Euroopan Unionissa viritteillä oleva ampuma-asedirektiivi ei ole vastaus laittomaan asekauppaan eikä tue Suomen maanpuolustustyötä. Euroopan parlamentin sisämarkkinavaliokunnan pääsiäisenä julkaisema mietintöluonnos asedirektiivistä toi jo huomattavaa parannusta komission esitykseen, arvioi Euroopan parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki.
Jäätteenmäki oli kutsuttu juhlapuhujaksi Reserviläisliiton vuosikokoukseen Seinäjoelle. Hän kertoi, että Euroopan komissiolla on tarkoituksena asedirektiivillä parantaa turvallisuutta ja ehkäistä terroritekoja. Jäätteenmäki kuitenkin arvioi esitystä hätäisesti valmistelluksi: ”sellaisenaan se ei vaikuttaisi jo nykyisessä asedirektiivissä siviileiltä kiellettyjen aseiden laittomaan kauppaan, mutta vaikeuttaisi suomalaisten reserviläisjärjestöjen toimintaa.”
Aseuudistus on kohdannut kritiikkiä monelta taholta
Euroopan parlamentin sisämarkkinavaliokunta on jo julkaissut mietintöluonnoksensa asedirektiivistä. Lisäksi oikeus- ja sisäasioiden valiokunta antaa oman lausuntonsa mietintöön. Esimerkiksi itselataavien kertatuliaseiden kielto kumottiin sisämarkkinavaliokunnan mietinnössä. Parlamentin poliittiset ryhmät voivat jättää omat muutosesityksensä mietintöön 27. huhtikuuta mennessä, ja sen jälkeen siitä äänestetään kesäkuun lopulla.
”EU:n ministerineuvostossa suhtautuminen aseuudistukseen on ollut ristiriitaisampaa, mutta Suomi on esimerkiksi Viron, Ruotsin, Tšekin ja Slovakian kanssa pyrkinyt muuttamaan direktiivin sisältöä. Lopullinen sisältö on kompromissi parlamentin ja neuvoston kannoista. Mikään ei ole varmaa, mutta suunta on oikea”, Jäätteenmäki sanoo.
”Suomessa aselait ja lupakäytännöt ovat ennestään tiukkoja, eikä niitä ole liiemmin kritisoitu. Lainsäädännön kiristäminen voi olla tarpeellista joissain jäsenmaissa. Rikolliset ovat joissain maissa voineet hankkia toimintakyvyttömiä aseita ja saattaneet niitä löyhistä aseiden de-aktivoimiskäytännöistä johtuen takaisin toimintakykyisiksi. Suomessa ase de-aktivoidaan pysyvästi ja tämä on komission esityksessä tervetullut uudistus myös muualla Euroopassa”, jatkaa Jäätteenmäki.
Myös Reserviläisliitto on pyrkinyt omalla edunvalvonnallaan vaikuttamaan asedirektiivin sisältöön. Erityisen ongelmallinen liitolle on esitetty itselataavien kertatuliaseiden kielto, koska Suomessa tämänkaltaisilla, reserviläiskivääreiksi kutsutuilla aseilla on tärkeä rooli reservin ampuma- ja koulutustoiminnassa. Yksinomaan Reserviläisliitossa järjestetään vuositasolla yli 10.000 erilaista ampumatilaisuutta, joissa käytetään paljon reserviläiskivääreitä.
Lisätietoja:
Olli Nyberg, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja
(09) 4056 2041 tai 0400 640 755
Reserviläisliitto
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö on vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto ry, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja yli 344 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on noin 37 000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista koulutusta sekä erilaista onnettomuustilannekoulutusta. Yli 40 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista on Reserviläisliiton jäseniä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1