Haasteena työn ja vapaa-ajan rajanveto
Tuoreessa JAMKin International Business-koulutusohjelmassa tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin työn ja yksityiselämän tasapainoa Suomen pelialalla. Edeltävät tutkimukset muista maista ovat osoittaneet, että yleisimmät syyt alalta poistumiseen ovat elämän huono laatu ja loppuunpalaminen. Koska Suomi raportoi kansainvälisesti verraten hyvästä työn ja yksityiselämän tasapainoista, toimi se alustana tutkimukselle: Jyräävätkö peliteollisuuden ominaispiirteet kansallisen työkulttuurin?
– Tavoitteenani oli selvittää miten hyvin työ ja yksityiselämä ovat tasapainossa tällä alalla ja mitkä asiat vaikuttavat tasapainoon positiivisesti ja mitkä negatiivisesti, opinnäytetyönsä ”Work-Life Balance in Finnish game industry” julkaissut Riikka Nahkamäki kertoo.
– Tutkimukseni osoitti, että Suomen pelialalla työn ja yksityiselämän tasapaino on hyvä. Kuitenkin siitä kävi myös ilmi, että pelialalle tyypilliset piirteet ja korkeat vaatimukset pätevät myös Suomessa. Työn vaatima intensiteetti, jatkuva yhteys työhön mobiililaitteiden avulla ja pitkät työpäivät nimettiin yleisimmin tasapainoa haittaaviksi tekijöiksi. Tasapainoa ylläpitävänä tekijänä taas pidettiin yleisimmin joustavia työaikoja.
Nahkamäen tutkimuksessa selvisi myös, että pelialalla työskentelevillä on usein työhön läheisesti liittyviä harrastuksia, kuten pelaaminen ja koodaus. Nämä harrastukset voivat haitata työstä psykologisesti irtaantumista ja heikentää näin työn ja yksityiselämän tai vapaa-ajan välistä tasapainoa. Tutkimus antaa myös suosituksia miten tasapainoa voitaisiin pelialan työpaikoilla edistää.
– Peliteollisuus on henkilöstöhallinnon ja työhyvinvoinnin kannalta mielenkiintoinen ja samalla haastava toimintaympäristö, Nahkamäen työtä ohjannut lehtori Juha Saukkonen toteaa.
– Ikä- ja sukupuolirakenne, jossa 60 % työvoimasta on alle 30-vuotiaita ja naisten osuus työvoimasta vain n. 20 % poikkeaa muista toimialoista, jopa ICT-klusterin sisällä. Alalle on tyypillistä yrittäjyys ja yrittäjämäinen ote työhön, missio jota lähdetään toteuttamaan eli peliprojekti. Kun tähän yhdistetään pelaaminen myös monen työntekijän harrastuksena, ei työn ajallinen ja paikallinen rajaaminen ole helppoa: työ koukuttaa hyvässä ja pahassa.
Peliteollisuus on ajankohtainen puheenaihe ja sen monipuolinen tutkimus on tarpeen alan kehityksen tukemiselle. Saukkosen mukaan Riikka Nahkamäen tutkimus auttaa osaltaan alan toimijoita – niin työnantajia kuin työntekijöitäkin - ymmärtämään työhyvinvoinnin haasteita omassa ympäristössään ja antaa myös ideoita aiheen lisätutkimukselle.
JAMKin tutkimus toteutettiin pelialalla työskenteleville verkossa jaetulla kyselylomakkeella. Vastauksia saatiin 82kpl.
Lisätietoja:
Riikka Nahkamäki, 044 5555 263, [email protected] sekä Juha Saukkonen, lehtori, 0400 230619, [email protected], Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö
Pauliina Hietalahti
Tiedottaja
FM, Communication Specialist
+358 50 433 8011
[email protected]
www.jamk.fi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu | JAMK University of Applied Sciences
Rajakatu 35 | FI-40200 Jyväskylä, Finland
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1