Olemme keskellä yhtä ihmiskunnan historian merkittävimmistä muutoksista, jossa työ on siirtymässä teollisesta, työntekijän valvontaa edellyttävästä ajasta osaamisenpohjaiseen, työntekijän vapautta ja vastuuta korostavaan aikaan. Samaan aikaan elämme Suomessa taloudellisesti ja henkisesti haasteellisia aikoja eikä muutosta tilanteeseen näy vielä pitkään aikaan.
En näe tätä mielekkäänä ja enkä järkevänä. En usko että on yhtä tekijää, jolla tilanne ja trendit saadaan kääntymään positiiviseksi. Suomen lähtökohdat ovat edelleen hyvät kunhan panostamme oikealla tavalla muutokseen. Koulutuspanoksia ei tulisi Suomessa mitenkään vähentää vaan lisätä, koska osaava, ammattitaitoinen ja kyvykäs kansa luo uuden tulevaisuuden. Myönteiseen muutokseen, uudistumiseen, luovuuteen ja tuloksentekokykyyn vaikutamme eritoten tavalla miten johdamme ihmisiä, ihmiskunnan tärkeintä pääomaa.
Voisi luulla, että tämän päivän heikossa työllistymistilanteessa ne joilla on työtä, olisivat siitä iloisia. Näin ei kuitenkaan ole. Työntekijöiden työtyytyväisyystulokset ovat monessa maassa kaikkien aikojen matalimmat. Työntekijöiden sitoutuminen ja vaikuttamishalu ovat myös ennätysmatalalla.
Heikko sitoutuneisuus maksaa miljardeja tuottavuuden heikentymisenä. Heikosti välittävät, tyytymättömät, ei-sitoutuneet työntekijät hävittävät organisaation tulokset samalla kun rikkovat kollegoittensa motivaatiota - puhumattakaan henkilöstön menetetystä ilosta ja innostuneisuudesta. Samat trendit ovat tunnistettavissa myös Suomen työmarkkinoilla..
Ihmiset kertovat jättävät yhä enenevässä määrin huonon esimiehen, eivät yhtiötä. Samaan aikaan johto ja esimiehet ilmaisevat turhautuneisuuttaan työntekijöihin - tuore tutkimus indikoi, että 44 % yritysjohtajista kokee tyytymättömyyttä työntekijöidensä tuloksentekokykyyn. Mistä syntyy tämä molemminpuolinen kriittisyys työpaikalla? Mielestäni se kuvastaa tämän päivän ongelmia yritysten johtamiskulttuurissa.
Edelleen monessa organisaatiossa ihmisiä käsitellään seuraajina. Tällöin he myös otaksuvat, että heidän oletetaan olevan seuraajia ja käyttäytyvät kuten seuraajat. Seuraajina heillä on rajalliset päätöksenteko-oikeudet eikä siten syytä hyödyntää maksimaalisesti älyllistä kapasiteettiaan, osaamistaan, energiaansa ja intohimoaan. Tämä ei ole aina tiedostettu rajoite Liideri-Seuraaja-johtamismallissa (L.David Marquet: Turn the Ship Around! 2012).
Olemme eläneet uskossa, että ratkaisu seuraajien johtamiseen on kannustaminen. Kannusteohjelmien ongelma kuitenkin on, että ne antavat viestin, joka on syvässä ristiriidassa Liideri-Seuraaja johtamismallin kanssa.
Liideri-Seuraaja mallissa organisaation suoritus on tiukasti sidoksissa johtajan henkilökohtaiseen kykyyn johtaa. Tämä luontaisesti ohjaa hyvin henkilösidonnaiseen johtajuuteen, jossa seuraajat sitoutuvat johtajan persoonaan. Psykologisesti seuraajia johtava liideri tahtoo tehdä kaikki päätökset itse, jotta hänen roolinsa korostuu – jonka hän kokee hyvin palkitsevana. Useimpiin seuraajiin tällainen johtamiskulttuuri kuitenkin vaikuttaa sekä työmotivaatiota että työsuoritusta heikentävästi.
Miksi? Koska Liideri-Seuraaja mallin mukainen teollisen ajan johtaminen pohjautuu ihmisten valvontaan, kontrollointiin ja tehtävänantoon.
Globaalin maailmamme valoisaa tulevaisuutta rakentavat ne ihmiset, jotka ovat huomanneet että johtaminen (Leadership) on taito mahdollistaa. Se on taito vapauttaa ihmisten kyvyt, osaaminen ja potentiaali. On edelleen mahdollista ”ostaa” työntekijä rahalla, positiolla ja antamalla valtaa tai johtaa pelolla, mutta ihmisen viisaus, intohimo, lojaalius ja rajaton luovuus pohjautuvat ainoastaan vapaaehtoisuuteen. Tittelillä ja asemalla ei tänä päivänä pitkälle ponnisteta. Hyvä liideri tietää, että hänen täytyy ansaita joka päivä henkilöstön luottamus ja arvostus oman käyttäytymisensä kautta ja hän innostaa ihmiset tunnistamaan potentiaalinsa. On hyvä todeta että ”olla liideri”on valinta eikä positio tai titteli.
Osaamisorganisaatioissa oikealla tavalla johdetut työntekijät etsivät syvempää sisältöä ja merkitystä työhönsä, mahdollisuutta vaikuttaa ja päättää omista vastuualueistaan, osaamisen verkostoitumista ja vapautta myös toteuttaa hyviksi näkemiään asioita.
Siis miten seuraajista tehdään liidereitä? Mikä on paras tapa muuttaa päätöksenteon vastuuta organisaatiossa? Se voi olla suhteellisen helppoa, kun sitoudumme tekemään muutoksen!
Jatko-osassani seuraavassa Tactuksessa kuvaan miten meidän johtajien tulisi konkreettisesti muuttaa käyttäytymistämme, jotta johtamisellamme edesauttaisimme Suomen uuteen kasvuun piilossa olevien ”seuraajaresurssien” liiderivalmiuksien kehittämisellä.
Kirjoittaja on Marcus Herold, MPS-Yhtiöiden perustaja, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, sertifioitu Business Coach. Hän on aktiivisesti mukana ylimmän johdon, toimitusjohtajien ja hallitusjäsenten rekrytoinneissa, coachauksessa ja kehittämisessä.
Marcuksen intohimona on koripallon pelaamisen ohella pyrkimys johdonmukaisesti vaikuttaa johtamisen ja yrityskulttuurin kehittymiseen jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
MPS-Yhtiöt lyhyesti
MPS on suomalainen, kansainvälisesti toimiva johtamisen, muutoksenhallinnan ja strategisten henkilöstöratkaisujen asiantuntija. 40 vuoden kokemuksella tiedämme, että hyvä johtaminen ja motivoitunut henkilöstö ovat lähtökohta liiketoiminnan menestykselle. Suomessa toimimme brändeillä MPS Executive Search, MPS Career ja MPS Prewise. Baltiassa, Venäjällä ja Kiinassa toimivat MPS-Yhtiöt sekä kansainväliset verkostomme EXS International ja Career Star Group varmistavat asiakkaan tarpeisiin vastaamisen maailmanlaajuisesti. www.mps.fi, www.mpsglobe.com
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1