Työpankkien liikevaihto on jatkanut alkuvuonna kasvuaan. Kolmetoista työpankkiyritystä työllisti viime vuonna 1 500 henkilöä, joista 1 000 oli heikossa työmarkkina-asemassa olevaa työtöntä. Kuluvan vuoden työllistämistavoite on 2 800 henkilöä ja arvioitu liikevaihto 30 miljoonaa euroa. Työpankin liiketoimintamallia on kehitetty ja laajennettu sosiaali- ja terveysministeriön kokeilussa. Kokemukset ovat rohkaisevia: työpankkiyritykset kasvavat ja työllistävät.
Jos työpankkitoiminta vakinaistettaisiin, se voisi työllistää 10 000 heikossa työmarkkina-asemassa olevaa työtöntä. Sata työpankkia vastaisi tasoa, joka esimerkiksi Ruotsissa on jo saavutettu. Tämä pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistäminen tuottaisi julkiselle taloudelle 185 miljoonan euron säästöt vuodessa. Kun työpankkien vuosittaiset kustannukset valtiolle olisivat noin 35 miljoonaa euroa, nettosäästö valtiolle olisi 150 miljoonaa euroa.
Työpankki on yritys, joka työllistää työsuhteeseen osatyökykyisiä, pitkäaikaistyöttömiä sekä ilman perustutkintoa olevia nuoria. Työntekijät työllistyvät joko työpankkien omaan tuotantoon tai työpankkien etsimille työpaikoille muissa yrityksissä, osa oppisopimuksilla. Työllistyminen on usein pitkäaikaista, ja työstä maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa.
Työpankkiyritykset kasvavat huonosta taloustilanteesta huolimatta. Työpankkien liiketoimintamalli on todettu toimivaksi ja kannattavaksi, ja useimmat niistä yltävät tuntuvaan kasvuun.
Bovallius-Palvelut Oy on yksi menestyneistä työpankkiyrityksistä. Pieksämäellä ja Hämeenlinnassa toimiva monialainen yritys on aloittanut sosiaalisena yrityksenä vuonna 2004, ja työpankiksi se hyväksyttiin vuonna 2012. Nyt kasvutavoitteita on sekä henkilöstön että liiketoiminnan suhteen.
”Laajennamme toimintaa Hämeenlinnassa, jossa palkataan heikossa työmarkkina-asemassa olevia työntekijöitä erilaisiin kokoonpano- ja pakkaustehtäviin”, Bovallius-Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Timo Keisala kertoo.
Bovallius-Palvelut Oy on löytänyt liiketoiminta-alueita, jotka mahdollistavat esimerkiksi osatyökykyisten palkkaamisen. Tarjonnasta löytyy muun muassa erilaisia asiointi- ja kiinteistöpalveluita, Matkahuollon asiamiespalvelut, käsityönä tehtäviä istutustukia sekä nahkatuotteita. Työpankkitoiminnan myötä yritys on aloittanut myös rekrytointipalvelut eli se välittää pitkäaikaistyöttömiä työntekijöiksi ulkopuolisiin yrityksiin.
Yrityksessä on onnistuttu työllistettyjen ohjaamisessa ja johtamisessa hyvin.
”Kaikki työnjohtajat sitoutuvat liiketoimintaamme ja ymmärtävät työntekijöiden mahdolliset erityistarpeet. Jokaiselta edellytetään suvaitsevaisuutta ja omaa hyvää esimerkkiä”, Keisala sanoo.
Viime vuonna kolmentoista työpankkiyrityksen liikevaihto oli yhteensä 21 miljoonaa euroa: kasvua oli edellisestä vuodesta noin 11 prosenttia. Yritysten saamasta julkisesta rahoituksesta suurin osa oli kaikille yritykselle tarjolla olevaa palkkatukea, minkä senkin osuus laski viime vuonna 15:stä 12:een prosenttiin. Tämän vuoden alussa työpankkien määrä kasvoi viiteentoista. Työpankkien lasketaan yltävän vuonna 2015 yhteensä 30 miljoonan euron liikevaihtoon ja työllistävän 2 800 henkilöä.
Työpankkikokeilun johtaja Aarne Kuusi vaatii Suomeen lisää työpankkeja.
”Työpankkitoiminta pitää Suomessa vakinaistaa ja laajentaa. Sata työpankkia työllistäisivät nykyisten pankkien keskiarvolla 14 000 henkilöä, joista 10 000 olisi heikossa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä. Henkilötyövuosia kertyisi 8 300.”
Työpankkeja koskeva lainsäädäntö on tärkein askel.
”Yritykset suunnittelevat toimintaansa ja tekevät investointeja pitkällä tähtäyksellä. Jos työpankkitoiminta vakinaistetaan lainsäädännöllä, yritykset voivat luottaa jatkuvuuteen”, Kuusi muistuttaa.
Työpankin perustaminen vaatii yrityksiltä investointeja: pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille sopeutettua tuotantoa sekä työnjohdollista ja sosiaalista erityisosaamista. Työpankkiyrityksen perustaminen onkin tehtävä houkuttelevaksi. Työpankit tarvitsevat parempia mahdollisuuksia valtion pääomitukseen tai pääomalainaan sekä työllistämistä edistäviin investointitukiin. Koulutus, keskitetyt tukitoimet sekä kiinteä yhteistyö TE-palveluiden ja työllistämistä edistävien monialaisten yhteispalvelujen (TYP) kanssa on välttämätöntä.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan yhden prosenttiyksikön alenema rakennetyöttömyydessä tuottaisi valtiontalouteen noin 0,6 miljardin euron lisätulon. Tällä perusteella 10 000 heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön työllistäminen tuottaisi 185 miljoonan euron säästöt vuodessa. Kun työpankkien kustannukset valtiolle ovat noin 35 miljoonaa euroa vuodessa, nettosäästö valtiolle on 150 miljoonaa euroa vuodessa. Työpankkien oma liikevaihto olisi yhteensä noin 160 miljoonaa euroa vuodessa.
Työpankkikokeilun johtaja Aarne Kuusi, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, p. 050 360 1150, [email protected]
Johtaja Heikki Palm, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 050 594 1687, [email protected]
Toimitusjohtaja Timo Keisala, Bovallius-Palvelut Oy, Hämeenlinna, p. 040 709 2374, [email protected]
Suomessa on 15 työpankkiyritystä pääkaupunkiseudulla, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Kannonkoskella, Keravalla, Kuopiossa, Lahdessa, Mikkelissä, Seinäjoella, Tampereella ja Vaasassa.
Työpankkikokeilu on sosiaali- ja terveysministeriön hanke, jossa kehitetään liiketoimintamallia helpottamaan osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien sekä muiden heikossa asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Hanketta koordinoi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1