Infra-alan urakoitsijoiden suhdannetilanteesta on syntynyt tänä vuonna ristiriitainen kuva. Tilastokeskuksen luvut kertovat alan urakointiliikkeiden liikevaihdon supistuneen vuotta aikaisemmasta. Ennusteen mukaan väylien ja verkostojen rakentaminen pienenee tänä vuonna kolme prosenttia.
Alan yrityksiä edustavan INFRA ry:n selvityksen mukaan urakoitsijoiden näkemys kesän ja syksyn suhdannetilanteesta on selvästi valoisampi. Jo kevään jäsenkyselyssä orastanut positiivinen vire näyttää realisoituneen työmäärän kasvuna kesällä. Puolet INFRA ry:n suhdannekyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi suhdannetilanteen hyväksi tai erittäin hyväksi. Heikoksi suhdanteen arvioi vain viisi prosenttia yrityksistä.
Tilastokeskuksen liikevaihtoluvut kertovat lähinnä väylärakentajien liike-vaihdon kehityksestä, mutta infrarakentaminen on myös paljon muuta. Infra ry:n suhdannekatsaus perustuu yritysten omakohtaisiin tietoihin ja näkemyksiin. Työtilannetta ovat viime aikoina parantaneet muun muassa vilkas talonrakentaminen sekä kaivostoimintaan liittyvät työt Pohjois-Suomessa.
Urakkahintojen ja kustannusten välinen kuilu syvenee
INFRA ry:n selvityksen mukaan infraurakoitsijoiden työmäärät eli volyymit kasvoivat. Koko maan keskimääräinen saldoluku oli +20, eikä millään alueella jääty miinukselle. Luvut ovat viime vuotta selvästi paremmat. Myös keskimääräinen kapasiteetin käyttöaste parani vuotta aikaisemmasta kolme prosenttiyksikköä ollen syyskuussa 90 prosenttia.
– Erityisen myönteistä on, että tilanne maamme eri alueilla oli selvästi tasoittunut vuotta aikaisemmasta, arvioi INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö tuoreita lukuja.
Suurin haaste alalla ovat edelleen alhaiset urakkahinnat yhdessä voimakkaasti kohoavien kustannusten kanssa.
– Palvelujen tilaajatkin ovat jo ilmaisseet huolensa asiasta. ”Kaunein” luku saatiin nyt Pohjois-Suomesta, jossa 54 prosenttia vastaajista koki alhaiset urakkahinnat suurimmaksi yksittäiseksi yritystoimintaa haittaavaksi tekijäksi. Itä-Suomi edusti toista ääripäätä: peräti 80 prosenttia vastaajista tuskaili urakkahintojen painumista suhteessa kustannustasoon, Syrjö jatkaa.
Kustannusten nousu korostui varsinkin Uudellamaalla, Lounais-Suomessa, Hämeessä ja Keski-Suomessa. Haitaksi koettiin myös supistunut työkanta ja tarjouspyyntöjen vähyys, mikä korostui etenkin Itä-Suomessa. Ammattikoulutetun työvoiman niukkuus huoletti eniten Länsi-Suomessa, kun taas pohjoisessa työvoiman riittävyys ei herättänyt huolta.
Rahoitusmarkkinoiden kriisi puraisee infrassakin
Viimeaikaiset uutiset rahoitusmarkkinoiden kriisistä ja Suomen julkisen talouden alijäämästä sekä kasvun tyrehtymisestä heijastuvat selvästi myös infraurakoitsijoiden lähitulevaisuuden arvioissa. Odotukset tulevasta kehityksestä ovat vahvasti pakkasella.
Runsaat puolet yrityksistä odottaa rakentamisen ja konepalveluiden kysynnän supistuvan ensi talvena vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Rakentamisen saldoluku oli -55 (vuosi sitten -27). Kunnossapidon lukema ei painunut ihan näin alas. Toisaalta Tilastokeskus ennakoi ensi vuodelle lievää volyymin kasvua johtuen useista alkavista isoista väylähankkeista.
LISÄTIEDOT:
Tapani Karonen, kehittämispäällikkö, INFRA ry; p. 040 551 2127
Paavo Syrjö, toimitusjohtaja, INFRA ry; p. 040 560 1803
Aluekohtainen suhdannekatsaus, ks. www.infra.fi
Yhteyshenkilöt alueilla, ks. www.infra.fi > Organisaatio > Piiriyhdistykset
*****
TAUSTAT
INFRA ry:n suhdannekyselyyn vastasi kultakin alueelta 10–13 merkittävää INFRA ry:n jäsenyritystä. Vastaajia oli yhteensä 90. Vastaajien yhteenlaskettu työkanta oli syys–lokakuun vaihteessa 200 miljoonaa euroa.
Tekstissä viitattu saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus (kasvanut/parempi) - (supistunut/huonompi). Luku vaihtelee +100:n ja -100:n välillä. Positiivinen lukema tarkoittaa optimistista, negatiivinen pessimististä näkemystä taloudesta.
Infra-alan tilastointi ja suhdanne-ennakointi on haasteellista. Eri intressitahojen viestit saattavat poiketa toisistaan. Tämä johtuu siitä, että tilannetta kuvataan ja johtopäätöksiä tehdään eri mittareilla ja mittayksiköillä. Esimerkiksi talonrakentamisessa on lupamenettelyn ansiosta helppo seurata rakennuslupamääriä ja rakentamisen aloituksia. Rakennuskuutiot ja -neliöt ovat yhteismitallisia. Infrassa yhteismitallista työmäärien mittaa ei ole, vaan alan kehitystä on totuttu tarkastelemaan lähinnä valtion väyläinvestointien määrärahojen perusteella. Infrayritysten markkina on kuitenkin huomattavasti tätä laajempi. Lisähaasteen tilastointiin toi parin vuoden takainen toimialaluokituksen muutos, joka siirsi valtaosan maa- ja vesirakennusalan urakoitsijoista erikoistuneet urakoitsijat -ryhmään.
Infra-ala on reagoinut epätyydyttävään tilanteeseen. Parhaillaan on käynnissä alan yhteinen ponnistus, jossa VTT:n tutkijavoimin määritellään infra-alan sisältö tuotteittain ja työlajeittain sekä luodaan tilastointimenettely, jolla luotettavuus ja suhdanteiden ennakoitavuus paranee.
INFRA ry on infra-alan yritysten palveleva asiantuntijajärjestö. Sen jäsenyritykset rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, satamia ja lentokenttiä, viheralueita ja urheilupaikkoja sekä mm. vesi- ja energiahuoltoon liittyviä teknisiä verkostoja. Suomen infrarakenteiden arvo on 10 % maamme kansallisvarallisuudesta – jopa 77 mrd €. Ala työllistää noin 45 000 ihmistä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1