Kokoukseen tai tapahtumaan osallistujat odottavat saavansa tilaisuudesta lisäarvoa itselleen ja tilaisuuden järjestäjä toivoo tukea oman brandinsä rakentumiseen. Tavoitteissa onnistuminen edellyttää hyvää etukäteissuunnittelua ja toimivaa yhteistyötä eri osapuolten välillä.
Tilaisuuden järjestäjän pitää ensimmäiseksi tehdä itselleen selväksi omat tavoitteet ja raamit. – Valittavaan paikkaan ja koko tilaisuuden luonteeseen vaikuttavat käytettävissä olevan budjetin lisäksi mm. halutaanko kirkastaa yrityksen brandia vai koulutetaanko omaa henkilökuntaa, onko kyseessä yrityksen sisäinen vai ulkoinen tilaisuus, päiväkokous tai useamman päivän seminaari, henkilökunnan virkistystilaisuus tms., selvittää Suomen liikematkayhdistys ry:n puheenjohtaja Taina Saarikoski, joka toimii Tekla Oy:n matkahallinnon päällikkönä.
Tekla työllistää lähes 600 henkilöä 12 eri maassa, Espoossa työntekijöitä on vajaa 400. Yritys järjestää sekä massiivisia useiden satojen ihmisten tilaisuuksia, pienimuotoisia kokouksia että osallistuu messuille ympäri maailmaa. Niinpä Teklassa joudutaan jatkuvasti pohtimaan järjestelyihin liittyviä peruskysymyksiä: onko tilaisuus ainutkertainen vai toistuva, minkä verran on osallistujia, mikä on tilaisuuden luonne, millaista välineistöä tarvitaan, kokoonnutaanko kasvokkain vai virtuaalisesti jne.
Messuosallistumiseen puolestaan vaikuttaa vahvasti panos-tuotos –ajattelu. – Tavoitteena voi olla rekrytointi, asiakaspotentiaali, tunnettuuden lisääminen jne. On myös isoja kansainvälisiä messuja, joilta ei yksinkertaisesti voi olla pois, sanoo Saarikoski.
Virtuaalisuus arkipäivää
– Meillä Teklassa virtuaalikokoukset ovat jo täyttä arkipäivää ja niitä voidaan järjestää nopeallakin aikataululla. Kaikilla työntekijöillä on koneissaan tarvittavat ohjelmistot ja virtuaalikokouksia järjestetään viikoittain. Tämä mahdollistaa myös osittaisen etätyön.
Taina Saarikosken mukaan on mahdotonta arvioida, kuinka paljon virtuaalikokoukset ovat syrjäyttäneet perinteisiä tapaamisia, koska myös niitä tarvitaan. Käytäväkeskusteluiden tärkeyttä ei voi unohtaa eikä sitä, että pelkät sanat muodostavat vain pienen osan viestinnästämme.
– Jos emme näe puhujaa emmekä kuule sanoja, iso osa kommunikaatiopohjastamme häviää, muistuttaa Saarikoski.
Tekniikan kehittymisestä huolimatta tarvitaan perinteistä keskustelua kasvokkain myös tulevaisuudessa. Saarikoski toteaakin, että vaikka heillä on hyvät mahdollisuudet jakaa virtuaalikokouksissa sekä ääntä, kuvaa että materiaaleja, ei näin vielä ole kaikissa yrityksissä.
– Myös tekniset rajoitteet on siis syytä ottaa huomioon kokouksia suunniteltaessa sen lisäksi, että itselle on koko ajan selvillä kokoontumisen tavoitteet.
Lue koko artikkeli tästä
Editori Helsinki Oy - yritysviestinnän asiantuntija
Editori.fi-asiantuntijakanava tuo esille oman alansa asiantuntijat, persoonat ja vaikuttajat. www.editori.fi
Lisätiedot: Valtteri Rantalainen | p. 09 4241 2223 | valtteri.rantalainen(a)editorhelsinki.fi | www.editorhelsinki.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1